Lukuaika
20
Kommenttia
Reseptin laatijan täydennys juttuun elokuussa 2019
Joskus mietin, että minusta olisi pitänyt tulla ruokabloggaaja.
Olen muistikuvieni mukaan julkaissut blogivuosieni aikana blogissani
tasan tarkkaan yhden reseptin, alla olevan kurpitsahilloreseptin.
tasan tarkkaan yhden reseptin, alla olevan kurpitsahilloreseptin.
On siksi häkellyttävää, miten ohje ja juttu nousee vuosi toisensa jälkeen
syksyn koittaessa blogin luetuimpien juttujen joukkoon.
syksyn koittaessa blogin luetuimpien juttujen joukkoon.
Kiitos, että olet löytänyt tiesi tänne.
Neljä vuotta jutun julkaisemisen jälkeen tunnen jutun kirjoittajana
suoranaista myötähäpeää reseptin kuvituksesta.
Jos olisin tuolloin tiennyt, että ohjeesta tulee näin suosittu,
olisin viilannut kuviani aikanaan piirun verran enemmän.
Mutta koska en ole ruokabloggaaja, olen päättänyt,
että ankea kurpitsakuvitus saa kuvastaa omaa aikaansa ja blogini historiaa,
enkä kuvita juttua uudelleen.
Suo siis anteeksi. Juttu ON ankea. Mutta älä anna sen häiritä.
Vaikka itse sanon, resepti on edelleen täydellinen.
Tähtitaivaallisen hyvä rouvan makea kurpitsahillo on
helppo ja yksinkertainen sekä makoisa.
Voit halutessasi vaihtaa keltaisen syyskurpitsan vihreään kesäkurpitsaan.
Sekin toimii. Löydät ohjeen jutun lopusta.
Ja ps.
jos kaipaat muuan rouvan arkisia havaintoja elämästä, tervetuloa taajudelleni.
Tämä sama blogini päivittyy edelleen viikottain - ja ne kuvatkin ovat
vuosien varrella kehittyneet ja parantuneet, ainakin vähän.
vuosien varrella kehittyneet ja parantuneet, ainakin vähän.
Tule siis seuraamaan juttujani -
- mutta ilman reseptejä.
Rouva Sana, elokuussa 2019
***
Sinä, joka seuraat Rouva Sanaa Instagramissa (tai olet lukaissut hyvin tarkkaan tämän kirjoituksen kommenttiosion), tiedät, että päänvaivaa syksyn aikana rouvalle on aiheuttanut paitsi rikkaruohometsäksi rehahtanut ja öh, ei niin tuottoisa kasvimaa, mutta myös eräs jättiläiskurpitsa.
En ole koskaan ikinä milloinkaan tehnyt kurpitsasta yhtään mitään, joten koin olevani lievästi pulassa, kun minulle tarjottiin yhtä kurpitsakuulaa (se siis huom! ei ole oma kasvattamani...).
Mutta samalla koin olevani erittäin jännittävien asioiden äärellä pohtiessani, mitä kurpitsasta pitäisi valmistaa. Siksi pyysin apua myös teiltä kaverit.
Sain monta hyvää vastausta. Kurpitsa soveltuu teidän mukaanne melkein mihin vain: suolaiseen ja makeaan leivontaan, keittoihin, sellaisenaan soseena pakastettavaksi, pikkelssiin ja uunissa paahtamiseen.
Parhaimmat vinkit keräsin kahdesta blogista: Appelsiineja ja hunaajaa sekä Herkkusuun lautasella. Ne ovat hyvin erilaisia ruokablogeja. Erityistä plussaa on pakko antaa hakutoiminnosta, joka toimi ainakin rouvan testihakujen aikana erinomaisesti (arvo, jota leipätyökseen toimittava aina niin rakastaa...).
Ensimmäisen erän kurpitsasta päätin silputa perinteiseen kurpitsakeittoon - tosin oman sovelluksen mukaan. Siitä tuli niin hyvää, että myös jälkikasvu söi sitä mukisematta kaksi päivää peräkkäin.
Suurimman oivallukseni koin, kun luin Herkkusuun lautasella -blogin mausteisista kurpitsamuffineista. Blogin takaa löytyvän Annukan mukaan kurpitsan seuraksi sopivat jouluiset mausteet - ja kas, siitäpä sainkin idean, että teen lopusta jättiläisestäni (hieman epäillen) makeaa kurpitsahilloa.
Vaan miten rouvan ja kurpisan kävi.
Omasta hillosovelluksesta (heh, muokkasin siis vain hillosokeripussin kyljestä olevan ohjeen mieleisekseni) tuli niin elämää suurempi herkku, että suorastaan vaadin jättiläiskurpitsan kasvattajalta yhden kurpitsan lisää.
Nyt tätä tähtitaivaallisen hyvää rouvan makeaa kurpitsahilloa on sitten hillottu oikein olan takaa. Kirjaimellisesti.
Kun siis viikonloppuna korvertelet jälkikasvun ja muiden isompikien iloksi halloweenlyhtyjä, säästä kurpitsojesi sisältö ja heitä se kattilaan.
Ohessa on resepti myös sinulle, ole hyvä.
Tähtitaivaallisen hyvä rouvan makea kurpitsahillo
kilon verran kurpitsaa
puolisen pussia hillosokeria
hiukan vaniljasokeria (aidosta vaniljasta) ja/tai
vaniljatankoa
hiukan vaniljasokeria (aidosta vaniljasta) ja/tai
vaniljatankoa
aavistus vettä
1 kanelitanko
1-2 tähtianista
(inkivääriä ja/tai neilikkaa maun mukaan)
Kuori kurpitsa, koverra sisusta ja pilko keltainen osa palasiksi. Heitä kuutiot kattilaan.
Lisää joukkoon hillosokeri, vaniljasokeri (ja vaniljatanko) ja vesi.
Kun hillo alkaa kiehua, lisää joukkoon kanelitanko, tähtianis ja muut valitsemasi mausteet.
Keitä, kunnes kurpitsa on kypsää.
Poimi kanelitanko ja tähtianis pois,
ja soseuta kurpitsa sauvavatkaimella hienoksi soseeksi.
Tölkitä kuumana ja säilytä viileässä.
Hillo on tähtitaivaallisen hyvää luonnonjugurtin, lettujen, pannarin
arki
elämästä
hillo
kurpitsa
reseptit
ruoka
sadonkorjuu
syksy
säilöntä
20 comments
Voihan herkkuhillo <3 näyttää kyllä niin hyvältä.
VastaaPoistaKiitos <3! Ja se oikeasti ON hyvää.
PoistaKuulostaa ja näyttää aikas herkulle!
VastaaPoistaJos yhtään tykkää jouluisista mausteista, tämä kyllä maistuu ;).
PoistaKuulostaa herkulliselta.
VastaaPoistaOlin tooooosi epäileväinen, voiko kurpitsasta syntyä oikeastaan mitään hyvää. Jo keitto oli ensimmäinen loistokokemus. Harmi, että kaikki kurpitsat menivät lopulta hilloksi. En päässyt testaamaan muuta ;)...
PoistaKuulostaa hyvältä. Olen tainnut valmistaa kurpitsaa vain uunissa paahdettuna.
VastaaPoistaJos on yhtään hillotyyppiä, suosittelen, ehdottomasti! Olisi muuten aika hyvä idea joulumuistamisena mausteidensa vuoksi.
PoistaTämä syksy oli kyllä kurpitsan uusi tuleminen, sillä niin paljon ihania reseptejä on ollut jaossa eri blogeissa. Täällä Halloween kurpitsat kaiverrettu ja osittain jo homehtuneetkin, en oikein tajua mitä niille pitää tehdä etteivät ala homehtumaan?
VastaaPoistaOikein ihanaa tulevaa viikonloppua :)
Olet muuten ihan oikeassa siinä, että tänä syksynä kurpitsoista on kyllä puhuttu. Hyvä asia kotimaisille kasviksille. Tällainen maaseudun kasvatti ainakin tykkää.
PoistaMinulle kurpitsa oli täysin uusi tuttavuus: siis keittiössä, ei pellolla. Olen vierastanut tähtitieteellisen kokoisia möhkäleitä ja pitänyt niitä vaikeina tapauksina. Turhaan.
Miten kurpitsat saisi sitten säilöttyä homehtumatta, siihen en osaa vastata. Itselläni on ollut mahdollisuus kantaa ne suoraan pellosta pöytään ilman sen kummempia välivarastointeja. Viileää kurpitsa ilmeisesti säilyäkseen kaipaisi, mutta säilytäpä nyt tuollaista usean kilon kokoista kuulaa sitten jääkaapissa. Huh.
Olipa ihana, kun poikkesit kylässä. Tule käymään vastakin <3.
Heh heh hee, näin ne jutut poikii ja kulkee mukana, elävät ihan omaa elämää. Ei niihin voi itse vaikuttaa, joku on hitti, toinen taas susi jo syntyessään. kunpa voisikin tietää etukäteen mikä kiinnostaa, mikä ei, siihen voisi näin ollen panostaa enemmän, vaikka pyrinkin itse sen tekemään jokaisen kohdalla.
VastaaPoistaMutta sun kurpitsahilloosi, se vaikuttaa erinomaisleta ja täytyyhän mun tietty myös testata sitä ensi tilassa.
Mitä parhainta ja aurinkoisinta viikonloppua sinulle ihana <3.
No hei kyllä :D! Voi maailmankaikkeus sentään, jos olisin vuosia sitten tämän tiennyt, olisin ehkä miettinyt kuvia vielä uusiksi. Mutta kuinka tällainen yhden reseptin rouva olisi voinut edes aavistaa, mikä suosio kurpitsahillolla vielä on.
PoistaVaikka siitä olen kyllä iloinen, että resepti kiinnostaa, sillä tämä superhelppo hillo on superhyvää.
Mikään ei toki estäisi uusimasta juttuun kuvia näin vuosia myöhemmin, mutta toisaalta - kun en ole ruokabloggaaja, ajattelin, että olkoon. Tarina on oman aikansa kuva ja yksi sivu tämän rouvan blogihistoriassa.
Että terveisiä aidolle ruokabloggaajalle sinne vain täältä Master Chef Mrs. Wordin keittiöstä. Harkitsen painavasti josko tekaiseisin toisen reseptin, kun ne näin kovasti lukijoita kiinnostavat :D.
Mielenkiintoinen hilloresepti, kiitos, menee ehdottomasti kokeiluun!
VastaaPoistaIhanaa, jos resepti kiinnostaa. Ota ihmeessä testiin. Tein muutama viikko sitten itselleni jälleen viisi purkillista samaa hilloa. En pärjää talvea enää ilman sitä.
PoistaKiva, kun kävit kylässä. Hilloamisen iloa!
Olipa hauska löytää tämä resepti. Kokeilen itse ensimmäistä kertaa keittää hilloa kurpitsasta ja sovellan reseptisi pohjalta. Aloin ostaa kurpitsoita lasten myötä halloweenjuhlintaan. Sitten aloin kasvattaa kurpitsoita kerrostalon pihalaatikossa ja palstalla. Ihania, helppoja ja kauniita kasvatettavia. Joka vuosi totean, kuten nytkin, että enemmän näitä ensi kesänä.
VastaaPoistaIHANAA, että löysit tiesi tänne ja kiitos, että jätit merkin vierailustasi!
PoistaHilloreseptistä on tullut vuosien aikana ehdoton suosikkini: teen samalla, aavistuksen sovelletulla ohjeella joka syksy hilloa sekä kurpitsasta (juuri siitä, jota käytetään halloweenina lyhtyinä :)...) että kesäkurpitsasta. Reseptin parhaita puolia on mausteiden soveltamisen mahdollisuus (mutta anis on tärkeä :)...).
Viime viikonloppuna hellalla porisi kesäkurpitsahillo, hieman syksymmällä koittaa kurpitsahillon aika. Olen jäänyt täysin koukkuun. Talvi on pilalla, jos en saa näitä herkkuja.
Hilloamisen iloa ja aurinkoista syksyä!
Nyt meni kurpitsat hukkaan!Jos tää on rouvan parasta antia ni huonompia en maistais!!
VastaaPoistaTämän rouvan resepteihin.. korjaan, ihka ainoaan julkaistuun reseptiin tarttuminen ja hillon valmistaminen on täysin omalla vastuulla. Maininta taisi puuttua artikkelista?
PoistaLaadukkaampia kurpitsareseptejä etsivälle anonyymille suosittelen kääntymään ruokabloggaajien verkkosivujen puoleen.
Nam! Tulipa herkkua. Googlailin kurpitsahillon reseptiä ja tämä herätti heti kiinnostuksen. Sain parin kilon kurpitsan ja paahdoin sen koverretut puoliskot uunissa. Soseutui lähes itsestään niin. Loput vedin sauvasekoittimella sileäksi ja kattilaan, loppu reseptisi mukaan. Tosi hyvänmakuinen hillo syntyi ja tätä teen varmasti jatkossakin. :)
VastaaPoistaOnpa iloista kuulla, jos tykkkäsit. Ruokabloggaajaa ei tästä rouvasta saa, ei sitten millään - mutta itse viihdyn tämän hillon äärellä kaikkien kurpitsasatokausien jälkeenkin... niin, siis tänään viimeksi :). Iloa syksyysi!
PoistaJaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!