Eikö omalla äidinkielellä ole merkitystä?

12 marraskuuta 2018

Miten suhtaudut omaan äidinkieleesi?

Siihen, joka on sinulle äidinmaidossa annettu. Siihen, jolla ajattelet, kirjoitat, ja jonka kanssa olet ensimmäiseksi vuorovaikutuksessa.

Onko se yhdentekevä: kieli kuin kieli?

Vai onko se jotain omaa, melkein jopa pyhääkin?

Tuusulanjärvi, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, suomen kielen asema, Rouva Sana, äidinkieli, kielellinen erityisvaikeus, suomen kieli

Minulle äidinkieli on kuin ilma, jota hengitän. Siihen kiteytyy koko elämisen arki ja juhla: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Jos sitä ei olisi, ei olisi minuakaan.

Äidinkieli on enemmän kuin pelkkiä sanoja ja lauseita. Äidinkielen avulla ajattelen, havainnoin ja kommunikoin.

Kun näen ja mietin jotain, päässäni syntyy omalla äidinkielelläni lauseita jo ennen kuin ne on puettu sanoiksi kenellekään toiselle.

Äidinkieli luo yhteenkuuluvaisuutta. Äidinkieli kuljettaa mukanaan yhteistä historiaa.

Äidinkieli saattaa kuulijat ja keskustelijat välittömästi samalle levelille. Se yhdistää - riippumatta siitä, onko ajatukset lausuttu kirjallisessa tai puhutussa muodossa.

Äidinkieleen liittyy kaikki elämisen värit. Kokeile kommunikoida kerran englanniksi tai ruotsiksi niin kuin ajattelet, ja huomaat eron.

Vieraalla kielellä kommunikointi voi olla ihan ookoo, varsinkin, jos vieras kieli on sinulle lähes kuin oma äidinkielesi. Todennäköisesti siitä jää silti puuttumaan aina jotain, mikä omassa äidinkielessä on automaattisesti läsnä.

Uunituoreen Rouva C:n kirjailijanakin tunnettu Minna Rytisalo pudotteli viikonloppuna Kalevassa painavia lauseita suomen puolesta.

"Kieli on kulttuuria, kieli on osa identiteettiä, kieli on käsi joka kurkottaa yhteyteen ja hakee vastaanottajaa. 

Kieli ei ole vain sanoja, se on sävyjä ja ajatuksia, tunteita ja ihmisen sisäisintä minuutta", Rytisalo kirjoitti, ja tähän rouvaan osui ja upposi niin, että iho väreili.

Jos minulta kysytään, enpä ole lukenut tai kuullut yhtä upeaa, ja samalla osuvaa, ylitystä suomen kielen puolesta.

Rytisalo tietää, että kieli on enemmän kuin pelkkä kommunikoinnin ja viestin viemisen väline. Se on myös osa meidän suomalaisten yhteistä kulttuurihistoriaa, paikan ja historian tajua.

Rytisalon kolumni sai alkunsa Elinkeinoelämän keskusliiton muutama viikko sitten julkistamasta selvityksestä, jossa selvityksen nokkamiehen Mikael Jugnerin mukaan Suomen vetovoimaa lisätään parhaiten vaihtamalla virkakieli suomesta englanniksi.

Tätä ovat toivoneet ainakin Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset.

Just.

Oman äidinkielemme asemasta huolissaan Rytisalon lisäksi on muun muassa Suomen kielen lautakunta - ja ihan aiheesta.

Todennäköisesti Ahon Juhani, ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomeen perustanut Erkon Eero ja ihan vain muutama muu Tuusulanjärven rantamaisemissa reilut sata vuotta sitten hengaillut ja suomen puolesta puhunut kääntyy myös nyt haudoissaan.

Tuusulanjärvi, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, suomen kielen asema, Rouva Sana, äidinkieli, kielellinen erityisvaikeus, suomen kieli

Englannilla on paikkansa suomalaisessa kielimaastossa, toki. Ei suomea maamme rajojen ulkopuolella juuri puhuta.

Silti suomen korvaaminen englannilla ja vieraan kielen juurruttaminen virkakieleksi Suomeen muuttavien ulkomaalaisten ehdoilla on sanalla sanoen absurdi.

Kuten virkatyössään äidinkielen opettajana työskentelevä Rytisalo omassa kolumnissaan muistuttaa, jos suomen asemaa heikennetään, heikennetään samalla niiden asemaa, jotka eivät voi puolustaa itseään. 

Hän puhuu kaikkien niiden syrjäytymisvaarassa olevien suomalaisten puolesta, jotka eivät edes nyt saa omaa ääntään kuuluviin.

Heidän, joilla on kyllä oma äidinkieli, mutta ei silti sanoja.

Vain kaksi kuukautta sitten Eero Erkon luoman Päivälehden jatkaja Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin suomalaisten pulmista omalla äidinkielellään. Artikkelissa todettiin, kuinka peräti puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito. 

Oletko tehnyt samasta artikkelista löytyvän testin? Lämpimästi suosittelen. Se mittaa, kuinka hyvin juuri sinä suomenkielisenä ymmärrät suomea.

Testi ei ole helppo. Jos rohkenet, paljasta kommenteissa, millaisen tulokset sait siitä.

Mieti myös, millaisen testituloksen saisit siitä, jos se olisi toteutettu Elinkeinoelämän keskusliiton intoilemalla englannin kielellä?

Tuusulanjärvi, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, suomen kielen asema, Rouva Sana, äidinkieli, kielellinen erityisvaikeus, suomen kieli


Lukutaidon puutteessa ei ole kyse mekaanisen lukemisen vaikeudesta. Suomessa lähes jokainen osaa lukea omalla äidinkielellään.

Kyse on kielellisen hahmottamisen vaikeuksista, jotka heijastuvat paitsi lukemisen ymmärtämiseen myös kirjallisiin taitoihin.

On vaikea ottaa kantaa ja keskustella, jos ei ymmärrä, mitä sinulla edellytetään tai mistä muut puhuvat.

Hesarin jatkoartikkelissa kielellisistä vaikeuksista kärsivä Raija toteaa, kuinka nyky-yhteiskunta vaatii häneltä paljon.

Miten hänen - ja vähintään puolen miljoonan hänen kaltaisensa - käy, jos suomen kieli vaihdetaankin englanniksi?

Elinkeinoelämän keskusliitolle esityksensä tehnyt Jugner peräänkuuluttaa uudistuslistassaan myös muun muassa show and tell -esiintymisharjoittelua Suomen kouluihin.

En ole opettaja. Sen verran opettajan sijaisuuksia tehneenä ja koulutuksia järjestävänä kuitenkin veikkaan, että esitä ja kerro -harjoituksissa riittää puurrettavaa pitkäksi aikaa ilman englantiakin.



Kuvat on ikuistettu Tuusulanjärven maisemissa. 
Ihan niissä samoissa, joissa reilut sata vuotta sitten monen muun maiseman ohessa 
puolustettiin suomen kielen asemaa ja oikeutta käyttää sitä itsenäistyvässä maassamme.

Juttu on julkaistu poikkeuksellisesti myös Sisältötoimisto Rouva Sanan verkkosivuilla.


2 kommenttia

  1. Kirjoitat kyllä asiaa. Kyllä kieli on jotain, josta pitää pitää huolta. Meillä on valtavan rikas kieli ja olisi äärettömän surullista, jos se rapistuisi pois. Englantia toki tarvitaan, mutta ei anneta oman värikkään ja monipuolisen kielemme hävitä sen alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi kohisee useista eri syistä syrjätymisvaarassa olevista ihmisistä, ja samaan aikaan yksi taho esittää, että kunnat voisivat itsenäisesti päättää virkakielen muuttamisesta englanniksi.

      Ja vain, koska Suomeen muuttavat eivät ymmärrä suomea.

      Miltään kantilta katsottuna on mahdoton ajatella, että ehdotus äidinkielen unohtamisesta ainakaan vähentäisi syrjäytyvien määrää Suomessa.

      Sitä paitsi, tuskin meistäkään kukaan maailmalla odottaa, että virkakieli on jokaisessa maassa englanti.

      "Sanat ovat ilma, jota hengitän" - ja haluan todellakin tehdä sen suomen kielellä :).

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram