Kannat nostettiin kattoon Puistobluesissa
Nyt oiotaan mielikuvia.
Puistobluesko on alamäessä ja rämpii viimeisillä voimillaan eteenpäin? Kattia kanssa.
Katsopa seuraavia kuvia. Näyttääkö siltä, että meno Vanhankylänniemessä on jotenkin hyytynyt, tunnelma latistunut tai olotila muuten vain alakuloinen?
No ei tod.
Rouva Sana oli mukana tunnelmoimassa muutaman vuoden tauon jälkeen viime lauantaina Puistobluesissa. Onneksi olin.
Sain tuhansien muiden festarikävijöiden kanssa olla mukana todistamassa, kuinka Puistoblues on ja voi hyvin.
Silmämääräisten arvioiden mukaan väkeä oli edellisvuotta, noin 4000 maksanutta katsojaa enemmän, mutta toki parhaimpia vuosia vähemmän.
Monille tämän vuotisille festarivieraille tuntui olevan tärkeää omalla käynnillään osoittaa, että Puistoblues on heille läheinen tapahtuma, ja kaupungille ja koko seudulle merkittävä matkailullinen vetonaula. Alueelle jäisi suuri suvinen kuoppa, jos Puistoblues loppuisi.
Lukuisat suomalaiset ovat pitäneet alkoholilainsäädännön muutosta (jonka mukaan siis omia prosenttijuomia ei festarialueelle saa enää tuoda) lopullisena surmaniskuna kotimaisille kesätapahtumille.
No, kieltämättä ihan älytön kielto todellisuudessa onkin. Vain silmäilemällä Vanhankylänniemen karsinointia anniskelu- ja ei-anniskelualueeseen ymmärtää, että lainsäätäjän aivoituksissa ei aina ole oikein maalaisjärki mukana.
Vaan minkäpä meistä asialle kukaan mattimeikeläinen voi.
Säädösten kanssa, olivatpa ne kuinka pöljiä tahansa, on elettävä hiukan samaan tapaan kuin sään. Säätä ja lakeja kun meistä harva voi muuttaa sormia napsauttamalla tai suuta louskuttamalla.
On helpompi hyväksyä faktat ja elää niiden mukaan.
Ja hyvin on Puistobluesissa tänä vuonna elettykin. Jos vuosi sitten tapahtuma hakikin vielä uusien säädösten myötä hiukan paikkaansa, nyt se oli enää haalea muisto.
Kaikki Rouva Sanan jututtamat blueskävijät olivat yhtä mieltä siitä, että lauantaina järjestelyt Vanhankylänniemessä olivat toimivat, eikä huom! mikään loppunut Rouva Sanan tietojen mukaan kesken.
Korjaa, jos olen väärässä.
Suurimman haasteen edessä Puistoblues jatkossa on, mistä löytää tarpeeksi vetovoimaisia nimiä ja mukaansa tempaavia esiintyjiä.
Rouva Sanan mielestä tapahtuma kaipaa iloista sykettä ja kuplivan innostuksen pintaan nostattavaa tunnetta.
Siitä hyviä makupaloja lauantaina tarjoili nappivalinnaksi Puistobluesiin osoittautunut The Northern Governors -kokoonpano, joka omalla svengillään karkotti lopullisesti jopa taivaalle saapuneet muutamat sadepilvet.
Varsinaisen potin taisi räjäyttää päivän toisena artistina esiintynyt vasta 23-vuotias Laurence Jones bändinsä kera, joka tuntui saavan ylistävää palautetta muiltakin kuin Rouva Sanalta.
Samanlaista svengiä lisää bluesväki, ja se on still got the blues.
Kannat nousevat Vanhankylänniemessä kattoon jatkossakin!
Puistobluesko on alamäessä ja rämpii viimeisillä voimillaan eteenpäin? Kattia kanssa.
Katsopa seuraavia kuvia. Näyttääkö siltä, että meno Vanhankylänniemessä on jotenkin hyytynyt, tunnelma latistunut tai olotila muuten vain alakuloinen?
No ei tod.
Huikea Laurence Jones Band sai koko Vanhankylänniemen pistämään Puistobluesissa jalalla koreasti. Festarikävijöitä ilahdutti, että bändillä itselläänkin tuntui olevan hauskaa. |
Hoedown & Judge Bone laittoi parastaan. |
Meitäkö olisi ollut muka vähän? Kattia kanssa. |
Rouva Sana oli mukana tunnelmoimassa muutaman vuoden tauon jälkeen viime lauantaina Puistobluesissa. Onneksi olin.
Sain tuhansien muiden festarikävijöiden kanssa olla mukana todistamassa, kuinka Puistoblues on ja voi hyvin.
Silmämääräisten arvioiden mukaan väkeä oli edellisvuotta, noin 4000 maksanutta katsojaa enemmän, mutta toki parhaimpia vuosia vähemmän.
Monille tämän vuotisille festarivieraille tuntui olevan tärkeää omalla käynnillään osoittaa, että Puistoblues on heille läheinen tapahtuma, ja kaupungille ja koko seudulle merkittävä matkailullinen vetonaula. Alueelle jäisi suuri suvinen kuoppa, jos Puistoblues loppuisi.
Lukuisat suomalaiset ovat pitäneet alkoholilainsäädännön muutosta (jonka mukaan siis omia prosenttijuomia ei festarialueelle saa enää tuoda) lopullisena surmaniskuna kotimaisille kesätapahtumille.
No, kieltämättä ihan älytön kielto todellisuudessa onkin. Vain silmäilemällä Vanhankylänniemen karsinointia anniskelu- ja ei-anniskelualueeseen ymmärtää, että lainsäätäjän aivoituksissa ei aina ole oikein maalaisjärki mukana.
Vaan minkäpä meistä asialle kukaan mattimeikeläinen voi.
Säädösten kanssa, olivatpa ne kuinka pöljiä tahansa, on elettävä hiukan samaan tapaan kuin sään. Säätä ja lakeja kun meistä harva voi muuttaa sormia napsauttamalla tai suuta louskuttamalla.
On helpompi hyväksyä faktat ja elää niiden mukaan.
Ja hyvin on Puistobluesissa tänä vuonna elettykin. Jos vuosi sitten tapahtuma hakikin vielä uusien säädösten myötä hiukan paikkaansa, nyt se oli enää haalea muisto.
Kaikki Rouva Sanan jututtamat blueskävijät olivat yhtä mieltä siitä, että lauantaina järjestelyt Vanhankylänniemessä olivat toimivat, eikä huom! mikään loppunut Rouva Sanan tietojen mukaan kesken.
Korjaa, jos olen väärässä.
Ilmiömäisen svengaava The Northern Governors nostatti blueskansan hyvään tunnelmaan. |
Ugh! |
Suurimman haasteen edessä Puistoblues jatkossa on, mistä löytää tarpeeksi vetovoimaisia nimiä ja mukaansa tempaavia esiintyjiä.
Rouva Sanan mielestä tapahtuma kaipaa iloista sykettä ja kuplivan innostuksen pintaan nostattavaa tunnetta.
Siitä hyviä makupaloja lauantaina tarjoili nappivalinnaksi Puistobluesiin osoittautunut The Northern Governors -kokoonpano, joka omalla svengillään karkotti lopullisesti jopa taivaalle saapuneet muutamat sadepilvet.
Varsinaisen potin taisi räjäyttää päivän toisena artistina esiintynyt vasta 23-vuotias Laurence Jones bändinsä kera, joka tuntui saavan ylistävää palautetta muiltakin kuin Rouva Sanalta.
Samanlaista svengiä lisää bluesväki, ja se on still got the blues.
Kannat nousevat Vanhankylänniemessä kattoon jatkossakin!
Juttu on toteutettu yhteistyössä Puistobluesin kanssa.