Tammikuu on perinteisesti kuukausista hitain - siis minun itseni mielestä -, ja siksi se on oivallista itsetutkiskelun aikaa. Ei vähiten siksi, että tammikuu starttaa uuden kalenterivuoden.

Mutta tänä vuonna tammikuu sujahtikin äärimmäisellä vauhdilla. Koko alkuvuosi on sujahtanut vauhdilla. Kaikenlaisen itsetutkiskelun kanssa on ollut hieman niin ja näin.

Kuukauden mittainen #valiokuukausi pyörähti osaltani perinteisesti käyntiin loppiaisen jälkeen. Tänä vuonna se kuitenkin kulki ja roikkui mukanani kuin lempeä kotikissa, joka seuraa emäntänsä perässä, minne hän ikinä meneekin, eikä pidä liikaa meteliä itsestään.

Siinä se siis oli, #valiokuukausi oli läsnä arjessani päivittäin ja toteutin sen perusteesejä, mutta siinä  kaikki. Oli kuin #valiokuukausi olisi ollut peruselämääni vailla alkua tai sen loppua, enkä oikeastaan tiedä ihan tarkkaan miksi.

Enemmän #valiokuukaudeksi ristimäni kevennetyn itsetutkiskelun kuukauden taustoista löydät halutessasi täältä.

Tutki ja kyseenalaista

#Valiokuukausi ei ole kohdallani mikään uusi juttu. Olen harjoittanut sitä vuosia. Tänä vuonna tein sen toistamiseen vain julkisesti; nyt pelkästään Instagramin Storiesin puolella.

Eikä #valiokuukaudessa ole edes sisällöllisestikään mitään uutta. Sinä saatat toteuttaa samaa toisella nimellä ja hieman eri periaattein, mutta tausta-ajatus on todennäköisesti täsmälleen sama.

Kyseenalaistat omia rutiineja ja tottumuksia. Kiinnität huomion hyvään; siihen, mikä on itselle omassa arjessa merkityksellistä ja tärkeää. Karsit, kevennät ja tarvittaessa luovut.

Luot pohjaa alkaneelle vuodelle.

Bloggaaja Eeva Kolu vietti tipatonta tammikuuta. Hihkuin riemusta lukiessani hänen oivaltavaa blogikirjoitustaan hänen omista havainnoistaan kuukauden ajalta.

"Toisinaan on hyvä myös hetkeksi kieltäytyä jostakin kokonaan, jotta löytää sen, mitä itselle ylipäätään tarkoittaa kohtuus", hän kirjoittaa.

"Vaatii rohkeutta tutkiskella omaa käytöstään ja miettiä, onko omissa tavoissa jotain sellaista, mikä ei tee oikeasti hyvää. - ... ei aina ole kyse ankaruudesta, tiukkapipoisuudesta tai itsensä kurittamisesta. Joskus se on vain itseensä tutustumista ja uteliaisuutta. Halukkuutta nähdä, millainen ihminen on ilman pinttyneitä tapoja tai addiktoivia asioita."

Touché.

Lämpimästi suosittelen. Lue koko tarina hänen Uusi Muusa -blogistaan.

Eeva vietti tipatonta. Minulle #valiokuukausi on kokonaisvaltaisempi itsetutkiskelun kuukausi. Tausta-ajatus on molemmissa kuitenkin täysin sama.

#Valiokuukausi 2020: saldo

No, miten #valiokuukausi 2020 sitten meni? Yhdellä sanalla kiteyttäen arkisesti, enkä suoraan sanottuna tiedä, onko se hyvä vai huono asia.

Koko uusi vuosikymmen pyörähti käyntiin kuin varkain. Olen to do -listojen ja tavoitteiden asettamisen vankkumaton puolestapuhuja.

Uusi vuosi ei ala ilman lupauksia, sillä ne määrittävät suunnan tulevalle vuodelle, ja #valiokuukausi syventää samaa teemaa.

Paitsi tänä vuonna. Ei tullut tehtyä lupauksen lupausta, ja #valiokuukausikin tuli, oli ja meni.

#Valiokuukauden saldo: kuukauden ja yhden bonusviikon aikana

  • kuten jo tiesin, alkoholin (ja tärkeänä pitämäni perinteisen saunaoluen) pois jättäminen ei ollut minkäänlainen juttu
  • herkkuja ei tehnyt edes mieli muutamaa jäätelöä, kuopuksen leipomusta ja ksylitolipurkkaa lukuun ottamatta
  • onnistuin taikomaan lisää kasvisruokia perinteisen arkikokkailun lomaan (saavutus!)
  • liikuin säännöllisesti kahdesta jopa neljään kertaan viikossa
  • shoppailin viikottain vain ruokaostokset ja tein muutaman kirpputorikierroksen, ei ostoskeskuksessa notkumisia, heräteostoksia tai "edullisia löytöjä" verkkokaupasta
  • luin poikkeuksellisen paljon, enemmän kuin vuosiin yhden kuukauden aikana
  • vaikka en ehtinyt satsata kulttuuri-ilotteluihin muutamaa teatteri- ja konsertti-iltaa enempää paikkasin vajetta elokuvilla kotisohvalla ja kuuntelemalla paljon musiikkia sekä 
  • luovuin kivutta typerästä aamupiparkakusta, joka riivaa minua joulun jälkeen jokikinen tammikuu - ei koskaan muulloin -, ja jonka saapumisen osaan monen vuoden kokemuksella jo ennustaa.

Ei siis mikään huono #valiokuukausi.

Ehkä minusta onkin tulossa vain mestari omien tapojeni kyseenalaistamisessa. Ehkä monen vuoden kokemuksella tiedän jo, mikä minulle on tärkeää, ja ruotuun palaaminen, siltä osin kuin se on tarpeellista, onnistuu vuosi vuodelta helpommin.

Että jo tiedän, etteivät herkut, alkoholi tai kuluttaminen (muuhun kuin tarpeeseen) ole minulle ongelma, ja olen onnellisimmillani saadessani liikkua, lukea ja rentoutua kulttuurin ja ystävien äärellä.

Ja ehkä se onkin #valiokuukauden tärkein anti tänä vuonna. 

Mitenkäs siellä?

Valoa kohti! Sehän on siis oikeasti jo helmikuu!

PS. Yllä oleva kuva on ikuistettu Tuusulanjärvellä ulkoilulenkillä tammikuussa 2020.
#Valiokuukausi, Tuusulanjärvi,