Yhteistyössä Keski-Uudenmaan Teatteri*

Olen samaa mieltä monien muiden kanssa, että huumori on usein paras keino käsitellä vaikeita aiheita.

On voitava ja saatava nauraa. Muuten hirvittäisi ja kauhistuttaisi ehkä liikaa, ja sanoman perille meno voisi olla vaarassa vesittyä.

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, jotta oivaltaa, että erityisesti vanhustenhuollossa komedian aiheita riittää. Ne eivät ihan heti lopu kesken.

Keski-Uudenmaan Teatteri toi viime viikolla ensi-iltaan Aktiivimalli-näytelmän, joka on jo neljäs itsenäinen osa Harmaat pantterit -komediasarjalle.

Olen nähnyt osista kaikki. Löydät aikaisemmat tarinat ykkösosasta alkaen täältä, täältä ja täältä. Kaikki ovat alusta loppuun Heikki Lundin käsialaa.

Harmaat pantterit -sarja seuraa Käpyhovi-nimisen vanhainkodin elämää. Osat muodostavat jatkumon.

Vuodet vaihtuvat ja ihmiset tulevat ja menevät niin kuin vanhainkodissa yleensä, mutta huolenaiheet - ne säilyvät vain ennallaan.

Ei kohene vanhusten asema ei - eikä heistä huolta pitävän henkilökunnan stressi. Epäkohtia riittää kuin liukuhihnalta.

Ei ole tarina kaukana oikeasta elämästä.

Harmaissa panttereissa yksi parhaimpia puolia on sen sarjamaisuus. Alusta saakka Käpyhovin elämää seuranneena tuntuu katsomossa kiitolliselta saada palata tuttujen hahmojen elämään.

Ihana saada tietää, mitä vanhuksille kuuluu - vaikka osan kohdalla vain sivulauseessa.

On myös aidosti ainutlaatuista, että mukana on peräti kaksi edellisistä osista tuttua hahmoa niiden esittäjiä myöten: Seppo Halttusen iki-ihana Elvis sekä Anna-Leena Sipilän vauhdikas eläkeläistoimittaja Irmeli Kurppa (jota kohtaan koen omituista samastumista, älä kysy miksi).

Tykkään!

AIPA, OEA - ja mitä niitä onkaan

Aktiivimallin alkaessa Käpyhovin elämä on entisellään, ja vanhainkotiin odotetaan jälleen uutta asukasta Ellinoora Näkäräistä (Leena Uotila).

Nitroille löytyy kuitenkin tarvetta, kun Ylen Uutiset kertovat hallituksen hyväksymästä uudesta AIPA-laista eli aktiivisten ikäihmisten itsepalveluohjelmasta.

Kaikki 65 vuotta täyttäneet velvoitetaan erityiselle AIPA-kurssille tai heidän eläkkeensä ovat jatkossa uhattuna. Siis hiukan niin kuin työttömillä ikään.

Sillä mitä siitäkin nyt tulisi, jos eläkkeet napsahtaisivat tilille nyt ihan noin vain. Ehei. Niiden eteen on tehtävä töitä.

Siis eläkkeellä.

AIPAn taustalla on OEA eli omaehtoinen aktiivimalli, jonka tarkoituksena on pureutua ikäihmisten yksinäisyyteen ja siinä samalla tehostaa vanhustenhuoltoa muutenkin.

Kätevää.

Aktiivieläke - siis täh?

OEA:a toteutetaan IATM:n eli ikäihmisten aktivointi- ja työllistymismallilla, jonka päätarkoituksena on... no siis se, että vanhus osallistuu, aktivoituu - ja mielellään työllistyy.

Oikeasti täysin päätöntä ja järjetöntä.

Paitsi, että kaikki tämä on lähes totta.

Lähivuosikymmeninä eläkkeelle siirtyvät ikäpolvet eivät oikeasti enää tiedä, mitä aktivointitoimia heiltä tulevaisuudessa edellytetään oman eläkkeensä eteen.

Tai saavatko he eläkettä ylipäätänsä enää lainkaan.

Ehkä tämänkin rouvan eläkettä ohjaa jonkun sortin IATM. En halua tietää siitä yhtään Aktiivimallia enempää.

Kun Käpyhovin asukkaista on kysymys, on sanomattakin selvää, että he eivät niele purematta valtiovallan uudistuksia.

Näytelmän aikana Kimmo Virtasen ohjauksessa Käpyhovissa tapahtuu yhtä sun toista konsulttien (Jari Vainionkukka ja Elina Varjomäki) kovasta yrityksestä huolimatta.

Loistavia roolisuorituksia

Aktiivimallissa on runsaasti hyvää, ja se sisältää loistavia roolisuorituksia ja oivaltavia kohtauksia.

Erityisen onnistuneita toteutuksia ovat muun muassa Ylen Uutiset ja B-Studio sekä Irmeli Kurpan kaoottisen hetken ympärille luotu kohtaus, josta ei tiedä, minkä hämärän rajamailla hän lopulta oikein liikkuu.

Näyttelijöistä on pakko nostaa esiin erityisesti Jari Vainionkukka ja Elina Varjomäki, jotka tekevät tukun onnistuneita roolisuorituksia konsulteista ja vanhuksista tuoreeseen pääministeriin, tv-toimittajaan ja hieroja-Jormaan.

Myös Leena Uotilassa on rempseää maagisuutta.

Silti en voi välttyä ajatukselta, onko vanhainkodin arjesta kerrottu jo kaikki oleellisin. Vaikka vanhainkodin arjen aiheet eivät jatkossakaan lopu kesken, onko Käpyhovin saaga tullut tiensä päähän.

Tarinan loppu on pienoinen yllätys, enkä ole aivan varma, onko se paras sellainen.

Onko Käpyhovin aktiivimalli sittenkin jo ajatuksena niin absurdi, että tarinaa ei voi lopettaa muuten? Mene ja tiedä.

Älä ymmärrä väärin. Ei Aktiivimalli huono ole. Se on varmaa ja ammatillista laatutyötä.

Ja vaikka minä jaksoin ehkä vain hymähdellä, takanani istui katsoja, joka oli tukehtua illan aikana omaan nauruunsa.

Teatterissa komediaa katsottaessa se on pelkästään hyvä merkki.

Aktiivimalli - Harmaat Pantterit 4
2.4. saakka
Keuda-talon Kerava-salissa (Keskikatu 3A)
Lisätiedot www.kut.fi.

*Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla
Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4, Keski-Uudenmaan teatteri, Kapina Oy
Yllä olevan kuvan kuvateksti:
Jos aktiivimalli olisi tanssi, se näyttäisi tältä. Rumbaksi Käpyhovissa pistää Ellinoora Näkäräinen
(Leena Uotila) konsulttien (Elina Varjomäki ja takana Jari Vainonkukka) tahdissa.
(Kuva: Keski-Uudenmaan Teatteri/Kapina Oy)