Sydäntä lämmittävä Peppi Pitkätossu

16 kesäkuuta 2016

Rouva Sana aina niin mielensä ilahduttaa, kun taidelaitokset satsaavat lastenkulttuuriin siinä missä mihin tahansa muuhun taiteen tekemiseen. Tämän tarinan lopussa kerron, miksi.

Järvenpään kesäteatterin suven satsaus on ikiklassikko Peppi Pitkätossu: jokaisen lapsen (huom! myös pojan) ystävä, voimanpesä ja puolestapuhuja.

Ja jokaisen aikuisen sisäinen peikkolapsi.

Järvenpään kesäteatteri

Peppi Pitkätossu on pohjoismaalaisten lasten ikoni. Astrid Lindgrenin luoma Peppi täytti vuosi sitten huimat 60 vuotta.

Sammakoita toistuvasti suustaan lipsautteleva, suurisydäminen tyttö on kuulunut lähes koko olemassaolonsa ajan lasten ja heidän vanhempiensa ikisuosikkeihin.

Meistä miltei jokaisella on jokin mielikuva ja näkemys Pepistä. Ei mikään vaatimaton juttu näin 2010-luvun someaikana.

Moni jää 60-vuotiaana eläkkeelle ja unohtuu, mutta Peppi elää ja voi hyvin edelleen.

Järvenpään kesäteatterin Peppi Pitkätossu on kunnianosoitus ikääntyneelle, mutta ikinuorelle lastenkirjojen suosikkihahmolle. Se tekee oikeutta kaikille niille mielikuville, joita meillä Pepistä on.

Tarina on kaikille tuttu.

Peppi (Vilma Kärkkäinen) muuttaa Herra Tossavaisen (Aino Larvala) ja hevosensa Pikku-Ukon (Ritva Moilanen) kanssa Huvikumpuun, ja tutustuu naapurissa asuvaan Tommiin (Markus Peltola) ja Annikkaan (Venla Kosonen).

Yksin asuva tyttö herättää alueen aikuisissa paheksuntaa, ja läpi näytelmän Peppiä yritetään saada lastenkotiin - huonoin tuloksin (onneksi).

Välillä Peppi käy Tommin ja Annikkan kanssa koulussa ottamassa selvää, mikä on "kertomustaulu", vierailee sirkuksessa ja kahvikutsuilla, pakoilee katolla poliisikaksikkoa sekä jekuttaa Kukkasta (Ilpo Halonen) ja Jymy-Juntusta (Lassi Videnius).

Tuttua ja tunnistettavaa, eikö totta?

Kyllä! Ja siksi niin, niin mahtavaa.

Helposti soljuvan tarinan on ohjannut Tuija Töyräs.

Yhtä mahtava on myös Peppi Pitkätossun lavastus (Mikko Rantanen) ja puvustus (Kirsi Manninen). Lastenteatterin tulee olla iloista ja värikästä katsottavaa, ja erityisen tärkeää se on Pepissä.

No okei, rehellisyyden nimissä on todettava, että Järvenpään kesäteatteri on harrastajateatteri. Sen vertaaminen ammattilaisten kädenjälkeen ei tee oikeutta intohimoisille harrastajanäyttelijöille.

Siksi - tai oikeastaan siitä huolimatta - Järvenpään kesäteatterin Peppi Pitkätossu on ihka-aito ja oikea Peppi.

Järvenpään kesäteatteri
Poliisien (Anja Veck ja Ritva Moilanen) lahkeet tutisevat, kun Peppi saa heidät houkutelluksi katolle.
(Kuva: Järvenpään kesäteatteri/Sami Lamberg)


Miksi lastenteatterin vaaliminen on sitten niin tärkeää?

Siksi, että pienistä, nuorista kävijöistä leivotaan heidän vanhempiensa avulla tulevaisuuden teatterin- ja kulttuurinkuluttajia.

Isojen laitosteattereiden lisäksi Rouva Sanan omaa jälkikasvua on koulinut ja kasvattanut lähes vaippaikäisestä alkaen Järvenpään teatteri yhdessä kesäteatterinsa kanssa.

Kun teatterista muodostuu lapsille samanlainen osa arkea kuin vaikkapa kirjastosta, vartuttuaan teineiksi heille käy todennäköisesti kuin Rouva Sanan jälkikasvulle: iästä viis, heitä kiinnostaa lähes näytelmä kuin näytelmä.

Jokainen teatteriesitys on mahdollisuus ja nautinto - ei pakkopulla, joka tyydyttää pelkästään vanhempien kulttuurinälän.

Tietyssä iässä jälkikasvu ei juuri puhu eikä pukahda, ja tunteissa ovat vain äärilaidat. Siksi jokainen pienikin palaute teiniltä tulee kirjaimellisesti suoraan sydämestä.

Ehkä jotain kertoo se, että ihan ookoo -kommentin antanut esikoinen nauraa röhötti pienessä flunssassakin Pepin toilailuille.

Tai kuopuksen kommentti: "Voitaisiinkohan me mennä katsomaan Peppiä vielä uudelleen...?

Peppi Pitkätossu
Annikka (Venla Kosonen) ja Tommi (Markus Peltola) ovat Pepin parhaita kavereita.
(Kuva: Järvenpään kesäteatteri/Sami Lamberg)



Käykää ihmiset kesäteatterissa koko perheen voimalla, viihtykää ja kasvattakaa lapsistanne tulevaisuuden kulttuurinkuluttajia.

Lasten sydämet kiittävät.

Peppi Pitkätossu Järvenpään kesäteatterissa 16.7. asti.

Ylimmäisenä olevassa kuvassa:
Peppi Pitkätossua esittävä Vilma Kärkkäinen. 
Kuva: Järvenpään kesäteatteri/Sami Lamberg

Yhteistyössä Järvenpään kesäteatteri.
Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla.

6 kommenttia

  1. Rakastan Peppiä. Pienenä olisin halunnut olla kuin Peppi. "Pikku papu pikkuinen, isoks tahdo kasvaa en".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peppi on lähes jokaisen tytön idoli jossain elämänvaiheessa, mutta huippua, että rämäpää-Pepistä löytyy ammennettavaa myös pojille.

      Poista
  2. Piti tulla blogiin saakka katsomaan. Tämä pitää nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun tulit Maiju <3. Lämpimästi suosittelen; Peppi on aina Peppi - jokaiselle ikinuorelle ladylle <3!

      Poista
  3. Heips rouva Sana. Olen seuraillut Järvenpään Teatterin lasten tarjontaa yli kahden vuosikymmenen ajan sekä sisältä että ulkoa. Olen katsonut sekä Peter Panin että Nalle Puhin ja Kolme ilosta rosvoa myös ammattilaisten jäljiltä. Se ilo ja syvä antautuminen rooleihin on ollut parempaa kuin ammattilaisilla. Kyseessä ei ole vain harrastajateatteri vaan teatteri, jolla kehtaa haastaa "ammattilaiset". Odotan vuoroani Pepin tapaamiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaakko, iso kiitos kommentistasi; huippua, kun jätit sen!

      Tällekin rouvalle on kertynyt pitkä siivu Järvenpään (kesä-)teatterin parissa, ja olen ihan samaa mieltä kanssasi.

      Me keskiuusmaalaiset (ja ainakin järvenpääläiset) tiedämme, että Järvenpään teatteri pohjautuu harrastajiin, ja että sen työ on huikean laadukasta ja painii monin paikoin samassa sarjassa ammattiteatterilaisten kanssa. Tästä kertoo muun muassa teatterin saamat useat tunnustukset Mikkelin harrastajateatteripäiviltä.

      Koska Rouva Sanaa lukee kuitenkin suuri joukko kulttuurin ystäviä Helsingistä aina Rovaniemelle asti, tunnen velvollisuudekseni kertoa teatterin taustoista. Teatteria entuudestaan tuntemattomille ei olisi oikein reilua antaa ymmärtää, että kyse on ammattiteatterista - siitäkin huolimatta, että Järvenpäässä huikean hienoa ja laadukasta työtä tehdäänkin, ja teatteri kehtaa haastaa ammattilaiset, kuten oivallisesti ilmaisit.

      Reipasta menoa kesän aikana Peppiin! Ikinuori tyttö jättää Järvenpäässä tuskin ketään kylmäksi.

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram