Syksyllä

Romantikkopuoli - tai mikä sen nyt ikinä onkaan - kaivaa Rouva Sanasta aika ajoin väkevän kaipuun runouden pariin.

Eräänlaisia vuodenaikarunoilijoita, parhaimpia heistä, ovat Saima Harmaja ja Edith Södergran, joista jälkimmäinen kuuluu rouvasta ehdottomasti syksyyn.

Södergranin runot ovat niin monella tasolla luopumisen tuskaa täynnä, että kevät, tai puhumattakaan kesä, on ihan väärä hetki niiden lukemiseen.

Mutta nyt, nyt on Edith Södergranin aika parhaimmillaan.

viljapelto

 metsä

 Syksyllä

Nyt on syksy ja kultaiset linnut 
lentävät kaikki kotiin syvänsinisen veden yli;
istun rannalla ja tuijotan koreaa kimallusta
ja jäähyväiset humisevat oksistossa.
Hyvästijättö on suuri, ero edessä,
mutta jälleennäkeminen on varma. -

- Edith Södergran

puolukka

omena

Hyvää syyskuun viimeistä viikonloppua!
Ensi viikolla tavataan taas.

metsä

2 kommenttia

Jaa blogikirjoitukseen liittyvä ajatuksesi, anna palautetta, lähetä salainen viesti, kerro tarina. Kaikista näistä: iso, lämmin kiitos!