Mikään tarina ei ole liian pieni kerrottavaksi
Etusivu
Arkisto
heinäkuuta 2018
Hyacinth Bucket - lausutaan Hyasint Bukee
Otetaanpa alkuun selvää, kuka ihmeen Hyacinth Bucket?
Hyacinth Bucket on yläluokkaista elämäntyyliä ihannoiva keski-ikäinen ja keskiluokkainen rouva Englannista.
Joku hänet nähnyt saattaisi sanoa, että lievästi rasittava, ja toinen vastaisi siihen, että ai, niiku vähän vai?
Bucketin koko elämäntehtävä kytkeytyy yhteen ainoaan asiaan: tulla osaksi paremmaksi katsomiaan piirejä.
Ja tähän hän pyrkii säälimättä ja keinoilla millä hyvänsä aina, kun hän näkee siihen mahdollisuuden.
Matkalla osansa roiskeista saavat niin hänen miehensä Richard kuin muut lähellä asuvat sukulaiset ja tuttavatkin.
Hyacinth Bucket on yläluokkaista elämäntyyliä ihannoiva keski-ikäinen ja keskiluokkainen rouva Englannista.
Joku hänet nähnyt saattaisi sanoa, että lievästi rasittava, ja toinen vastaisi siihen, että ai, niiku vähän vai?
Pokka pitää -näytelmän tähti, halusivatpa kaikki sitä tai eivät, on Hyacinth Bucket (Anna-Leena Sipilä) - mieluummin Bukee, kiitos. (Kuva: Kapina Oy) |
Ja tähän hän pyrkii säälimättä ja keinoilla millä hyvänsä aina, kun hän näkee siihen mahdollisuuden.
Matkalla osansa roiskeista saavat niin hänen miehensä Richard kuin muut lähellä asuvat sukulaiset ja tuttavatkin.
Olipa kerran lehmä
Lisääntyvät ikävuodet saavat ihmeellisiä asioita aikaan. Toiset menevät sekaisin kuusta. Rouva Sana menee sekaisin lehmistä.
Ja sitten ilmestyi kirja Lehmien sielunelämä, ja tajusin, että ymmärrän vähäisellä kokemuksellani lehmiä enemmän kuin aavistinkaan.
Koska ilmiöön ei ole olemassa minkäänlaista faktaperäistä syytä, päättelen sen johtuvan iästä.
Maaseudun kasvattina vietin lukuisat kesät kaukana sydänmailla vielä maalaisemmissa maisemissa mummolassa, ja pääsin aikanaan vierailemaan navetoissa, lehmihaassa ja heinätöissä.
Tämä kaikki ei kuitenkaan riitä selittämään kiinnostustani lehmiin ja ennen kaikkea arvostustani niitä kohtaan.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)