Keravan suurmies Vomma nousi näyttämölle
Rouva Sana on tehnyt loppuviikon aikana pientä gallupia. Sen tulos on ollut musertava.
Keskiuusmaalaisesti ja keravalaisesti ajateltuna on suunnaton sääli, että nimi Volmari Iso-Hollo on jäänyt valtaosalle alle viisikymppisistä täydelliseen pimentoon.
Häntä eivät tunnu tuntevan edes ne niin sanotut urheiluhullut.
Tiedätkö sinä, kuka Volmari - tuttavallisemmin Vomma - Iso-Hollo oli aikanaan?
Miksi Keravan kirjaston ja Galleria Allin välissä oleva puistikko on nimetty Iso-Hollon mukaan, ja sitä koristaa Erkki Kannoston tekemä patsas?
Ni-in, hyvä kysymys. Eikö olekin?
Volmari Iso-Hollo (1907-1969) oli urheilija, kestävyys- ja estejuoksija, joka kirmaisi osaltaan Suomen maailmankartalle Los Angelesin olympiakisoissa vuonna 1932. Hän voitti tuolloin 3 000 metrin estejuoksun olympiakultaa.
Mitaliin liittyy myös tarina. Kerrotaan, että voittaakseen Iso-Hollo joutui juoksemaan bonuskierroksen, sillä kisatoimitsija ei ollut hereillä ja hän unohti toitottaa soittokelloa viimeisen kierroksen merkiksi. Silti Iso-Hollon voitto oli ylivoimainen.
Yksinomaan tämä olisi nykypuunkin mukaan saavutus itsessään. Iso-Hollo voitti kuitenkin samoissa kisoissa myös olympiahopeaa 10 000 metrin juoksussa.
Ja vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa Iso-Hollo juoksi jälleen voittoon, ja vielä paransi edellistä estejuoksun maailmanennätysaikaansa.
Vuoteen 2012 asti Iso-Hollo oli ainoa mies maailmassa, joka oli voittanut kaksi olympiakultaa 3 000 metrin estejuoksussa. Ennätyksen rikkomista piti odottaa siis lähes 80 vuotta.
No mitä tästä kaikesta sitten? Ei muuten mitään, mutta tämä kaveri asui ja eli koko nuoruus- ja aikuisikänsä Keravalla. Lisää Iso-Hollosta voi lukea täältä.
Ja, että nyt tästä suomalaisesta ja keravalaisesta suururheilijasta on tehty Keski-Uudenmaan teatterissa (KUT) näytelmä nimeltään Vomma, joka sai ensi-iltansa Kerava-salissa viime lauantaina.
Vomma on fyysinen, energinen, paikon jopa hyvällä tavalla puistattavan ruumiillinen esitys. "Juokse, juokse", oli Iso-Hollon teesi elämän vitaalisimpina vuosina.
Samalla näytelmä on myös - usko tai älä - hauska ja koskettava.
Näytelmä perustuu ohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen kirjoittamaan tekstiin, johon hän on koonnut ja kerännyt Iso-Holloon liittyviä ajatuksia urheilusta, elämästä, jopa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisää mietteitä näytelmästä voit lukea täältä.
Iso-Hollo oli aikansa eräänlainen kansallinen personal trainer, joka jaksoi puhua hyvien elämäntapojen merkityksestä erityisesti nuorison keskuudessa. Tämä näkyy myös Ari Nummisen ohjaamassa teoksessa.
Tarttumapintaa katsoja saa vastakkainasettelusta. 30-luvulla elämäntyönsä juosseen Vomman (Jari Pahkin-Hämäläinen) vastapainona näyttämöllä nähdään Mies (Severi Haapala): penkkiurheilijan perikuva. Hän makaa sohvalla tuijottamassa urheilukisoja, juo olutta ja syö sipsejä.
KUT:n Vomma yhdistää ennakkoluulottomalla tavalla dialogia, tanssia, fyysistä teatteria ja äänisuunnittelua.
Pahkin-Hämäläisen vitaalisuuden lisäksi näytelmässä korostuu Haapalan itsensä suunnittelema äänimaailma, jolla voi hyvällä syyllä sanoa olevan esityksessä kolmas ja erittäin tärkeä rooli.
Vomma on hyvää, laadukasta ja ennen kaikkea tavanomaisuudesta poikkeavaa, erilaista, mutta hei, viihdyttävää teatteria. Siksi Rouva Sana sanoo tämän seuraavan, mutta vain tämän yhden kerran -
On suoranainen synti ja häpeä, jos erityisesti keravalaiset jättävät Vomman näkemättä ja kokematta.
Jo yksinomaan kotiseutuhistoria velvoittaa sinut nyt teatteriin - omalla kotipaikkakunnallasi.
Ja PS. Vomma sopii myös kaikille alle 50-vuotiaille!!!
Vomma Keski-Uudenmaan teatterissa enää kolme kertaa 31.1. asti. Esitykset Kerava-salissa. Tarkista lipputiedot KUT.
Keskiuusmaalaisesti ja keravalaisesti ajateltuna on suunnaton sääli, että nimi Volmari Iso-Hollo on jäänyt valtaosalle alle viisikymppisistä täydelliseen pimentoon.
Häntä eivät tunnu tuntevan edes ne niin sanotut urheiluhullut.
Tiedätkö sinä, kuka Volmari - tuttavallisemmin Vomma - Iso-Hollo oli aikanaan?
Miksi Keravan kirjaston ja Galleria Allin välissä oleva puistikko on nimetty Iso-Hollon mukaan, ja sitä koristaa Erkki Kannoston tekemä patsas?
Ni-in, hyvä kysymys. Eikö olekin?
Volmari Iso-Hollo (1907-1969) oli urheilija, kestävyys- ja estejuoksija, joka kirmaisi osaltaan Suomen maailmankartalle Los Angelesin olympiakisoissa vuonna 1932. Hän voitti tuolloin 3 000 metrin estejuoksun olympiakultaa.
Mitaliin liittyy myös tarina. Kerrotaan, että voittaakseen Iso-Hollo joutui juoksemaan bonuskierroksen, sillä kisatoimitsija ei ollut hereillä ja hän unohti toitottaa soittokelloa viimeisen kierroksen merkiksi. Silti Iso-Hollon voitto oli ylivoimainen.
Yksinomaan tämä olisi nykypuunkin mukaan saavutus itsessään. Iso-Hollo voitti kuitenkin samoissa kisoissa myös olympiahopeaa 10 000 metrin juoksussa.
Ja vuonna 1936 Berliinin olympialaisissa Iso-Hollo juoksi jälleen voittoon, ja vielä paransi edellistä estejuoksun maailmanennätysaikaansa.
Vuoteen 2012 asti Iso-Hollo oli ainoa mies maailmassa, joka oli voittanut kaksi olympiakultaa 3 000 metrin estejuoksussa. Ennätyksen rikkomista piti odottaa siis lähes 80 vuotta.
***
No mitä tästä kaikesta sitten? Ei muuten mitään, mutta tämä kaveri asui ja eli koko nuoruus- ja aikuisikänsä Keravalla. Lisää Iso-Hollosta voi lukea täältä.
Ja, että nyt tästä suomalaisesta ja keravalaisesta suururheilijasta on tehty Keski-Uudenmaan teatterissa (KUT) näytelmä nimeltään Vomma, joka sai ensi-iltansa Kerava-salissa viime lauantaina.
***
Vomma on fyysinen, energinen, paikon jopa hyvällä tavalla puistattavan ruumiillinen esitys. "Juokse, juokse", oli Iso-Hollon teesi elämän vitaalisimpina vuosina.
Samalla näytelmä on myös - usko tai älä - hauska ja koskettava.
Näytelmä perustuu ohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen kirjoittamaan tekstiin, johon hän on koonnut ja kerännyt Iso-Holloon liittyviä ajatuksia urheilusta, elämästä, jopa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisää mietteitä näytelmästä voit lukea täältä.
 |
| Vomma: Jari Pahkin-Hämäläinen. (Kuva: Keski-Uudenmaan teatteri KUT) |
Iso-Hollo oli aikansa eräänlainen kansallinen personal trainer, joka jaksoi puhua hyvien elämäntapojen merkityksestä erityisesti nuorison keskuudessa. Tämä näkyy myös Ari Nummisen ohjaamassa teoksessa.
Tarttumapintaa katsoja saa vastakkainasettelusta. 30-luvulla elämäntyönsä juosseen Vomman (Jari Pahkin-Hämäläinen) vastapainona näyttämöllä nähdään Mies (Severi Haapala): penkkiurheilijan perikuva. Hän makaa sohvalla tuijottamassa urheilukisoja, juo olutta ja syö sipsejä.
KUT:n Vomma yhdistää ennakkoluulottomalla tavalla dialogia, tanssia, fyysistä teatteria ja äänisuunnittelua.
Pahkin-Hämäläisen vitaalisuuden lisäksi näytelmässä korostuu Haapalan itsensä suunnittelema äänimaailma, jolla voi hyvällä syyllä sanoa olevan esityksessä kolmas ja erittäin tärkeä rooli.
Vomma on hyvää, laadukasta ja ennen kaikkea tavanomaisuudesta poikkeavaa, erilaista, mutta hei, viihdyttävää teatteria. Siksi Rouva Sana sanoo tämän seuraavan, mutta vain tämän yhden kerran -
On suoranainen synti ja häpeä, jos erityisesti keravalaiset jättävät Vomman näkemättä ja kokematta.
Jo yksinomaan kotiseutuhistoria velvoittaa sinut nyt teatteriin - omalla kotipaikkakunnallasi.
Ja PS. Vomma sopii myös kaikille alle 50-vuotiaille!!!
 |
| (Kuva: Keski.Uudenmaan teatteri KUT) |
Vomma Keski-Uudenmaan teatterissa enää kolme kertaa 31.1. asti. Esitykset Kerava-salissa. Tarkista lipputiedot KUT.