Ollapa nyt yhteys näyttöruutusi taakse: Rouva Sana kysyisi silloin sinulta, mistä saat omaan asuinseutuusi liittyvää tietoa?

Maaliskuun puolella kirjoitin, kuinka monet keskiuusmaalaiset ovat katupuheiden perusteella tyytymättömiä asuinseutuunsa liittyvään tiedottamiseen. Asioiden koetaan ilmestyvän puun takaa – usein vielä silloin, kun on liian myöhäistä reagoida tai käyttää omia kansalaisoikeuksiaan.

Vuosia kaupunkilehtiin kirjoittaneena toimittajana tunnistan ongelman. Asiasta on tullut puhuttua seudun asukkaiden kanssa yhden, jos toisenkin kerran. Tietoa on kuntalaisille tarjolla, mutta vain jos sitä osaa ja jaksaa etsiä.

Kaupunkilehdet (ennen näitä ilmaiseksi jaettavia lehtiä kutsuttiin muuten ihan tuttavallisesti paikallislehdiksi) ovat olleet jo kauan vastaus kuntalaisten suurimpaan paikallisuutis- ja tietonälkään.

Länsiväylä - joka on ilmaiseksi lukijoilleen jaettava kaupunkilehti Espoossa -  julkaisi viime viikolla artikkelin A-P Pietilä ui vastavirtaan mediapyörteissä. Siinä todetaan, kuinka erityisesti nyt, tähän maailman ja talouden aikaan, mediasta ja journalismista on viime aikoina kuulunut harvoin myönteisiä uutisia.

Artikkelissa syyttävä sormi osoittaa myös mediaan itseensä. Paradoksaalista kyllä, myönteisiä kokemuksia ei julkisesti juuri nyt sallita.

Niin tai näin, artikkelin kirjoittanut toimittaja Risto Hietanen toteaa, että tiedotusvälineiden sisällä on kuitenkin tälläkin hetkellä menestyjiä. Kaikilla ei mene niin huonosti, kuten saatetaan yleisesti olettaa. Ilmaiseksi jaettavat kaupunkilehdet napsivat markkinoista yhä aiempaa suuremman osan.

- Journalismi ei ole kiinni siitä, julkaistaanko jutut ilmaiseksi vai maksua vastaan lukijalle. MTV:n uutiset ovat vuodesta toiseen olleet arvostettuja, vaikka ne jaetaan ilmaiseksi katsojille ja kustannetaan mainosrahoilla kuten kaupunkilehdet, perustelee Länsiväylän vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä.

Kaupunkilehti vastaa siis siihen tarpeeseen, paikalliseen vajeeseen, joka lukijoilla ja ilmoittajilla on.

- Kaupunkilehdet ovat kehittyneet tilattavien lehtien vakaviksi kilpailijoiksi. Kaupunkilehdet ovat menestyneet paljon paremmin kuin tilattavat ledet. Ilmainen sisältö ja peittojakelu sopivat kaupunkimaiseen elämänmenoon, Pietilä sanoo artikkelissa.

Pietilä uskoo, että valtaosa kuluttajista haluaa edelleen lukea sanomalehtiä ja vastaanottaa mainoksensa printissä. Median mainostulojen lasku kertoo hänen mukaansa vain siitä, että taloudessa eletään alavirettä ja mainostajien omat rahat ovat tiukassa. Mainostamisen tarve ja tarkoitus eivät ole kuitenkaan poistuneet mihinkään.

- Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu ja siirtyy verkkoon ja mobiililaitteisiin paljon hitaammin kuin mediatoimistot haluaisivat. Kuluttajat käyttävät sanomalehtiä, koska he ovat tottuneet niihin, Pietilä toteaa Länsiväylän artikkelissa.

Paikallista lehteä on tehty, ja tehdään siis edelleen, aina ja vain oman alueensa lukijoille. Kun valtakunnalliset mediat huolehtivat suuren mittakaavan globaalista uutisoinnista, kaupunkilehti kertoo siitä, mikä on lukijaa, sinua, lähellä, lähes iholla.

Ilman ilmoittajien luottamusta ja tarvetta seudun oma pää-äänenkannattaja (tai äänenkannattajat) ei kuitenkaan tule toimeen. Mutta mikä ilmoitusmedia tavoittaa yhä tänä päivänä kohderyhmänsä paikallisesti paremmin kuin oman alueensa tunteva kaupunkilehti?

Sulavassa symbioosissa voittajia ovat kaikki: niin lukijat, ilmoittajat kuin lehden tekijätkin - paikallisia lähes poikkeuksetta muuten hekin. 

Paikallinen on aidosti pop.