Hotel Rantapuisto - kulttuuristaycation
Kaupallinen yhteistyö: Hotel Rantapuisto
Joskus kaipuu jotakin kohtaan voi olla niin viiltävää, että se tuntuu konkreettisesti luissa ja ytimissä asti. Naura sinä tälle rouvalle vain, mutta sellainen minulla oli Hotel Rantapuistoa kohtaan.
Tein ensimmäisen kerran tuttavuutta hotellin kanssa vajaat kolmisen vuotta sitten Steinerin Fridan valokuvauskurssilla.
Olin hieman häkeltynyt kurssipaikasta, mutta kun pääsin hotelliin sisälle, ymmärsin valinnan - ja olin myyty.
Menin näkemästäni jo tuolloin niin pyörälle, että halusin vielä joskus kokea kaiken saman uudestaan - rauhassa, ajan kanssa. Ilman mitään muita velvoitteita.
Löydät edellisen tarinani Fridan valokuvauskurssista ja Rantapuistosta yhä täältä.
Vuodet vierivät, kaipuu Rantapuistoon jäi.
Kunnes kuin kohtalon oikusta minulle tarjoutui marraskuussa mahdollisuus tutustua hotelliin uudestaan.
Hotel Rantapuisto on unelmakohde - tai nooh, sanotaan jo heti tässä kärkeen, että täydellinen napakymppi - luontoon JA kulttuuriin hurahtaneelle.
Huomaa siis kaksi määritettä. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.
Jos etsit lomasi ajaksi pääkaupungin trendinähtävyyksiä lyhyen kulkumatkan päästä, sykkivää ja vilkasta iltaelämää sekä hittibiisien tasaista rytkettä, petyt. Sinun kannattaa suunnata lähemmäksi ydinkeskustaa.
Mutta jos arvostat ulkoilun, hyvän ruoan, perinteikkään arkkitehtuurin sekä rauhallisen ja levollisen oleilun yhdistelmää, teet suuren synnin, jos jätät Rantapuiston lomallasi väliin.
Rantapuisto on minilomakohde eli staycation parhaimmillaan.
Rantapuiston historia on pitkä.
Se alkaa 1940-luvun lopulta, kun Pohjoismaiden Yhdyspankki, joka opittiin tuntemaan myöhemmin nimellä Suomen Yhdyspankki eli SYP, osti Rantapuiston naapurissa olevan upean, jugendtyylisen huvilan Villa Furuborgin. Villa Furuborg oli rakennettu 1900-luvun alussa muuan pankinjohtajan kesäviettopaikaksi.
Huvila sijaitsee yhä samoilla sijoillaan. Kiinteistö on tätä nykyä Nordea Pankin edustustila. Pääset katsomaan sitä Rantapuisto-lomallasi vaikka rannasta käsin.
On muuten hulppea kiinteistö.
Siis sekin.
Vuosikymmenet vierivät. SYP sai omistukseensa maa-alueita Villa Furuborgin naapurista, ja pankissa syntyi idea oman koulutuskeskuksen rakentamisesta.
Unitas-opiston nimellä tunnettu rakennus valmistui vuonna 1963 uusien pankkitoimihenkilöiden ja pankinjohtajien koulutuskeskukseksi.
Unitas eli omaa koulutuselämäänsä 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen kurssitukset siirrettiin vähitellen toisaalle, koulutuskeskukselle etsittiin muuta käyttöä, ja sittemmin se myytiin.
Hotelliksi kunniakas kiinteistö muutettiin vuonna 2006, ja se sai samalla nimen Rantapuisto.
Maamme on pullollaan kiinteistöjä, jotka ovat vaihtaneet vuosikymmenten saatossa käyttötarkoitustaan. Se ei ole se juttu.
Rantapuisto ei olisi The Rantapuisto, jos siellä ei olisi ymmärretty alusta saakka vaalia oman aikansa arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa.
Hotellia ei kutsuta turhaan kokonaistaideteokseksi. Se elää edelleen 60-lukua.
Esimakua saat tarttuessasi Rantapuiston ovenkahvaan. Siis ihan kirjaimellisesti. Ovenkahva on muisto pankin ajoilta. Se on iso messinkinen SYP:n logo.
Sama idea ja ajatus toistuu kaikkialla Hotel Rantapuiston julkisissa tiloissa: hotellin aula- ja oleskelutiloissa, käytävillä ja ravintolassa.
60-luvun huonekaluja, vanhaa nostalgista tunnelmaa kaiuttimista kuuluvaa musiikkia myöten.
Paljon suomalaista designiä Marimekosta, Iittalasta ja Artekista lähtien. Jopa ruokalistassa ja astioissa on viiden, lähes kuuden vuosikymmenen takaista henkeä.
Yksinkertaista, selkeää, kotimaista.
Vaikka astiat eivät ole vanhoja, nerokasta on, että ne henkivät aikaansa.
Paljon hoettu slogan vähemmän on enemmän toteutuu Rantapuiston ravintolassa. Ravintolan ruokalista on lyhyt ja simppeli, mutta maukas.
Nelihenkinen perheemme ei ole ruokahifistelijä, mutta voi apua, miten kotimaisista raaka-aineista valmistetut annokset maistuivat - jopa nuorimmillekin.
Erikseen on nostettava esiin vielä hotellin aamiainen.
Sitten matkatoimittajavuosieni olen reissannut enää harvakseltaan. En ole kuitenkaan missään suomalaisessa hotellissa syönyt niin maittavaa aamiaista kuin Rantapuistossa.
Huhujen mukaan myös Rantapuiston viikonloppubrunssi on supersuosittu. Pääsin testaamaan sitä kerran edellä mainitulla Fridan kurssilla.
Jos brunssi on entisensä (taatusti on: isänpäivänä Rantapuisto oli nimittäin turvoksissa...), pökerryt siitä. Lämmin suositus siis.
Jo ravintolan antimissa olisi kylliksi, mutta kun sen liittää Rantapuiston huikeaan ravintolainteriööriin, kokemus on kirjaimellisesti kokonaisvaltainen.
En olisi halunnut lähteä ravintolasta aamulla lainkaan pois vaan olisin voinut viipyillä siellä tunteja aamun Hesaria lukien, takkatulen loimua katsellen ja usvaista merta seuraten.
Ihanaa.
Ihan liian ihanaa.
Rantapuistoa on laajennettu kolme vuosikymmentä sitten, ja muun muassa osa hotellin huoneista sijaitsee laajennusosassa.
Laajennuspuoli ei pääse kehumaan nostalgialla vaan se on pikemminkin aikansa kuva, mutta tilat tarjoavat ihan kelpo majoituksen.
Ei mitenkään kulttuurifriikin sisintä hivelevää, mutta perushyvää ja asiallista. Harva tuskin muutenkaan matkustaa vain huoneessa viipyilemään.
Hotel Rantapuisto sai alkunsa arkkitehtipariskunta Martta ja Ragnar Ylpyän kynästä ja ajatuksista, eikä hotellista voi puhua ilman voimakkaasti läsnä olevaa luontoa. Se korostuu ihan kaikkialla.
Luonto kuului Ylpyän pariskunnan suunnitteluideologiaan. Metsä ja kivenheiton päässä sijaitseva meri rantoineen olivat suunnitteluvaiheessa kiinteä osa Rantapuistoa, ja samaa henkeä on vaalittu yhä.
Kun Rantapuistoa ympäröi joukko Helsingin komeimpia luontoalueita, ei ole ihme, että hotelli on kulttuurin ystävän JA luonnossa liikkujan must-valinta ilmastoystävälliselle lähimatkailuminilomalle.
Joskus kaipuu jotakin kohtaan voi olla niin viiltävää, että se tuntuu konkreettisesti luissa ja ytimissä asti. Naura sinä tälle rouvalle vain, mutta sellainen minulla oli Hotel Rantapuistoa kohtaan.
Tein ensimmäisen kerran tuttavuutta hotellin kanssa vajaat kolmisen vuotta sitten Steinerin Fridan valokuvauskurssilla.
Olin hieman häkeltynyt kurssipaikasta, mutta kun pääsin hotelliin sisälle, ymmärsin valinnan - ja olin myyty.
Menin näkemästäni jo tuolloin niin pyörälle, että halusin vielä joskus kokea kaiken saman uudestaan - rauhassa, ajan kanssa. Ilman mitään muita velvoitteita.
Löydät edellisen tarinani Fridan valokuvauskurssista ja Rantapuistosta yhä täältä.
Vuodet vierivät, kaipuu Rantapuistoon jäi.
Kunnes kuin kohtalon oikusta minulle tarjoutui marraskuussa mahdollisuus tutustua hotelliin uudestaan.
Hotel Rantapuisto on unelmakohde - tai nooh, sanotaan jo heti tässä kärkeen, että täydellinen napakymppi - luontoon JA kulttuuriin hurahtaneelle.
Huomaa siis kaksi määritettä. Molemmat ovat yhtä tärkeitä.
Jos etsit lomasi ajaksi pääkaupungin trendinähtävyyksiä lyhyen kulkumatkan päästä, sykkivää ja vilkasta iltaelämää sekä hittibiisien tasaista rytkettä, petyt. Sinun kannattaa suunnata lähemmäksi ydinkeskustaa.
Mutta jos arvostat ulkoilun, hyvän ruoan, perinteikkään arkkitehtuurin sekä rauhallisen ja levollisen oleilun yhdistelmää, teet suuren synnin, jos jätät Rantapuiston lomallasi väliin.
Rantapuisto on minilomakohde eli staycation parhaimmillaan.
Se alkaa 1940-luvun lopulta, kun Pohjoismaiden Yhdyspankki, joka opittiin tuntemaan myöhemmin nimellä Suomen Yhdyspankki eli SYP, osti Rantapuiston naapurissa olevan upean, jugendtyylisen huvilan Villa Furuborgin. Villa Furuborg oli rakennettu 1900-luvun alussa muuan pankinjohtajan kesäviettopaikaksi.
Huvila sijaitsee yhä samoilla sijoillaan. Kiinteistö on tätä nykyä Nordea Pankin edustustila. Pääset katsomaan sitä Rantapuisto-lomallasi vaikka rannasta käsin.
On muuten hulppea kiinteistö.
Siis sekin.
Vuosikymmenet vierivät. SYP sai omistukseensa maa-alueita Villa Furuborgin naapurista, ja pankissa syntyi idea oman koulutuskeskuksen rakentamisesta.
Unitas-opiston nimellä tunnettu rakennus valmistui vuonna 1963 uusien pankkitoimihenkilöiden ja pankinjohtajien koulutuskeskukseksi.
Unitas eli omaa koulutuselämäänsä 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen kurssitukset siirrettiin vähitellen toisaalle, koulutuskeskukselle etsittiin muuta käyttöä, ja sittemmin se myytiin.
Hotelliksi kunniakas kiinteistö muutettiin vuonna 2006, ja se sai samalla nimen Rantapuisto.
Rantapuisto ei olisi The Rantapuisto, jos siellä ei olisi ymmärretty alusta saakka vaalia oman aikansa arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa.
Hotellia ei kutsuta turhaan kokonaistaideteokseksi. Se elää edelleen 60-lukua.
Esimakua saat tarttuessasi Rantapuiston ovenkahvaan. Siis ihan kirjaimellisesti. Ovenkahva on muisto pankin ajoilta. Se on iso messinkinen SYP:n logo.
Sama idea ja ajatus toistuu kaikkialla Hotel Rantapuiston julkisissa tiloissa: hotellin aula- ja oleskelutiloissa, käytävillä ja ravintolassa.
60-luvun huonekaluja, vanhaa nostalgista tunnelmaa kaiuttimista kuuluvaa musiikkia myöten.
Paljon suomalaista designiä Marimekosta, Iittalasta ja Artekista lähtien. Jopa ruokalistassa ja astioissa on viiden, lähes kuuden vuosikymmenen takaista henkeä.
Yksinkertaista, selkeää, kotimaista.
Vaikka astiat eivät ole vanhoja, nerokasta on, että ne henkivät aikaansa.
Nelihenkinen perheemme ei ole ruokahifistelijä, mutta voi apua, miten kotimaisista raaka-aineista valmistetut annokset maistuivat - jopa nuorimmillekin.
Erikseen on nostettava esiin vielä hotellin aamiainen.
Sitten matkatoimittajavuosieni olen reissannut enää harvakseltaan. En ole kuitenkaan missään suomalaisessa hotellissa syönyt niin maittavaa aamiaista kuin Rantapuistossa.
Huhujen mukaan myös Rantapuiston viikonloppubrunssi on supersuosittu. Pääsin testaamaan sitä kerran edellä mainitulla Fridan kurssilla.
Jos brunssi on entisensä (taatusti on: isänpäivänä Rantapuisto oli nimittäin turvoksissa...), pökerryt siitä. Lämmin suositus siis.
Jo ravintolan antimissa olisi kylliksi, mutta kun sen liittää Rantapuiston huikeaan ravintolainteriööriin, kokemus on kirjaimellisesti kokonaisvaltainen.
En olisi halunnut lähteä ravintolasta aamulla lainkaan pois vaan olisin voinut viipyillä siellä tunteja aamun Hesaria lukien, takkatulen loimua katsellen ja usvaista merta seuraten.
Ihanaa.
Ihan liian ihanaa.
Laajennuspuoli ei pääse kehumaan nostalgialla vaan se on pikemminkin aikansa kuva, mutta tilat tarjoavat ihan kelpo majoituksen.
Ei mitenkään kulttuurifriikin sisintä hivelevää, mutta perushyvää ja asiallista. Harva tuskin muutenkaan matkustaa vain huoneessa viipyilemään.
Luonto kuului Ylpyän pariskunnan suunnitteluideologiaan. Metsä ja kivenheiton päässä sijaitseva meri rantoineen olivat suunnitteluvaiheessa kiinteä osa Rantapuistoa, ja samaa henkeä on vaalittu yhä.
Kun Rantapuistoa ympäröi joukko Helsingin komeimpia luontoalueita, ei ole ihme, että hotelli on kulttuurin ystävän JA luonnossa liikkujan must-valinta ilmastoystävälliselle lähimatkailuminilomalle.
Hotel Rantapuisto sijaitsee Helsingin Vuosaaressa
merenrannalla Ramsinniemessä.
Lue hotellista, sijainnista ja palveluista lisää täältä.
Lue lisää Rantapuiston läheisyydessä olevista
