Vaimoni on toista maata - vai onko?

Omena ei ole taaskaan pudonnut kauas - niin kuin teatteri- ja elokuvapiireissä aika usein ruukaa tapahtua.

Kotimaassaan Ranskassa supersuosituksi kohonnut näytelmä Vaimoni on toista maata perustuu ranskalaisen Gilles Dyrekin käsialaan.

Dyrek on paitsi käsikirjoittaja myös kotimaassaan tunnettu näyttelijä ja koomikko sekä Ranskassa pitkän työuran erilaisissa näyttelijärooleissa tehneen Francois Dyrekin poika.

Dyrek juniorin näytelmää on veivattu Ranskassa vuosia täysille katsomoille, ja sama ilmiö on toistunut jo Suomessa.

Vaimoni on toista maata kuuluu kotimaisten teattereiden vakiokalustoon.

KUT
Aina ei tiedä, mitä arkinen elämä heittää tullessaan. Vaikka sitten lumisateisen Eiffel-tornin.
Ranskalaisia maisemia katselevat Risto (Jari Vainionkukka), Veera (Elina Varjomäki),
Helena (Inka Kallén) ja Janne (Kalle Tahkolahti).
(Kuva: KUT)

Aiheesta. Reilun puolitoistatuntisen aikana katsomo nimittäin repeää.

Naurusta.

Ei olisi juuri herkullisempaa näytelmää voinut Keski-Uudenmaan teatteri KUT valita muutoin aika tavalla pimeään ja synkkenevään syksyyn.

Ranskalaisen Gilles Dyrekin Vaimoni on toista maata on todellakin näytelmänä toista maata.

Esitys tarjoaa riemukkaan ja rentouttavan vajaan kaksituntisen, jonka aikana, no, ei heitetä aivoja ehkä ihan narikkaan, mutta otetaan kuitenkin hyvin rennosti.

Vaimoni on toista maata lepää vahvasti suomentaja Reita Lounatvuoren näpeissä.

Lounatvuori on tuonut ranskalaistekstin niin taidokkaasti suomalaiseen nykyhetkeen ja ajatusmaailmaan, että harva osannee edes ajatella tarinan olevan vierasta alkuperää.

Tarinassa umpirakastunut ja häitä suunnitteleva Helena (Inka Kallén) ja Janne (Kalle Tahkolahti) kutsuvat Riston (Jari Vainionkukka) ja Veeran (Elina Varjomäki) kotiinsa syömään.

Risto on Jannen vanha opiskelukaveri, ja he haluavat muistella tovin menneitä.

Vierailu käynnistyy kireästi Riston ja Veeran matkalla esiintyneiden erimielisyyksien vuoksi. Kostoksi Veera heittäytyy Jannen ja Helenan luona tuppisuuksi, ja päättää karata heti, kun se on mahdollista.

Lipeämisestä ei tule kuitenkaan mitään, kiitos Jannen ja Helenan innokkaan palvelualttiuden. Veera jää vaivihkaa oman puhumattomuutensa vangiksi.

Ja kas kummaa, sehän solahtaa Veeran ylle kuin hansikas.

Pukahtamattomuudesta tulee illan aikana Veeralle rooli, joka ei irrota otettaan. Veera päättää ottaa tilanteesta vieraiden silmien alla kaiken irti, ihan noin niin kuin kirjaimellisesti, Koko Rahan edestä.

Hetken pistoksista käynnistynyt tilanne vie lopulta koko seurueen aika arvaamattomiin käänteisiin.

KUT
Kun oikein huono tuuri käy, arjesta voi tulla yhtä karnevaalia.
Asiasta ei ihan niin tykkää Vaimoni on toista maata -näytelmässä Risto (Jari Vainionkukka).
(Kuva: KUT)


Vaimoni on toista maata on nopeatempoinen, ja kaikki tapahtuu yhdessä paikassa: Jannen ja Helenan kodin olohuoneessa. Jokainen neljästä näyttelijästä ovat näyttämöllä lähes koko vajaan parin tuntisen ajan.

Veeran uppiniskaisuudesta kumpuavat, paikoin aika epätoivoisetkin tilanteet taipuvat näyttämöllä farssin puolelle, ja yleisö lähes ulvoo naurusta.

Varjomäki tekee huikean roolin "sujuvasti" venäjää puhuvana hanistanialaisena sekä Vainionkukka epätoivoisena ja tilanteita ahkerasti paikkaavana Ristona.

Siirappisista ja hösöttävistä hani-kultsu-rooleistaan suoriutuvat hyvin myös televisiosta tuttu Kallén ja Järvenpään teatterin puolella vahvasti vaikuttava Tahkolahti.

Vaikka hani-kultsu-pariskunnan siirappi valuu katsojan korvista, se kummalla tavalla kaikella ällötykselläänkin osuu ja uppoaa.

KUT
Annanko vai enkö anna. Perintöomaisuudesta kiistelevät Veera (Elina Varjomäki) ja Helena (Inka Kallén).
(Kuva: KUT)

Vaimoni on toista maata -näytelmän vahvuus on riemun ja epäilemättä aika suuren vahingonilon takana kuplivassa laajemmassa teemassa. Sitä ei ole Seppo Halttusen ja Anna-Leena Sipilän yhteisohjauksessa kätketty naurun taakse.

Naurusta kostuneista silmistä huolimatta katsoja jää pohtimaan, olisiko vähempi sittenkin arjessa joskus enemmän? Häissä, rakkaudessa, ystävyysuhteissa, omistamisessa?

Riittäisikö pienempi määrä kaikkea koko elämässä?

Ehkä silloin onnikin löytäisi joskus perille asti.

Jos siis vaikka aloitettaisiin siitä, että ihan oltaisiin vain ja eleltäisiin hetki pingottamatta.

Mitäs sanot? Kelpaisiko sinulle?


Keski-Uudenmaan teatterin Vaimoni on toista maata 
Keravan teatteritalolla 19.11. asti.
Lisätiedot www.kut.fi.


Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla.

2 kommenttia

  1. Hauskan kuuloinen näytelmä :)
    Ihanaa viikkoa Rouva Sana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tämähän on hauska näytelmä :D. Ihana katsoa välillä näytelmää ihan vain olemalla vain ja joutumatta pinnistelemään liikaa. Ja silti tarina saa myös miettimään.

      Aurinkoa lokakuun viikkoosi Outi <3.

      Poista

Jaa blogikirjoitukseen liittyvä ajatuksesi, anna palautetta, lähetä salainen viesti, kerro tarina. Kaikista näistä: iso, lämmin kiitos!