Lukuaika
10
Kommenttia
Mitä sinun unelmillesi kuuluu?
Näin luki sähköpostiviestissä, jonka Rouva Sana vastaanotti viime vuoden loppupuolella Aarrekartta-kurssin vetäjältä Merja Partilta.
Tuntui aika veret seisauttavalta vastata, että kiitos kysymästä vaan, ei oikein mitään.
Kuten aikaisemmassa jutussa omasta elämästäni totesin, paradoksaalista kyllä, aarrekartan laatimisen jälkeen lähes koko aika tähän asti on ollut yhtä epäonnistumisten jatkumoa.
Aivan kuin joku olisi halunnut osoitella minulle ja unelmilleni pitkää nenää.
Lyödä minut polvilleen ja katsoa, näenkö maassa kyykkien taivaan, tähdet ja kuun. Ja seurata, mitä sen jälkeen teen.
No joo, jos ihan rehellisiä ollaan: ilman saamaani vinkkiä, jos olisin nähnyt kirjan kirjastossa, hyllyynhän opus olisi jäänyt. Kirja on ulkoasultaan kaikkea muuta kuin houkutteleva.
Ja entä tuo kirjan nimi sitten... Voiko pateettisuuden määrällä olla mitään rajaa? Ei ilmeisesti. Kirjaston lainaustiskillä hiukan jo nauratti myös muuta kuin Rouva Sanaa (terkkuja kotikirjastoon!).
Mutta hei, ei kirjan nimi sisältöä pahenna! Kirjahan oli oikeasti hyvä ja mielenkiintoinen. Se tuli rouvan elämään juuri oikeaan aikaan.
Toteuta sydämesi toiveet -kirjan teesi on hyvin yksinkertainen. Se lähtee samasta ajatuksesta kuin vaikkapa unelmien aarrekartassa: on tehtävä töitä, töitä ja taas töitä omien unelmien eteen.
Unelmat eivät tipahda valmiina taivaasta, eivät toteudu, jos erehdyt odottamaan niitä kaiken muun kiireen keskellä kuin kutsua valmiiseen illallispöytään.
Unelmien toteuttamiseen Choquette on laatinut yhdeksän kohdan periaatteen. Ne menevät kiteytetysti seuraavasti:
- Unelmaan keskittyminen eli no... keskittyminen. Jos toivot unelmien toteutuvan, vähintä, mitä sinun tulee tehdä on ajatella niitä, keskittyä.
- Tuen hakeminen alitajuiselta mieleltä. Kirjailijan mukaan alitajunta on jeesjees-kone, joka vastaa sinulle aina kyllä, jos vain keskustelet sen kanssa ja kysyt. Sitä saa, mitä tilaa siis. Helpottaa kummasti unelmien toteutumista.
- Kuvittele sydämesi toivetta. Periaate on samankaltainen kuin arrekartan laatimisessa. Kun oma unelma on kuviteltu konkreettisesti omaan mieleen (tai vaikkapa havainnollistettu paperille kuvin ja/tai sanoin) ja ennen kaikkea niin, että näet kaiken keskellä myös itsesi, sitä on helpompi tavoitella.
- Esteiden poistaminen. Tämän kohdan tunnistavat ilmeisesti meistä lähes kaikki, vaikka emme olisi koskaan minkäänlaisia apukeinoja omien unelmien tavoittamiseen käyttänytkään. Kuinka monta kertaa olet törmännyt siihen, että sinä itse tai joku muu läheisestäsi on oman unelmasi este? Saanut vähättelyä: "No, ei mua kukaan kuitenkaan sinne huoli" ja "Mitä sinä tuollaisia suunnittelet? Ei siitä tule kuitenkaan koskaan mitään." Tunnistitko? Jep, tämä kohta on siis sinulle arvatenkin tuttu.
- Avaudu sisäiselle ohjaukselle. Kirjailijan mukaan meillä kaikilla, minulla ja sinulla, jokaisella, on sisäinen ohjaaja ja tukku erilaisia oppaita. Niiden läsnäoloa ei vain kiireen keskellä huomaa. Sisäiseen ohjaukseen valmistautuminen vaatii hiljetymistä ja keskittymistä. Jotain samankaltaista on ajatuksessa "nukkua yön yli", asioiden hauduttamisessa pakottomasti. Usein vastaus löytyy vasta, kun antaa itselleen ja asioille aikaa. Kirjailijan mukaan suurin este sisäisen ohjauksen kuuntelemiselle on, että me rakastamme räytyä, vatvoa ja roikkua vanhoissa asioissa, ja toimia niin kuin meiltä odotetaan tai niin kuin on aina ennenkin toimittu. Tästä siis pois.
- Unelman tukeminen rakkaudella. Choquetten mukaan vain oman unelman aito rakastaminen on tie sen toteutumiseen. Täytyy, pitää ja pakko -sanojen tilalla tulee olla haluan. Juuri tälläkin hetkellä moni laihduttaa, ja vain osa pääsee tavoitteeseensa. Miksi? Siksi, että suurimman osan mielestä on pakko laihduttaa. Kirjailija puhuu tässä kohdassa myös paljon pienin askelin toteutettavista unelmista.
- Hallinnasta luopuminen. Tässä vaiheessa Choquetten mukaan pitäisi vallita pakottomuuden olosuhteet. Kun olet tehnyt määrätietoisesti töitä unelmiesi tavoittamisen eteen, jossakin kohtaa pitää uskaltaa heittäytyä vapaapudotukseen ja katsoa, mitä siitä seuraa. Kirjailija kirjoittaa, että ihme ei voi tapahtua ennen kuin luot sille täydellisen ympäristön ja että maailmankaikkeus on valmis, kun sinä olet. Ei ennen.
- Tuo julki unelmasi. Choquette korostaa, että unelmien pitää olla todellisia, jollakin tapaa konkreettisia, sellaisia, että ne ovat helppo lausua ääneen. Mutta toisin kuin nykysomeaikana, niitäpä ei olekaan sitten tarkoitettu Facebook-profiilissa kuulutettaviksi, eikä varsinkaan kehua retosteltaviksi. Unelmien tuominen julki tarkoittaa niiden todentamista itselle. Säännöllisesti. Aarrekartan laatiminen ja sen tasainen vilkuileminen on varmasti tähän kuuluva juttu.
- Pysy uskollisena unelmallesi. Kun unelmat alkavat olla lähellä toteutumistaan, Choquette uskoo, että niitä ja unelmien laatijaa testataan. Ja vaikka kukaan ei pidä sellaisesta, niin juuri se takaa halutun lopputuloksen, hän kirjoittaa. Ennen kuin unelmat ovat valmiita toimitettavaksi (ilmaisu kirjailijan), niiden laatijalla on mahdollisuus korjata ajatuksiaan. Kirjailijan mukaan tässä vaiheessa ei ole mitenkään tavatonta, että unelmoija palautetaan takaisin periaatteiden alkutaipaleelle ja pakotetaan tekemään lisää töitä. Lopussa seisoo kuitenkin kiitos.
Uskoipa meistä itse kukin sitten hihhuleihin ja enkeleihin, maahisiin tai nuutti-pukkeihin, monelta osin jotain kumman tuttua Choquetten periaatteissa on.
Nykyihmisen mieli on vain niin kärsimätön. Lapsia ja nuoria moititaan usein siitä, kuinka he elävät "kaikki mulle tänne nyt ja heti" -elämää.
Joskus tulee mieleen, että ilmeisesti moni aikuinenkin syyllistyy samaan. Omia unelmiaan kun ei kuitenkaan kai pysty toteuttamaan ihan noin vain - pikkuvaivalla.
Tänäkään päivänä.
aarrekartta
elämästä
hyvinvointi
unelmat
10 comments
Jonkinlaisen prosessoinnin keskellä täälläkin eletään. En ole koskaan tehnyt tuota aarrekartta ja se voisi olla mielenkiintoinen projekti. Edellinen kirjavinkkaus on vielä kesken (ja sen prosessointi myös), joten taidan skipata tämän kirjan vielä. Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sen enemmän tätä elämän sisältöä alkaa (näköjään) miettimään.. elämä opettaa ja tekee ajoittain todella nöyräksi. Ihmiselo on niin merkillistä, ettei sitä edes aina ymmärrä! Ja mitä minun unelmilleni kuuluu?...ei mitään ihmeellistä ;)
VastaaPoistaHyviä ajatuksia Satu, kiitos niistä <3!
PoistaAjatuksesi saivat mieleeni erään tärkeän asian, jota en ole tuonut teksteissäni esiin. Vaikka tässä nyt niin paljon unelmista viime päivinä olen kirjoittanutkin, on minusta sekin ok, että unelmia ei juuri nyt ole. Tai on ehkä jotain pieniä aavistuksia jossain sielun ja ajatusten syövereissä, mutta ne eivät ole konkretisoituneet vielä tavoiteltaviksi - sellaisia, jotka osaisi pukea nykyisessä elämänvaiheessa sanoiksi (tai kuviksi tai miksi vain...).
Ei siis aina tarvitse olla omien unelmien metsästysmatkalla ja mitata omaa olemistaan niiden tavoittamisella. Tuntuu, että jos tälle tielle lähtee, menee jo ojasta allikkoon.
Kuuluupa omille unelmille mitä tahansa, se, että kaikesta huolimatta on onnellinen juuri nyt, on aika lailla tärkeää.
Nyt täytyy sanoa, että omat unelmat on pedattu ja nyt on lasten unelmien aika. Välillä se harmittaa.
VastaaPoistaJoskus unelmana voi olla sekin, että unelmoi hieman myöhemmin <3.
PoistaMinulle jostain syystä mieleen tulivat lapsuuteni ja nuoruuteni päiväkirjat. Niitä ei saanut kukaan muu kuin kirjoittaja itse lukea. Sinne sivuille kirjasin niin tapahtuneet kuin unelmat ja haaveetkin. Päiväkirja oli kuin nykypäivän aarrekartta. Nämä haaveet luin hymyillen:
VastaaPoistaMatkustaa lentokoneella - oli yksi haave. Se on toteutunut jo moneen kertaan.
Keltaiset kumisaappaat - Ei toteutunut nuorena, mutta piti ostaa viime kesänä, mutta koot olivat loppu. Ehkä tulevana kesänä sitten :)
Ihme ja kumma, minulla ovat säilyneet nuo päiväkirjat, monet muut kirjat ja tarvikkeet ovatkin sitten jo kadonneet vuosien varrella. Oli siellä paljon muitakin juttuja, henkilökohtaisempia, mutta nämä nyt toin esille.
Haaveet ja unelmat voivat olla pieniäkin, niinkuin nuo päiväkirjani haaveet.
Ja niinkuin tuossa Sadulle vastaat, ettei aina tarvitse olla unelmien metsästysmatkalla.
Elämä on konkretiaa, tässä ja nyt.
Totta muuten, tuo on todella hyvä huomio Tuula. Mitä muuta päiväkirjat ovat kuin unelmien haavekenttä! Nuoruuden aikaiset päiväkirjani ovat minullakin tallessa, pitäisipä kaivaa ne joskus taas esille <3.
PoistaUnelmia ja haaveita voi olla useita erilaisia, ehdottomasti totta. Minullakin on yksi, on ollut jo toooodella kauan. Olen ristinyt sen "unelma, jonka toteutan sen jälkeen, kun lapset lentävät pesästä" - haaveeksi eli se odottaa aikaa tulevaa.
Ihana juttu Minna! Nuo 9 kohdan periaatteet on hyvin kiteytetty, minulla aina valmennuksessa rönsyillen esitetty :) Tuossa yön yli nukkumisessa on kyllä todellakin järkeä: ennen nukkumaan menoa tai aamulla herätessä on hyvä sitä omaa unelmaa katsella tai ajatella, rationaalinen puolemme ei ihan niin kriittisesti torppaa oudoilta tai vaikeilta tuntuvia juttuja kuin päiväsaikaan.
VastaaPoistaRönsyilit tai et Merja, sinun sanojasi on aina niin ihana ja levollista kuunnella <3. Kiitos kauniista palautteestasi <3!
PoistaTuo yön yli nukkuminen on aika kelpo lääke muuten moneen muuhunkin asiaan. Sovellan sitä jopa omassa työssäni. Nukkuminen kunniaan siis ;).
Haha voiko pateettisuuden määrällä olla rajaa, kirjan nimi on kieltämättä suoraan Kauniista ja rohkeista, mutta kaikki muu sitten ei. 60-luvun nahkahousut Aliisa jos jotain vinkkaa, niin luotan kuin kallioon, siinä on ihmeellinen nainen. <3
VastaaPoistaMielenkiintoisia asioita, kuulostaa painettuna helpota, mutta ovat äärimmäisen vaikeita.
Mahtava postaus taas kerran, täällä joka kerta aivan henki salpautuu, olet super. <3
Tämä blogistania on kyllä mainio maailma. Olen niin kiitollinen Aliisalle kirjavinkistä. Eipä olisi löytynyt kirjaa tähän hetkeen ja tilanteeseen ilman häntä <3.
PoistaIso kiitos Tiia <3!
Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!