Tämä päivä, vain yksi elämä

04 syyskuuta 2017

Rouva Sana luki lapsuudessaan paljon.


Tietenkin.

Ei silloin ollut kaiken maailman pelihärpäkkeitä eikä dvd-levyjä joutilaita hetkiä täyttämään. Telkkarissakin oli vain kaksi kanavaa.

Mutta silloin oli Viisikot, Tiinat ja Neiti Etsivät.

Tämä päivä, yksi elämä


Ja kirjailija Astrid Lindgrenin erilaisten hahmojen kautta luoma maailma, joka upposi syvälle tämän rouvan sielujen syövereihin.

Niin syvälle, että joskus oli aika, jolloin Saariston lapset piti lukea joka ikinen kesä yhä uudestaan ja uudestaan.

Jens Andersenin kirjoittama Astrid Lindgrenin elämänkerta Tämä päivä, yksi elämä (WSOY, 2015) on teoksena tänään hieman vanha. Ehdin tarttua tähän joululahjaksi aikanaan saamaani teokseen kunnolla vasta viime vuodenvaihteessa.

Lindgren kuuluu eittämättä pitkäaikaisimpiin suosikkikirjailijoihini. Juuri alun kertomastani syistä. 

Olen lukenut Lindgrenin tuotannosta suosituimmat teokset mennen tullen ja takaisin. 

Myös aikuisiällä.

Ehkä paitsi lapsuudenajan maisemani, mutta myös elämä Saariston lasten kaltaisessa maailmassa ruotsinkielisellä rannikkoseudulla jättivät leimansa nuoreen tyttöön - mene ja tiedä.

Lapsuudessani oli kuitenkin todella paljon samaa kuin Lindgrenin luomissa tarinoissa.

Kun nykynelikymppisten suosikkeihin kuuluu lähes poikkeuksetta Peppi, minuun uppoaa eniten edelleen Saltkråkanin ja jopa Melukylän elämät.

Pampulan ja Laivurin arkea ei voita maailman vahvin ja epäsovinnaisinkaan tyttö.

Andersenin Tämä elämä, yksi päivä ei ole teoksena poikkeuksellinen. Lindgrenin elämästä on kirjoitettu jo paljon.

Teos tekee kuitenkin mielenkiintoisen, oikeastaan aika syvällisenkin matkan Lindgrenin arkeen tarinoiden ja kirjojen taakse.

Teos piirtää kuvaa kirjailijan monella tapaa yksinäisistä ja surullisistakin elämänvaiheista, joiden hän ei antanut kuitenkaan lannistaa itseään.

Yksi asia käy rivien välistä selväksi: Lindgren rakasti lapsia yli kaiken. Hän rakasti heitä muuallakin kuin kirjoja kirjoittaessaan.

Kenen tahansa lapsen yksinäisyys oli Lindgrenin mielestä pahempaa kuin kuolema.

Astrid Lindgren

Lindgrenin oma elämä oli osin traaginenkin. Hän tuli nuorena toimitusharjoittelijana 1920-luvulla raskaaksi viisikymppiselle perheelliselle miehelle.

Se ei voinut olla jättämättä leimaansa. Lindgren joutui synnyttämään lapsensa kotinsa ulkopuolella ja jättämään lapsensa vuosiksi Tanskaan sijaiskotiin. 

Lindgren puhui koko aikuisikänsä lasten ja heidän lukuharrastustensa puolesta aikana, jolloin heikoimpien ja pienempien puolustaminen ei ollut lainkaan itsestään selvää.

Sitä hämmästelivät lukuisat ajan kulttuurivaikuttajatkin.

Ehkä vanhemmuuteen liittyvien kokemuksiensa vuoksi Lindgren halusi taistella hyvän lapsuuden puolesta. Koska elämä ei mennyt hänen ja esikoisensa osalta kaikilta osin niin kuin hän olisi toivonut, hän piti velvollisuutenaan kantaa kortensa kekoon muulla tavoin.

Hieman yllättäenkin Lindgren oli, erityisesti vanhoilla päivillään omien lastensa pärjätessä jo omillaan, poliittisesti hyvin aktiivinen. 

Hän oli saamansa julkisuuden avulla mukana vaikuttamassa moniin poliittisiin - eikä vain kulttuuripoliittisiin - päätöksiin Ruotsissa. 

Tämä päivä, yksi elämä
Lapset olivat Astrid Lindgrenille kaikki kaikessa.
Kuvassa hän poseeraa Vaahteramäen Eemeliä esittäneen Jan Ohlssonin kanssa.

Sota-aikana Lindgren toimi pitkään Ruotsissa tiedustelupalvelun kirjesensuurissa. Hänen tehtävänään oli höyryttää sodan keskeltä lähetettyjä kirjeitä ja esilukea niitä.

Elämänkerran tarinat piirtävät kuvaa siitä, kuinka hyvin Lindgren oli perillä suomalaisten sota-ajan kurjuudesta, ja hän kantoi huolta kansakuntamme puolesta.

WSOY on julkaissut viime vuoden lopulla teoksen Lindgrenin sotavuosista nimellä Sotapäiväkirjat 1939-1945.

Lindgren eli pitkän elämän huiman 94-vuotiaaan ikäiseksi asti. Silti hän tiesi, että tämä päivä on yksi elämä.

Meistä kukaan ei koskaan tiedä, kuinka monta päivää meille annetaan.

Lukemisen iloa alkavaan syksyyn!


Jens Andersen: Astrid Lindgren - Tämä päivä, yksi elämä (WSOY, 2015).



0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram