Tuntuu jollakin tapaa sykähdyttävältä palata vuosien... vuosikymmenten jälkeen maisemiin, jotka ovat olleet joskus pieni osa omaa nuoruutta.

Kävellä katuja ja pohtia, missä se eräs luokkaretkellä otettu kuva olikaan lopulta otettu? Onko penkki yhä edelleen samassa paikassa merenrannassa?

Hanko

Mittailla silmillä mäntymetsää ja pohtia, minkä kahden puun väliin auto oli kesätapahtumassa kahden päivän ajaksi pysäköity?

Palata tunnelmiin, jolloin sitä eli monta päivää makkaraperunoilla eivätkä suihku tai kunnon patja olleet edellytyksiä onnistuneelle kesälomamatkalle vaan hyvät ystävät, vapaus ja auringonpaiste.

Ja astua takaisin vuosikymmenten takaiselle hiekkarannalle, haistella maata ja ilmaa ja todeta: kyllä, tämä se edelleenkin on.

Se on yhä se Hanko, jonka minä muistan.

Hanko on sukeltanut Rouva Sanan ajatuksiin viimeisen vuoden ajan toistuvasti. Sillä on ollut ehkä jotain kerrottavaa.

Hangosta on tullut jotenkin hip. Kaikki puhuvat tästä Suomen eteläisimmästä kaupungista, ja netti täyttyy sen upeista hiekkarantakuvista.

Katselin viime kesänä play backina Hankoon sijoittuvaa nuoruuskuvausta Kesäkaverit, joka lumosi jo vain siksi, että se oli (melkein) kuin omasta nuoruudesta taltioitu (siis vain melkein, ei kokonaan).

Hanko


Ja sitten viime kesänä luin (juu, kyllä: suorastaan kateellisena) ihanan bloggaajakollegani Maailman äärellä -matkablogin Heidin jutun Hangosta, ja tajusin, että minunkin on päästävä jälleen omiin nuoruudenaikaisiin maisemiin.

Hanko sai paikan omalta kesän 2017 bucket listiltani, ja toiveeni toteutui nopeammin kuin uskoinkaan (päivitetyn loppukesän listan kuulet muuten loppuviikosta...).

Hanko

Vietin monia kesäisiä viikonloppuja niin Hangossa kuin Tammisaaressakin aikana, jolloin elämä on vasta edessä ja tukka voimakkaasti takana. Niiden kokemusten jälkeen Hanko jäi vuos... öh, siis vuosikymmeniksi täysin unholaan.

En tiedä, miksi. Elämä vei kirjaimellisesti kartalla toiseen suuntaan, eikä nuoruusvuosista ollut ehtinyt ehkä kulua tarpeeksi pitkä aika.

Hanko


Toukokuisena kesäsunnuntaina oli lohdullista huomata, että Hanko ei ole pelkkä muisto. Se elää ja hengittää Itämeren suolaista meri-ilmaa yhtä voimakkaana kuin reilut kolme vuosikymmentä sitten.

Hangon suosion kasvu suomalaisten kesäkaupunkina ei ole urbaania legendaa. Pittoreskit villat on pääsääntöisesti kesäasutettu jo vuosikausia sitten, mutta se ei kaupungista kiinnostuneita haittaa: kesäasunnoksi kelpaa nyt lähes mikä tahansa asumismuoto.

Kesä- ja kakkosasunoiksi ostetaan tänäkin kesänä vilkkaasti jopa kerrostaloasuntoja. Suomen Riviera kiehtoo meitä urbaanimmastakin asutuksesta käsin.

Hanko
Hanko on oiva kesäkaupunki. Siitä ei voi kiistellä.

Erinomaiseksi suvikohteeksi kaupungin tekee yksinomaan sen hiekkarannat, joita Hangossa on peräti 30 kilometrin verran (rantaviivaa onkin kaikkiaan sata kilometriä enemmän). Jos yhdellä rannalla on ruuhkaa, toinen löytyy nurkan takaa.

Hanko sijaitsee kirjaimellisesti omassa rauhassaan, Suomen eteläisemmässä kärjessä, joka työntyy syvälle kohti Itämerta.

Naapureita ei reunoilla ole. On vain merta.

Meri antaa Hangolle muutoinkin oman leimansa: kaupunki on ehkä hieman yllättäenkin erinomainen luontomatkailukohde. Hangosta tehdään myös tukku mielenkiintoisia risteilyjä muun muassa Bengtskäriin, Russaröhön ja Örön linnakesaarelle.

Kaupungin keskusta on Hangossa on pieni, mutta se on omaleimainen. Sillekin oman vivahteensa luo meri, kuinkas muutenkaan.

Upeimpia raitteja on Satamakatu, jonka varrella olevat vanhat makasiinirakennukset ovat edelleen hyvin säilyneitä.

Hanko

Hanko
Ravintola Origo Satamakadun makasiineissa tarjoaa ehkä erään
kesän parhaimpiin kuuluvan saaristolaispöydän, jolla täyttää uskomattomalla tavalla vatsan.

Iskikö sinuun Hanko-kuume? Todennäköisesti sinulle käy niin kuin Rouva Sanalle edelliskesänä: kaupunki löytyy kesän 2018 bucket listiltasi.

Aikaisemmin pitempiaikainen Hanko-loma on tuskin enää mahdollista, erityisesti, jos haaveilet majoittumisesta nostalgiseen huvilaan. Parhaat majapaikat on varattu suven syvimmiksi viikoiksi jo kauan aikaa sitten loppuun.

Hanko
Neljän tuulen tupa sijaitsee hieman Hangon keskustan ulkopuolella huiman kauniilla paikalla kallion päällä merenrannassa.
Rakennus tuli tunnetuksi myös C. G. E. Mannerheimin isännöimänä kahvilana 1920-20-luvuilla.

Unohtaa ei kuitenkaan sovi, että keskiseltä Uudeltamaalta Hankoon tekee kuitenkin mainiosti myös päiväretken. Yhden päivän aikana ehtii paljon, kun retkiohjelman suunnittelee hyvin ennakkoon.

Tammisaari
Hanko-retken aikana kannattaa tehdä koukkaus myös Tammisaaren puolelle.
Osa vanhasta kaupungista on kesäaikaan kuin suoraan Astrid Lindgrenin Melukylän maailmasta.


Lisätietoja Hanko-lomasi suunnitteluun löydät 
Hangon kaupungin matkailutoimiston verkkosivuilta.


Yhteistyössä Visit SouthCoastFinland.

Rouva Sana tutustui Hankoon ja Tammisaareen
bloggaajille suunnatun retkipäivän aikana.