Outille - ja kaikille teille ihanille rouvan ystäville

26 lokakuuta 2015

Tämä menee sulle, sulle ja sulle.

Erityisesti ihanalle Outille ja Marikalle sekä kaikille lukuisille teille, jotka olitte viikonlopun aikana käyneet lukaisemassa Rouva Sanan postauksen bloggaamisen luovasta kuopasta.

Sillä teitä on ollut paljon.

Se tässä bloggaamisessa jaksaa aina yllättääkin.

Siis se, että sitä miettii välillä yksinään samean tietsikkaruudun takana ovatko tekstit yhtään sellaisia, millaisia olen luvannut, jaksavatko ne kiinnostaa ketään tai lukeeko tarinoitani ylipäätään enää kukaan.

Postaukseen ilmaantuu muutama kommentti ja Fb-sivuille ehkä muutama tykkäys.

Ja sitten kun maanantaiaamuna avaa tietokoneen Google Analytics osoittaa, että hei onhan siellä tietsikkaruudun takana elämää: hyvin hiljaista ja äänetöntä, elegantisti sanottuna eleetöntä, mutta aitoa elämää.

Kiitti hei kaverit!

Kyselin perjantaina ajatuksianne Rouva Sanan sisällöstä. Outin ja Marikan sekä muutamien muiden ystävieni antamien palautteiden perusteella viilaan lähitulevaisuudessa postauksiani takaisin Rouva Sanan alkulähteille, keskiuusmaalaisempaan suuntaan.

Miksi?

Siksi, että keskiuusmaalaisuus käsittää väljästikin ajateltuna noin 100 000 ihmisen elämän ja arjen. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia se.

Ja siksi, että asun itse Keski-Uudellamaalla, ja ulkopaikkakuntalaisena, mutta hyvin vahvasti seudulle juurtuneena koen, että jokainen paikallinen tarina on - edelleen - bloggauksen arvoinen.

Ja vielä siksi, että uskon paitsi yhteisöllisyyteen, mutta myös siihen, että paikalliset tarinat vahvistavat tätä.

Mutta hei, vaikka joku teistä ehkä nyt tuulettaakin, ei Rouva Sanasta tule edelleenkään ihan pelkkää paikallisblogia. Sillä mitä minä tekisin sitten niille lukemattomille kirja-, elokuva-, matka-, hyvinvointi-/liikunta tai 40+blogit-bloggauksilleni, joista mikään ei ole paikallisuutta nähnytkään.

Tai niille vinksahtaneille arjen havainnoille, joiden täytyy vain saada tulla kerrotuiksi - olivatpa ne paikallisia tahi eivät.

Enemmän paikallisuutta, tutun pöhäyksen verran yleistä. 

Nämä ovat Rouva Sanan teesit jatkossa.

Vastalauseita saa esittää. Jos niitä ei kuulu, näillä eväillä jatketaan kohti joulua. Oletkos muuten ajatellut: kahden kuukauden kuluttua pyhät ovat loppusuoralla...

paikallisuus
(Kuva:Pixabay)

Tervetuloa Rouva Sanan kyytiin! Tästä jatketaan.

11 kommenttia

  1. Ihanaa, mä pääsin otsikkoon. Maanantai pelastettu. Kiitos kun huomioit minun höpinät, oot ihana ystäväiseni ♡♡♡

    VastaaPoista
  2. Sieltä se polku löytyy, kun hetkeksi pysähtyy tuumailemaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, olet niin oikeassa Marika. Kiitos, kun olit mukana polkuni varrella <3.

      Poista
  3. Ihana naisia kaikki <3 <3 Aikuisten naisten lämpö on käsin kosketeltavissa. :)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö vain Tiia :). Tässä ihan häkeltyy - ja tuntee itsensä todella onnekkaaksi <3! Rouvaenergia näkyy ja kuuluu ;)... Jes.

      Poista
  4. Toinen toista tukien ja tsempaten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No justiin näin Maiju. Kiitos, että olet siellä muiden joukossa <3!

      Poista
  5. Varmaan kaikilla meillä tulee välillä musta aukko eteen mutta onneksi on ystävät jotka vetävät pois aukon reunalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustat aukot kuuluvat luovaan prosessiin aivan kuten se kuuluisa valkoisen paperin tai näyttöruudun kauhutila. Välillä täytyy käydä alhaalla, jotta syntyy jotain uutta. Mutta on se niin mielettömän paljon mukavampaa, kun on näin ihania rohkaisijoita ja komppaajia.

      Kiitos Marina, että olet siellä <3.

      Poista
  6. Aika hauskaa muuten: huomasinpa vasta juuri äsken, että tämä olikin sitten järjestyksessä Rouva Sanan historian 200 bloggaus. Eipä olisi voinut aiheeltaan osua oivallisemmin :) <3!

    Jos uskoisi enteisiin, sen voisi kuvitella povaavan hyvää. Nyt tyydyn kuitenkin olemaan vain iloinen ;).

    VastaaPoista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram