Hei sinä kaunokainen, tuletko kaverikseni?

Oletko sinä törmännyt Facebookissa komean näköiseen, laivaston univormuun pukeutuneeseen mieheen nimeltään John Walker? Tai Michael Warren?

Tai ehkä sinua on lähestynyt joku muu korkea-arvoinen vieraan vallan puolustusvoimien edustaja?

Sama se, kaikilla veijareilla toistuu yhtäläinen kaava. John, Michael ja hänen hengenheimolaisensa lähettävät Facebookissa sinulle viattomanoloisen ja hyväntahtoisen kaveripyynnön. 

Hei sinä kaunokainen siellä, ryhdytään somessa kavereiksi.


Keski-Uudenmaan teatteri
Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Komea kapteeni, johtaja Gabriel Lindström (Jari Vainionkukka), vai onko?
(Kuva: Kapina Productions)

Yhteistä jokaiselle kaveripyynnön lähettäjälle on se, että he ovat aina jumalaisen atleettisen näköisiä, he asuvat ulkomailla - ja et ole koskaan, missään heitä tavannut aikaisemmin.

Rouva Sana nakkaa kaikki vastaavat lähestymisyritykset ilman avaamista suoraan ö-mappiin, mutta aivan kaikki eivät tee näin.

Julkisuudessa ei ole viime vuosina kohistu vain yhdestä tai kahdesta hyväuskoisesta suomalaisesta yksineläjästä, naisesta, joka on toimittanut rakkauden toivossa koko omaisuutensa ja puoli valtakuntaa somessa törmäämälleen komean näköiselle some-ystävälle.

Koko kansan suosikkikirjailijoihin kuuluva Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 näihin päiviin asti suomalaisten ikisuosikkina säilyneen tragikomediansa Gabriel, tule takaisin.

Näytelmä on kuulunut teattereiden ohjelmistoon reilun 70 vuoden ajan, aina yhtä suosittuna. Se ei ole ihme. Näytelmän teema on pelottavan ajankohtainen yhä vuonna 2017.

Sillä mitä yhteistä on Mika Waltarilla ja Facebookilla?

Waltari loi näytelmän, jossa kadulla alkuun saatettu huijaus toistuu lähes kirjaimellisesti samanlaisena kuin nyt. Nyt alustana toimii treffipaikkana toimii vain netti ja Facebook.

Keski-Uudenmaan teatteri
Raili (Elina Varjomäki) huomaa, että kun rakkauden nälkä on suuri,
saa se varttuneemmatkin naiset tekemään ihmeellisiä asioita.
Takana Kristiina (Inka Kallén) ja Ulriika (Anna-Leena Sipilä).
(Kuva: Kapina Production)


Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa viime perjantaina ensi-iltansa saanut Gabriel, tule takaisin on herkästä aiheestaan huolimatta naurun juhlaa.

Näytelmä on tarina yksinäisyydestä ja rakkaudenjanosta, rahasta ja huijatuksi tulemisesta rakkauden ja rahan tähden, häpeästä ja taas rakkaudesta. Mutta komedian keinoin.

Seppo Halttusen ohjaama Gabriel, tule takaisin on uskollinen alkuperäistekstilleen lavastusta ja puvustusta myöten. Vanhapiika-sisarukset Ulriika (Anna-Leena Sipilä) ja Kristiina (Inka Kallén) kärsivät sisimmässään aika tavalla hukkaan heittämästä elämästään.

Kristiinassa herää kuitenkin toivo paremmasta, kun hän saa tietää, että häneen tovi aikaisemmin kaupungissa törmännyt mies, kuvankomea ja hyväkäytöksinen kapteeni ja johtaja Gabriel (Jari Vainionkukka) tulee yllättäen käymään. Kristiina suorastaan tulvii rakkautta.

Ulriika on jalat maassa seisova, tunteiden myrskyjä kaihtava ja omilla aivoillaan ajatteleva vahva nainen, jonka missiona on isänsä perinnön vaaliminen. Mutta kuinkas sitten käykään, kun Gabriel astuu taloon.

Lopulta näytelmässä järkevästi käyttäytyy vain Ulriikan ja Kristiinan sisarentytär, perheessä rasittavana tytönheitukkana pidetty Raili (Elina Varjomäki), joka tekee lopussa kaikkia yllättävän peliliikkeen.

Paha saa tässäkin näytelmässä palkkansa, mutta hieman eri tavalla kuin Facebookissa huijatuksi tulleiden naisten kohdalla.

Keski-Uudenmaan teatterin vahvuuksia on roolitusten jakaminen. Näyttelijöistä jokainen on nappivalinta omaan rooliinsa.

Vainionkukka on monitaituri, joka tunnetaan paremmin tanssijan ja koreografin pitkästä työurasta (ensi-illassa vietetiin muuten hänen 20-vuotistaiteilijajuhlaansa). Näytelmä on oiva osoitus, kuinka hän on myös erittäin kelpo näyttelijä.

Gabriel uppoaa ainakin Rouva Sanaan.

Herkän viettelevästi ja jämäkän määrätietoisesti oman roolinsa Railina haltuun ottaa Varjomäki. Tykkään.

Kallénista on muodostunut reilun vuoden aikana KUT:n eräs vakiokasvoista, ja aiheesta. Kristiinan rooli poikkeaa hiljan aikaisemmin nähdyistä, ja hyvä niin. Railin eteeristä ja haavoittuvaa Kristiinaa on ilo seurata.

Sipilällä menee tänä syksynä kovaa. Hän harjoitteli alkusyksystä vaativan, suorastaan tähtitieteellisen määrän repliikkejä sisältävän Tekla Hultinin roolin upeassa Mechelin-näytelmässä, ja hän kuvaa samaan aikaan myös ainakin yhtä tv-sarjaa.

Kaiken tämän päälle Sipilä nähdään vain kuukausi edellisen ensi-illan jälkeen nyt Ulriikan roolissa.

Mahdoton tehtävä, tuumaisi ulkopuolinen. Sipilä on onneksi näyttelijänä vakaa ja varma kuin kallio. Toivottavasti kallio ei myöhemminkään taivu eikä väsy.

Keski-Uudenmaan teatteri
Sulava Gabriel (Jari Vainionkukka) sulattaa piintyneimmänkin naisen sydämen (Anna-Leena Sipilä) puolelleen.
(Kuva: Kapina Production)


Lavastukset ja puvustukset jäävät yleensä näissä arvioissa sivurooliin, mutta nyt on tehtävä poikkeus.

Erityiskiitos näytelmän yksinkertaisesta, mutta upeasta lavastuksesta Mikko Rantaselle (jos olohuoneen tuoleille ei ole mitään käyttöä esityksen jälkeen, täällä erään rouvan käsi heilahtaa...) ja puvustuksesta Sinikka Zannonille, jonka loihtimat kostyymit istuvat näytelmään kuin nappi.

Gabriel, tule takaisin korkkaa keikkapaikkana tunnetuksi tulleen Krapin Pajan näytelmäestradina.

Pajan lavalla on nähty puolivuotisen olemassa olon aikana muutamia pienimuotoisia lastenesityksiä sekä ainakin yksi monologi, mutta nyt estradin valtaa ensimmäistä kertaa kokopitkä näytelmä.

Ei teatteriesitys rehellisyyden nimissä aivan perinteiselle teatteri-illalle tunnu. Yksinomaan jo se, että esitystä katsotaan pienistä pöydistä tai yläkerran parvelta baarijakkaroilta istuen, tuo kokemukseen ihan erilaista tunnelmaa.

Mutta kaikki tämä ei tarkoita sitä, että Krapin Paja ei soveltuisi teatterikäyttöön. Päinvastoin. Teatterikokemus on vain hieman.. no, toisenlainen, rennompi.

Miljöö tarjoaa mahdollisuuden muuhunkin kuin hengen ravintoon.


Gabriel, tule takaisin
Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa  Krapin Pajassa (Rantatie 2, Tuusula)
12.11. asti. Seuraavat esitykset to 12.10. ja la-su 14.-15.10.

Lisätiedot www.kut.fi



Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla.



4 kommenttia

  1. Noita ehdotuksia tulee minulle vielä enemmän instassa, huoh, estoon menee heti.
    Kuulostaapa tosi hyvältä tämä näytelmä ja tosi hyvät näyttelijätkin.
    Mukavaa viikkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin, Insta on toinen hyvin suosittu "lähestymisalusta" :). Mielenkiintoista muuten, miten 70 vuotta sitten tehty näytelmä on yhä kuin tästä päivästä.

      Valoa sadeviikkoon! Onneksi meillä on edes ruska <3.

      Poista
  2. Hyvä vertaus! Facebookin Gabrielit menevät täälläkin roskakoriin.
    Mielenkiintoinen teatteriesitys ja paikka. Mukava lukea muitten teatterien esityksistä ja näyttelijöistä. Suomessa tehdään hyvää teatteria. Hienoa kun otit nuo taustatyön tekijät myös esiin. Teatteriesitys on niin monen asian kokonaisuus.
    Mukavaa viikkoa, Minna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitti Tuula <3! Sinäkin kirjoitat huippuja tarinoita oman seutusi teatteriesityksistä. Niitä on mahti lukea. Ja kuten sanoit, teatteri on paljon muutakin kuin näyttelijätyön osuus.

      PS. Te muut lukijat: tiesittekö, että Tuula´s Lifen Tuula on perustanut Facebookiin oivallisen, kaikille avoimen Kulttuuripostauksia-ryhmän (niin nerokas idea, että olen siitä suorastaan hieman kateellinen ;)...). Löydät sen samalla nimellä Facebookin hakukentän avulla. Liity mukaan seuraajajoukkoon, jos olet yhtään kiinnostunut kulttuurista enemmän ja kierrät mielenkiintoisia katsomassa mielenkiintoisia teatteriesityksiä ja näyttelyitä ympäri Suomen. Mekin olemme siellä. Bongaat samasta ryhmästä aika ajoin omankin kotiseutusi kuulumisia :).

      Poista

Jaa blogikirjoitukseen liittyvä ajatuksesi, anna palautetta, lähetä salainen viesti, kerro tarina. Kaikista näistä: iso, lämmin kiitos!