Synttärijuhlahumun välissä seuraa yksi makupala. Pelosta ja jännityksestä. Mielenkiintoinen yhdistelmä.

Oletko sinä jännäri- tai dekkarityyppiä? Rouva Sana ei.

Meikeläisen jännityksen kaipuu päättyi alakouluvuosien Neiti Etsivä - ja Viisikko-kirjoihin ja -leikkeihin. Jostain syystä.

Minusta kuoriutui kai jo tuolloin enemmän sellainen chick lit -tyyppi.

Ei sillä, että jännityksessä olisi viihteen ja taiteen muotona jotain vikaa. Päinvastoin.

Rouva Sana kuuntelee jopa hiukan kaihollakin dekkarifriikkien keskustelua hyvistä tv-sarjoista tai jännittävistä kirjoista, jotka koukuttavat viimeiseen sivuun asti. Kunpa minäkin.

Mutta ei.

Siksi odotan kirjaimellisesti jännityksellä, mitä ensi viikolla ensi-iltansa saava Järvenpään teatterin Mustapukuinen nainen tarjoaa. Sen sanotaan nimittäin olevan oikeasti - hu huu - JÄNNITTÄVÄ.

Mustapukuinen nainen perustuu brittiläisen Susan Hillin vuonna 1983 ilmestyneeseen kauhuromaaniin.

Mielenkiintoiseksi tarinan tekee se, että Stephen Mallatrattin näytelmäksi pukema esitys on yksi Lontoon pitkäikäisimpiä. Sitä on esitetty paikallisilla estradeilla yhtäjaksoisesti vuodesta 1989 alkaen.

Ei ihme, että Mustapukuista naista pidetään yhtenä kansainvälisten kauhunäytelmien kiistattomana klassikkona. Ja ensi viikolla se on siis myös täällä.

Näytelmän ohjaaja Kalle Tahkolahti muistelee nähneensä näytelmän Lontoossa toistakymmentä vuotta sitten yläkouluikäisenä. Näytelmä ei jättänyt häntä rauhaan.

- Kauhuelokuvat noudattavat nykyään lähes aina samaa kaavaa. Ne eivät enää juuri hetkauta. Mustapukuisessa naisessa minua on kiehtonut alusta saakka se, miten yleisössä saadaan aikaan kaikki ne reaktiot, joita he tarinan edetessä tuntevat. Miten luodaan pelon tunne.

Apua.

Mustapukuisen naisen elementit ovat yksinkertaiset. Näytelmässä on kaksi ihmistä. Tapahtumat sijoittuvat teatteriin. Lavasteet ovat vaatimattomat.

Näytelmässä mies pyytää näyttelijältä ennen esitystä apua tarinan kertomisessa. Mies haluaa purkaa nuorena kokemaansa traumaattista muistoaan.

Tahkolahden mielestä näytelmä on enemmän kuin pelkkä jännitysnäytelmä. Se valottaa, miten mieltä järkyttäneet tapahtumat vaikuttavat meihin, jos emme saa mahdollisuutta käsitellä niitä.

- Ja on siinä eräs toinenkin teema: tästä hetkestä tulisi nauttia nyt, kun se on vielä mahdollista.

No niin, että sekin sitten tähän päälle vielä.

*** Jutun pääkuvan kuvateksti: Mustapukuisen naisen rooleissa nähdään Kalle Tahkolahti (takana) sekä Jarmo Holttinen (kuva: Olli Tamminen).