Miten aikaasi käytät, sellaisen elämän saat

16 huhtikuuta 2018

Rouva Sana on kirjoittanut ratkaisukeskeisen valmentajan ja sisällöntuotantoyrittäjän Anna Perhon teoksista vuosien aikana niin paljon, että tämän rouvan pitäisi saada lukuklikkauksista kohta jo provikat.


Anna Perho
Vaan minkäs teet, jos ihminen kirjoittaa mielenkiintoisia teoksia.

Sitä paitsi Antisäätäjä - Fiksun ajankäyttäjän opas on Perhon tähänastisesta tuotannosta ehdottomasti paras.

Oli oikeastaan sattumaa, että törmäsin vuosia sitten Anna Perhon teokseen Pientä säätöä.

Radio Aallon Dynastia oli tuohon aikaan maailmankaikkeuden paras aamuherätys: paitsi Perhon myös tiettävästi kanavalla edelleen vaikuttavan Kimmo Vehviläisen ansiosta. 

Sanon tiettävästi, sillä en tiedä tarkkaan. Meikärouva vaihtoi radiotaajuutta pian Perhon lähdön ja hänen uudistuneen työuransa jälkeen. 

Dynastian myötä mielessäni heräsi Perhoa kohtaan sopivan kutkuttava uteliaisuus. Jos Perho tuotti radiossa omaan vinksahtaneeseen mielenympäristööni täydellisesti sopivaa sisältöä, jäin miettimään, miten hän onnistuisi siinä kirjallisesti.

Ja onnistuihan hän.

Kirjoitin vuonna 2015 Pientä säätöä -teoksesta, että se on itseironinen ja hyvällä tavalla pöljä kirja - ja jäin koukkuun. Samalla tiellä edelleen siis ollaan.

Työ ja perhe = Superarkea 2 -kirjassa oli jo tiukkaa asiaakin, ja koukutuin enemmän.

Jälkikäteen selvisi, että Perho oli opiskellut työnsä ohessa ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja kiireen selättämisestä oli tullut hänelle enemmän kuin pelkkä yhden radioaamun tai kirjan mittainen puheenvuoro.

Antisäätäjä - Fiksun ajankäyttäjän opas (Otava, 2017) jatkaa siitä, mihin Työ ja perhe = Superarkea 2 jäi, ja on paljon enemmän.

Anna Perho


Perho ujuttautui elämääni aikana, jolloin sitä hallitsi yksi asia: kiire. Oma ja toisten. Alkoi ärsyttää - varsinkin se oma kiire.

Paikoin oli niin hoppu, että ei ollut aikaa tehdä mitään.

Ja kun tapasin ystäviä ja tuttuja, kenelläkään ei ollut muuta kuin aikaa puhua siitä, kuinka heillä ei ole y-h-t-ä-ä-n aikaa. Mikä paradoksi.

Ymmärsin saman, jolla Perho aloittaa uusimman kirjansa: meillä kaikilla on vapaata, joutilasta aikaa enemmän kuin koskaan, ja silti kaikki ovat stressin partaalla. Päätin vuosia sitten, että siihen on tultava omalta osaltani muutos.

Loppu.

Suurin silmäni avannut huomio oli Perhon jo edellisessä teoksessaan (ja niissä aamuherätyksissä) ilmoille loihtima huomio omien arvojen vaalimisesta.

Ja erityisesti se, kuinka omia arvoja vaaliessaan joutuu lähes väistämättä myös kieltäytymään jostain muusta mielenkiintoisesta ja hauskasta. Kaikkea mukavaa ei vain voi saada.

Perho kirjoittaa myös tästä uusimmassa teoksessaan.

Kadam! Yhtäkkiä pääni päälle syttyi naapuriin asti hohtava valolyhty. Tajusin, mistä kaikessa on oikein kyse.

Jos emme määrää itse omasta ajastamme ja vielä itsellemme merkityksellisten asioiden pohjalta, joku muu aivan varmasti tekee sen. Aika, se kuule kuluu ihan käyttämättäkin ja moni on mestari aikatauluttamaan sen puolestasi.

Huomenna tämän päivän 24 tuntia ovat jo historiaa. Tärkeää siksi on, että se kuluu ja tuhlaantuu itsemme näköiseen elämään ja arkeen.

Kirjasin Perhon oppien pohjalta omat arvoni ja itselleni merkitykselliset asiat muistiin, ja ryhdyin tekemään päätöksiä niiden pohjalta. Vähitellen helpotti.

Ei kiire täysin koskaan häviä, ehei. Mutta vaikka minulla on edelleen aika ajoin hoppu, se ei enää haittaa tai stressaa, sillä tiedän käyttäväni aikani nyt itselleni merkityksellisiin asioihin.

Saan aina jotain, vaikka olisikin kiire. En missaan mitään itselleni tärkeää, vaikka olisikin kiire.

Kuten Perho kirjassaan sanoo: Miten aikaasi käytät, sellaisen elämän saat. Niin simppeliä se siis on.

Tämän jälkeen olen kopioinut lisää Perhon teesejä ja vinkkejä omaan arkeeni. 

En voisi enää kuvitellakaan aloittavani uutta yrittäjän työviikkoa suunnittelematta sitä, ruksaan kuukaudesta ja vuodenajasta riippumatta itselleni Perhon oppien mukaisesti vapaa-päiviä ja lomia (eli kyllä: suunnittelen monen kauhuksi myös joutilaan aikani eli sen, että olen joutilas), varaan ja valmistudun itselleni tärkeisiin koulutuksiin ja muihin menoihin tarvittaessa vaikka puoli vuotta aikaisemmin sekä organisoin to do -listoin päivittäisen työntekoni.

Arkisen kiiresäätäjän elämää ei ole enää ikävä. Saan enemmän aikaan ja ennen kaikkea viihdyn omassa arjessani paremmin nyt.

Ehdotonta plussaa Perhon Antisäätäjässä ovat runsaat tehtäväesimerkit sekä Rouva Sanan vinksahtaneeseen mielenmaisemaan uppoava kieli ja huumori.

Ja hurraa, Rouva Sanan toiveet on kuultu: editointivaihekin on tässä teoksessa käyty nyt aikaisempia opuksia tarkemmin läpi..

Lämmin kirjasuositus oman elämänsä säätäjille! Juuri tämä on ajanhallinta- ja elämänhallintaopas parhaimmasta päästä.

Anna Perho



Huhtikuu on Rouva Sanan blogissa lukukuu. 

Saat joka viikko vähintään yhden kirjasuosituksen.

Pysy taajuudella!


Yhteistyössä Otava.
Kirja on saatu kustantajalta arvostelukappaleena.


Jutusta on julkaistu myös työarkeen ja -ajankäyttöön muokattu versio 


4 kommenttia

  1. Yhtään Anna Perhon kirjaa en ole vielä lukenut, mutta nyt heräsi mielenkiinto tätä välillä räväkkääkin rouvaa kohtaan. En muuten edes tiennyt, että Anna on lopettanut radiohommelit. Aina sitä oppii jotain uutta. Mukavaa uutta viikkoa sinulle Sananen <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ironia on toki paikoin hieman vaarallinen tyylilaji, mutta se yhdistettynä Perhon itsensä alttiiksi laittamiseen ja suorapuheisuuteen, osuu ja uppoaa ainakin meikeläiseen. Combo toimii erityisesti aikaisemmissa teoksissa, mutta kyllä siitä on tässä uusimmassakin sopivasti viitteitä - ettei pääse kyllästymään katsos :D.

      Sitä paitsi Antissäätäjä on pullollaan tiukkaa asiaa. Arvelen, että tykkäisit!

      Toki on paha mennä puhumaan toisen puolesta, mutta Radio Aallon aamussa Perho ei enää ole ollut pitkään aikaan. On keskittynyt enemmän näihin valmennuspuuhiin käsittääkseni. Ja vaikka häntä on ikävä radioäänenä, hyvä näin. Aika muuttaa ja vie eteenpäin.

      Hyvä kirja, suosittelen. Paras ajanhallintaopas tähän mennessä - ja olen kyllä muutaman lukenut.

      Poista
  2. Kuulostaapa hyvältä kirjalta. Minä olen vasta viimeisen puolen vuoden aikana tajunnut ottaa itselleni varsinkin sometonta aikaa. Niin paljon täällä pyörin, että joskus tekee hyvää hengähtää ja nauttia siitä mitä ympärillä tapahtuu.
    Aurinkoista viikkoa sinulle Rouvaseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ihan loistava huomio Outi. Jes. Komppaan!

      Kaikki lähtee arvoista, niistä, jotka ovat sinulle itsellesi merkityksellisiä. Jos some on arvolistan kärkipäässä, siihen kannattaa uhrata aikaa. Jos ei, maailma ei kaadu, vaikka sieltä on aika ajoin toveja pois. Näin olen itsekin toiminut.

      Kannattaa rohkeasti elää itsensä näköistä elämää. Semminkin, kun näitä tunteja ei vuorokaudessa sitten kuitenkaan ole kuin se 24 ja nekin menevät huiman äkkiä.

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram