Elämä, joka ansaitsi tulla kerrotuksi

14 elokuuta 2017

Seuraa sisäpiiripaljastus, jonka vain sinä Rouva Sanan blogin lukijana saat nyt tietää.

Paljastusta seuraa lyhyt insertti, johdanto.

Musiikin- ja kirjojenystävän hyllyillä on... levyjä ja muusikoista kertovia kirjoja.
Tämän rouvan lapsuus- ja nuoruusmaisemissa, pienessä maalaistuppukylässä, ei 30 vuotta ja rapiat sitten ollut muita viihdykkeitä kuin kirjat ja musiikki (ja no, anteeksi, tietysti myös raitis ulkoilma).

Kun ei ollut muuta, 80-luvun alkuvuosina sitä sitten luettiin tai kuunneltiin musiikkia - jos ei hengailtu tyhjillä kylänraiteilla.

Ja silloin erään rouvan jalat alta vei hetkeksi aikaa ihan kokonaan muuan Hanoi Rocks.

Juu-u. Luit ihan oikein.

80-luvulla Rouva Sana nylki toviksi päänsä glam-punkin hengessä siiliksi, värjäsi sen mustaksi, puki ylleen mustavalkoraidalliset pillifarkut, kiskoi ranteeseensa tähtitieteellisen määrän hopeanvärisiä rannerenkaita ja veti maiharit jalkaansa.

Ja kuunteli play backinä Million miles awayta.

Heh. Uskoisitko?

Nyt, reilut 30 vuotta myöhemmin, ei ehkä olekaan siksi niin suuri ihme, että Rouva Sanan ykköstoive joulupukilta viime jouluna oli Sami Yaffan elämänkerta Tie taipuu (Like, 2016).

Sanon tässä nyt ihan suoraan: jos joku on elänyt viisikymppisiinsä mennessä sellaisen elämän kuin muuan espoolaismies Sami Takamäki, on hän ehdottomasti yhden elämänkerran arvoinen.

Tie taipuu on nimittäin aika tavalla hullua ja siksi mielenkiintoista luettavaa.

Kirjan tarinat ovat aikalaisen näkökulmasta niin uskomattomia, a) että lukija miettii, voiko niistä edes puoletkaan olla totta, b) koska on suoranainen ihme, että niiden kertoja ja kohde on edelleen todistetusti elossa.



Tie taipuu on aika tavalla kronologinen stoori Hanoi Rocksinkin basistina tunnetuksi tulleen Sami Yaffan nuoruudesta tähän päivään: 50-vuotissyntymäpäivän kynnykselle.

Kirja piirtää maisemaa paitsi Hanoi Rocksista, mutta ehdottomasti myös kansainvälisestä muusikkoelämästä ja yhdestä sitä eläneestä muusikosta.

Teos antaa Hanoi Rocksin basistina tunnetusta Yaffasta ajattelevan ja aika älykkäänkin kuvan. Kirjan luettua on helppo ymmärtää monilla palkinnoillakin palkitun Sound Tracer -tv-sarjan otteen ja tunnelman (kaksi tuotantokautta esitetystä tv-sarjasta kuvataan muuten parhaillaan kolmatta kautta, vink vink...).

Vaikka Hanoi Rocksia sivutaan läpi Tie taipuu -kirjan, on se silti vain hyvin pienessä osassa koko teoksessa. Teinifanille kirja tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen kurkistuksen bändin taustoihin.

Bändi kaatui hyvän alun jälkeen traagisenkuuluisaan tapahtumaan eli rumpali-Razzlen kuolemaan, jonka jälkeen mikään ei palautunut enää ennalleen.

Jälkiviisaasti - ja jo elämää kokeeneen rouvan rintaäänellä - uskaltaa todeta, että todennäköisesti maailmanmaineensa kynnyksellä olleelle suomalaisbändille olisi käynyt samoin ennemmin tai myöhemmin: se olisi todennäköisesti hajonnut hyvin pian.

Nuoret, plus-miinus parikymppiset suomalaispojat saivat, ainakin kirjan perusteella, maailmalta ihan liian paljon, ihan liian lyhyessä ajassa. Sekoilun määrä tuntuu olleen potenssiin mahdoton.

Yaffan (tai Andy McCoyn) osalta holtiton elämänmeno ei päättynyt Hanoi Rocksin kaatumiseen. Yaffa kuvaa kirjassa viiltävästi muusikoiden julmaa ja aika rankkaakin arkea, jossa normaalia on vain vakiomäärä sekosekoa.

Yaffa pääsee elämässään kirjan perusteella jaloilleen ja selvien miesten kansiin vasta juuri ennen kuin se on lähes liian myöhäistä.

Tie taipuu sisältää ehkä noin sata tai kaksisataa nimeä ja loputtoman määrän yksityiskohtia, joista valtaosa ei sano Hanoita muutaman vuoden fanittaneelle yhtään mitään.

Kirja on kuitenkin villi kuvaus kansainvälisen keikka-artistin ja muusikon elämästä 80-luvulta 2000-luvulle, ja juuri se tekee teoksesta niin supermielenkiintoisen.

Lisäksi kirja on vielä poikkeuksellisen mukavalla tavalla ja otteella kirjoitettu. Tommi Liimattaa ei ole turhaan kehuttu teoksen ylöskirjaajana.

Jos joku elää Yaffan kaltaisen elämän, ansaitsee se kyllä toden totta tulla ääneen kerrotuksi. Tutustuu siihen sitten, ken haluaa.

Tämä rouva halusi. Ja todellakin viihtyi.


Sami Yaffa (Tommi Liimatta) - Tie taipuu (Like, 2016)

2 kommenttia

  1. Olen muutamissa ohjelmissa katsellut Samia ja kuunnellut hänen kertomia tarinoita elämästään. Hän vaikuttaa fiksulta kaverilta ja on kyllä varsin karismaattinen myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karismansa lisäksi Hanoi Rocksin entinen kitaristi on elänyt kyllä älyhuikean elämän. Ehdottomasti on kirjansa ansainnut.

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram