Voihan kasvimaa!

28 elokuuta 2015

Kaikki ei mene kasvimaalla aina ihan niin kuin suositussa Strömsössä, ei. Tänä kesänä oikeastaan mikään ei mennyt Rouva Sanan plantaasilla kuten ennen.

No, vaikka oli kasvimaalla jotain ihan pientä hyvääkin. Siitä Rouva Sana kertoi alkuviikosta ja jos missasit jutun, löydät sen yhä täältä.

Tässä istutuslaatikossa piti kasvaa yhtä kuvan kasveista (mutta vain yhtä). Arvaa mitä?
(Vastaus: porkkanaa)




No niin, täältä sitä listaa sitten tulee:

Tilli lakkasi kasvamasta. Herne pääsi palkovaiheeseen, mutta pullistui pelkästä ilmasta.

Yrtit sinnittelivät, mutta eivät kasvaneet. Retiisi teki huikaisevan varren, mutta mullan alta ei löytynyt kunnollista syötävää.

Vesikrassi meni joidenkin muiden suuhun, mutta ei tämän rouvan, ja porkkanaa oli yksi kokonainen istutuslaatikollinen, mutta siemenistä iti vain toinen sinne ja toinen tänne. Ja niiden väliin sitten ihan jotain muuta.

Tilli näyttää siltä kuin se ei olisi juuri lainkaan vettä nähnytkään.

Kohtuullisen näköisiä herneitä, mutta olisihan se mukava, jos palkojen sisälläkin olisi jotain..


Ja entä ne kuusi pussillista erilaisia kesäkukan siemeniä sitten?

Ne levisivät suloisesti sinne tänne pitkin istutuslaatikoita, mutta ei sinne minne niiden piti. Nyt porkkanat ja ruiskaunokit loistavat samassa laatikossa rintarinnan.

Kesäkukkia - ja vähän kaikkea muuta.
Tai entä kasvimaan uskollisin avomaalainen kesäkurpitsa? Se kun ei petä koskaan.

Yleensä.

Tänä vuonna sen satokausi oli noin kuukauden myöhässä ja kas, noin viiden pullean kesäkurpitsan jälkeen se päätti, että kesä saa olla sen osalta nyt tässä.

Vaikka eipä sillä, ongelma oli toisaalta vain positiivinen. Koittipahan ensimmäinen kesä, jolloin Rouva Sanan ei tarvinnut pakkosyöttää ystäviään käsivarren mittaisilla kesäkurpitsoilla.

Kasvimaan uskollisin kasvatti kesäkurpitsa.
Jo kuihtuneeksi luultu kurkku alkoi kasvaa rikkaruohojen keskellä
- ja kuihtui uudestaan.
Merkillisintä on, että kasvit saivat tänä suvena vettä taivaan täydeltä enemmän kuin koskaan.

Ja ulkoisesti ne näyttävät kuin ne eivät olisi nähneet vesikannua oikeastaan lainkaan..
No kasvaa kotipihalla jotain onnistuneestikin: marjat. Tässä niistä karviainen.
The end.


7 kommenttia

  1. Kuulostaa niin tutulta tämä puutarhurointi.
    Onneksi senttiä marjat onnistuivat.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, hengenheimolainen <3! Ei aina voi näköjään voittaa ;)... Kivaa viikonloppua!

      Poista
  2. Sinäpä kiteytit syyn miksi jätin puutarhurointi hommat ja olen tyytynyt jo pari kesää kaupantädin valikoimiin. Yrttimaana toiminut puuvene kasvaa varsin hyvin itänyttä ja runsasta rikkaruohopuskaa tällä hetkellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joskus minäkin mietin, että onko tässä harrastepuutarhurina toimimisena mitään järkeä. Pitkä työ synnyttää täälläkin nyt vain niitä rikkaruohopuskia ;).

      Poista
  3. Tämä kesä on tosiaan ollut aika kurja kasvimaalla. Onneksi sentään jotain satoa on saatu ja aina on edessä ensi kesä - paljon huonompi se ei sentään voi olla kuin tämä. :)

    Aurinkoista päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos lohdutuksen sanoista. Ne tulevat tarpeeseen senkin vuoksi, että näinkin kurjana kesänä kuin millainen kulunut suvi on ollut, on tahoja, jotka ovat myös onnistuneet kasvimaallaan. Somesta löytyvä jättikurpitsani (tai no, ei kai se edes ole iso, mutta tänä kesänä se tuntuu isolle...) ei ole omalta kasvimaalta vaan jostain muualta. Siitä ja sen kohtalosta lisää muuten blogin puolella lähiviikkoina.

      Kiva, kun kävit kylässä <3! Ihanaa viikonloppua sinulle!

      Poista
    2. Kyllä lohdutuksen sanoja tarvitsee meistä itse kukin aina välillä. :) <3

      Jään siis odottelemaan tarinaa jättikurpitsasta. Ja kiitos, ihanaa viikonloppua myös sinne sinulle!

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram