Onko kotiseudullasi sinulle merkitystä?
Mitä kotiseutu merkitsee ihmiselle, joka on muuttanut sitten lapsuusvuosien kauaksi kotoa?
Onko uudella kotiseudulla merkitystä, ja jos on, miten uutta paikallisidentiteettiä voisi vahvistaa?
Niin, että ei sitten yhtään sen henkevämpiä olleet Rouva Sanan ja bloggaajakollega Kivi & Kakun Marikan keskustelut ja ajatukset, kun tapasimme jokin aika sitten (no joo, juttelimme kyllä paljon muustakin, ja huom! paino on sanalla "muustakin"...).
Meitä molempia yhdistää kuitenkin yksi seikka: olemme perheinemme keskiselle Uudellemaalle lähes samaan aikaan muualta muuttaneita. Junan tuomia, kuten täällä ruukataan sanoa.
Bloggaajakollegani Marika saapui Järvenpäähän suoraan Helsingistä, minä samasta kaupungista Tuusulassa vietetyn seitsemän vuoden mutkan kautta.
Pääkaupunkiseudun tuntumassa junaradan - ja sittemmin myös moottoriteiden varsilla - sijaitsevia kaupunkeja ja asuintaajamia on kutsuttu jo kauan junanvarsikaupungeiksi ja nukkumalähiöiksi.
Yhteistä näille nimityksille on se, että niillä pääkaupunkiseudun kehyskuntia on kuvattu nukkuvina, uinuvina tienoina, missä asukkaat käyvät vain kotona nukkumassa, kun muu elämä on jossain muualla, yleensä Helsingissä.
Totta varmasti toinen puoli.
Kukapa tuota kieltäisi, varsinkaan kaksi-kolmikymppisten kohdalla, aikana ennen perhettä. Silloin uudella kotipaikkakunnalla ei liene juuri muuta merkitystä kuin alhaiset asumiskustannukset ja nopea ja sujuva yhteys Helsinkiin.
Suhde kotiseutuun kuitenkin muuttuu viimeistään silloin, kun perhekoko kasvaa yhden ja kahden hengen kotitaloudesta vähintään kolmen hengen kokoiseksi.
Kun jälkikasvu varttuu, elämä seisahtuu: uudesta, joskus väliaikaiseksikin suunnitellusta kotikaupungista tulee vaivihkaa pysyvä. Viimeistään lasten mennessä kouluun muuttaminen ei ole enää yhtä yksinkertaista.
Ja kun lasten myötä vanhempien uusi elinpiiri pakosta laajenee, ei enää olekaan ihan se ja sama, millaisena kotiseutu asukkaalleen näyttäytyy.
Yhtä mieltä olemme Kivi & Kakku -bloggaajan Marikan kanssa siinä, että tärkeässä asemassa kotipaikkakunnalle kiinnittäytymisessä ovat päiväkodit ja peruskoulut, varsinkin alakoulut.
Uusi sosiaalinen viitekehys syntyy lasten kavereiden ja heidän perheidensä ympärille. Ken tai kenen lapset harrastavat aktiivisesti, toinen lähiyhteisö syntyy harrastusten keskelle.
Rouva Sana ei olisi Rouva Sana, jos hän ei korostaisi myös kulttuurin merkitystä.
Tieto siitä, mitä kotiseudulla on tehty ennen ja mitä siellä on ajateltu, miten kulttuurinen miljöö on rakentunut ja muovautunut vuosikymmenten ja -satojen saatossa ja mitä se on merkinnyt paikallisille asukkaille, ja miten henkistä pääomaa seudulla arvostetaan nyt, on arvo, jolla ei ole hintalappua.
Se on alueen asukkaille arvo itsessään.
Vaan mitä mieltä sinä olet?
Kerro, kommentoi, anna alla palautetta! Nyt luen sitä erityisen suurella mielenkiinnolla.
Rouva Sanalla on ilo ja kunnia toimia joulukuun alussa Hyvinkään kaupunginmuseossa avattavaan Paikallistu! -Get Local! -näyttelyyn liittyvän avajaispaneelin Järvenpään ja Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen edustajana.
Lisää tietoa tulevasta kuuden keskisen Uudenmaan kunnan yhteisnäyttelystä löydät täältä.
Käytän luvallenne kertynyttä kommenttimateriaalia paneelikeskustelussa, jonne on muuten, vink vink, kaikilla vapaa pääsy.
Jos aihe siis hiukankaan kiinnostaa ennemmän, pistä siis kalenteriisi muistiin jo nyt ti 1.12. klo 18-19.30 ja paikaksi Hyvinkään kaupungintalon aula.
Oletko paljasjalkainen kotipaikkakuntasi asukas vai oletko junan (tai moottoritien) uudelle asuinseudulle kuljettama?
Mistä tunnet olevasi kotoisin: syntymäpaikkakunnaltasi, lapsuuspaikkakunnaltasi vai sieltä, missä asut juuri nyt?
Mitä asioita arvostat, jotta tunnet itsesi kotipaikkakunnallasi kotoisaksi?
Tai täytyykö globaalissa maailmassa enää kenenkään olla mistään kotoisin? Oletko maailmankansalainen, jonka koti rakentuu aina sinne, missä tärkeimmät ihmiset ja tavarat ovat?
Kerro, avaudu! Vastaa sinulle mieluisella tavalla: tämän postauksen kommenttikenttään, Rouvan Facebook-sivuille tai Google+:aan. Minne vain.
Tärkeää ei ole missä asut vaan mitä se, missä asut, sinulle merkitsee. Myös se, että se ei merkitse yhtään mitään, on merkittävää.
Ehkäpä juuri sinun ajatuksesi päätyvät osaksi tulevaa näyttelyä ja sen avajaispaneelia.
Lämmin kiitos sinulle etukäteen!
EDIT: Löydät nyt myös bloggauksen muokattuna Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen verkkosivuilta. Pääset sinne tästä. Käy kurkkaamassa!
Onko uudella kotiseudulla merkitystä, ja jos on, miten uutta paikallisidentiteettiä voisi vahvistaa?
Niin, että ei sitten yhtään sen henkevämpiä olleet Rouva Sanan ja bloggaajakollega Kivi & Kakun Marikan keskustelut ja ajatukset, kun tapasimme jokin aika sitten (no joo, juttelimme kyllä paljon muustakin, ja huom! paino on sanalla "muustakin"...).
Meitä molempia yhdistää kuitenkin yksi seikka: olemme perheinemme keskiselle Uudellemaalle lähes samaan aikaan muualta muuttaneita. Junan tuomia, kuten täällä ruukataan sanoa.
Bloggaajakollegani Marika saapui Järvenpäähän suoraan Helsingistä, minä samasta kaupungista Tuusulassa vietetyn seitsemän vuoden mutkan kautta.
Pääkaupunkiseudun tuntumassa junaradan - ja sittemmin myös moottoriteiden varsilla - sijaitsevia kaupunkeja ja asuintaajamia on kutsuttu jo kauan junanvarsikaupungeiksi ja nukkumalähiöiksi.
Yhteistä näille nimityksille on se, että niillä pääkaupunkiseudun kehyskuntia on kuvattu nukkuvina, uinuvina tienoina, missä asukkaat käyvät vain kotona nukkumassa, kun muu elämä on jossain muualla, yleensä Helsingissä.
Totta varmasti toinen puoli.
Kukapa tuota kieltäisi, varsinkaan kaksi-kolmikymppisten kohdalla, aikana ennen perhettä. Silloin uudella kotipaikkakunnalla ei liene juuri muuta merkitystä kuin alhaiset asumiskustannukset ja nopea ja sujuva yhteys Helsinkiin.
Suhde kotiseutuun kuitenkin muuttuu viimeistään silloin, kun perhekoko kasvaa yhden ja kahden hengen kotitaloudesta vähintään kolmen hengen kokoiseksi.
Kun jälkikasvu varttuu, elämä seisahtuu: uudesta, joskus väliaikaiseksikin suunnitellusta kotikaupungista tulee vaivihkaa pysyvä. Viimeistään lasten mennessä kouluun muuttaminen ei ole enää yhtä yksinkertaista.
Ja kun lasten myötä vanhempien uusi elinpiiri pakosta laajenee, ei enää olekaan ihan se ja sama, millaisena kotiseutu asukkaalleen näyttäytyy.
Yhtä mieltä olemme Kivi & Kakku -bloggaajan Marikan kanssa siinä, että tärkeässä asemassa kotipaikkakunnalle kiinnittäytymisessä ovat päiväkodit ja peruskoulut, varsinkin alakoulut.
Uusi sosiaalinen viitekehys syntyy lasten kavereiden ja heidän perheidensä ympärille. Ken tai kenen lapset harrastavat aktiivisesti, toinen lähiyhteisö syntyy harrastusten keskelle.
Rouva Sana ei olisi Rouva Sana, jos hän ei korostaisi myös kulttuurin merkitystä.
Tieto siitä, mitä kotiseudulla on tehty ennen ja mitä siellä on ajateltu, miten kulttuurinen miljöö on rakentunut ja muovautunut vuosikymmenten ja -satojen saatossa ja mitä se on merkinnyt paikallisille asukkaille, ja miten henkistä pääomaa seudulla arvostetaan nyt, on arvo, jolla ei ole hintalappua.
Se on alueen asukkaille arvo itsessään.
Vaan mitä mieltä sinä olet?
Kerro, kommentoi, anna alla palautetta! Nyt luen sitä erityisen suurella mielenkiinnolla.
Rouva Sanalla on ilo ja kunnia toimia joulukuun alussa Hyvinkään kaupunginmuseossa avattavaan Paikallistu! -Get Local! -näyttelyyn liittyvän avajaispaneelin Järvenpään ja Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen edustajana.
Lisää tietoa tulevasta kuuden keskisen Uudenmaan kunnan yhteisnäyttelystä löydät täältä.
Käytän luvallenne kertynyttä kommenttimateriaalia paneelikeskustelussa, jonne on muuten, vink vink, kaikilla vapaa pääsy.
Jos aihe siis hiukankaan kiinnostaa ennemmän, pistä siis kalenteriisi muistiin jo nyt ti 1.12. klo 18-19.30 ja paikaksi Hyvinkään kaupungintalon aula.
Oletko paljasjalkainen kotipaikkakuntasi asukas vai oletko junan (tai moottoritien) uudelle asuinseudulle kuljettama?
Mistä tunnet olevasi kotoisin: syntymäpaikkakunnaltasi, lapsuuspaikkakunnaltasi vai sieltä, missä asut juuri nyt?
Mitä asioita arvostat, jotta tunnet itsesi kotipaikkakunnallasi kotoisaksi?
Tai täytyykö globaalissa maailmassa enää kenenkään olla mistään kotoisin? Oletko maailmankansalainen, jonka koti rakentuu aina sinne, missä tärkeimmät ihmiset ja tavarat ovat?
Kerro, avaudu! Vastaa sinulle mieluisella tavalla: tämän postauksen kommenttikenttään, Rouvan Facebook-sivuille tai Google+:aan. Minne vain.
Tärkeää ei ole missä asut vaan mitä se, missä asut, sinulle merkitsee. Myös se, että se ei merkitse yhtään mitään, on merkittävää.
Ehkäpä juuri sinun ajatuksesi päätyvät osaksi tulevaa näyttelyä ja sen avajaispaneelia.
Lämmin kiitos sinulle etukäteen!
EDIT: Löydät nyt myös bloggauksen muokattuna Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen verkkosivuilta. Pääset sinne tästä. Käy kurkkaamassa!