Mikään tarina ei ole liian pieni kerrottavaksi
Etusivu
Arkisto
2017
Joulurauhaa ja unelmakasta uutta vuotta
Suviranta on järvenpääläinen kokonaistaideteos
Jokainen, joka on onnistunut joskus poikkeamaan Eero Järnefeltin ateljeekodissa Järvenpäässä tietää, että rakennusta ja sitä ympäröivää miljöötä voi kutsua ansaitusti ja hyvällä syyllä kokonaistaideteokseksi.
Suvun yksityisessä omistuksesssa olevassa Suvirannassa vieraileminen ei ole helppoa, sillä Ainolan, Halosenniemen ja Aholan kanssa samoihin aikoihin valmistunut taiteilijakoti on Tuusulanjärven taiteilijayhteisön rakennuksista ainoa, joka on edelleen yksityisenä kotina.
Mutta ei ole loputtomiin, jos suoraan alenevassa polvessa Järnefeltin sukuun kuuluvan Juhani Kolehmaisen ajatuksia on uskominen.
Kolehmaisen vilpittömänä toiveena on, että Suvirannan tarina jatkuu tulevaisuudessa museona.
Ja niin Suvirannan toden totta kuuluukin, jos Rouva Sanalta kysytään.
Se on ainoa, oikea päätös kulttuurihistoriallisesti, paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle, jonka käypää arvoa mahdoton mitata rahassa.
Suvun yksityisessä omistuksesssa olevassa Suvirannassa vieraileminen ei ole helppoa, sillä Ainolan, Halosenniemen ja Aholan kanssa samoihin aikoihin valmistunut taiteilijakoti on Tuusulanjärven taiteilijayhteisön rakennuksista ainoa, joka on edelleen yksityisenä kotina.
Mutta ei ole loputtomiin, jos suoraan alenevassa polvessa Järnefeltin sukuun kuuluvan Juhani Kolehmaisen ajatuksia on uskominen.
Kolehmaisen vilpittömänä toiveena on, että Suvirannan tarina jatkuu tulevaisuudessa museona.
Ja niin Suvirannan toden totta kuuluukin, jos Rouva Sanalta kysytään.
Se on ainoa, oikea päätös kulttuurihistoriallisesti, paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle, jonka käypää arvoa mahdoton mitata rahassa.
Joulu käynnistyy Tallinnasta
Ei ole joulukauden avajaisia ilman Tallinnan joulutoria.
Näin voi kai sanoa viimeistään nyt, kun Rouva Sana on hakenut vauhtia jouluntunnelmaan jo kolmannen kerran peräkkäin rakkaan bloggaajakollegan Dioriinan kera Tallinnasta.
Perinteet eivät synny itsestään. Ne pitää itse luoda, sano.
Näin voi kai sanoa viimeistään nyt, kun Rouva Sana on hakenut vauhtia jouluntunnelmaan jo kolmannen kerran peräkkäin rakkaan bloggaajakollegan Dioriinan kera Tallinnasta.
Perinteet eivät synny itsestään. Ne pitää itse luoda, sano.
100 syytä juhlia
Niin ovat ruokapöydän tuolit tyhjentyneet.
Kynttilät ovat sammuneet, kaiuttimet nojaavat hiljentyneinä, ja eilisen Suomi-soittolista pyörii enää tajunnanvirtana ja korvamatona takaraivossa.
Juhlista jäljelle jääneet herkkujen jämät odottavat jääkaapissa perheen saapumista arjen aherruksesta kotiin, ja onnellisten tuokioiden kertausta.
Menneistä hetkistä muistuttavat kakun muruset pöytäliinalla, valkoiset ruusut maljakoissa, tiskipöydälle unohtuneet kuohuviinilasit, ja eteisessä odottavat tyhjät viini- ja limpparipullot.
Suomi-liput, jotka eivät enää liehu.
Tahmeat läikät keittiön lattiassa, joiden päällä sukka ratsahtaa jokaisella kerralla, kun jalka osuu niihin.
Olohuoneen pöydällä pilkottaa tyhjentynyt suklaakulho, ja sen vieressä rutistetut, siniset Suomi-suklaapaperit.
Hiipuvat muistot. Syyt, joiden vuoksi koontua yhteen, luoda muistoja - ja juhlia.
Kynttilät ovat sammuneet, kaiuttimet nojaavat hiljentyneinä, ja eilisen Suomi-soittolista pyörii enää tajunnanvirtana ja korvamatona takaraivossa.
Juhlista jäljelle jääneet herkkujen jämät odottavat jääkaapissa perheen saapumista arjen aherruksesta kotiin, ja onnellisten tuokioiden kertausta.
Menneistä hetkistä muistuttavat kakun muruset pöytäliinalla, valkoiset ruusut maljakoissa, tiskipöydälle unohtuneet kuohuviinilasit, ja eteisessä odottavat tyhjät viini- ja limpparipullot.
Suomi-liput, jotka eivät enää liehu.
Tahmeat läikät keittiön lattiassa, joiden päällä sukka ratsahtaa jokaisella kerralla, kun jalka osuu niihin.
Olohuoneen pöydällä pilkottaa tyhjentynyt suklaakulho, ja sen vieressä rutistetut, siniset Suomi-suklaapaperit.
Hiipuvat muistot. Syyt, joiden vuoksi koontua yhteen, luoda muistoja - ja juhlia.
Älä kysy, voinko tehdä vaan kysy, mitä voin tehdä - vinkkejä kaupunkikulttuurin kehittämiseen
Omat asuinalueen nurkat ja hoodit ovat rempallaan, ja täytyisi tehdä jotain.
Kaupunkikulttuuri kaipaisi uutta piristämistä, ja jonkun todellakin täytyisi tehdä jotain.
Minulla on ihan pähkähullu idea kaikkien asukkaiden iloksi, ja ... nyt on jo suorastaan ihan pakko tehdä jotain.
Kiireellä.
Maailma on muuttunut, ja me olemme muuttuneet sen mukana.
Yhä tyypillisempää yhteiskunnassamme on, että enää ei kysellä kaupungin haalarimiestä tai virkanaista korjaamaan rempallaan oleva paikkaa tai järjestämään kaupunkitapahtuma.
Jos muutamalla, samaan tapaan ajattelevalla on jonkin hyvä idea, joka mahtuu suomalaisten lakien ja sääntöjen puitteisiin, edes jotenkin, tehdään ja toteutetaan se.
Ihan ite.
Kaupunkikulttuuri kaipaisi uutta piristämistä, ja jonkun todellakin täytyisi tehdä jotain.
Minulla on ihan pähkähullu idea kaikkien asukkaiden iloksi, ja ... nyt on jo suorastaan ihan pakko tehdä jotain.
Kiireellä.
Maailma on muuttunut, ja me olemme muuttuneet sen mukana.
Yhä tyypillisempää yhteiskunnassamme on, että enää ei kysellä kaupungin haalarimiestä tai virkanaista korjaamaan rempallaan oleva paikkaa tai järjestämään kaupunkitapahtuma.
Jos muutamalla, samaan tapaan ajattelevalla on jonkin hyvä idea, joka mahtuu suomalaisten lakien ja sääntöjen puitteisiin, edes jotenkin, tehdään ja toteutetaan se.
Ihan ite.
Onnea on suomenhevonen ja itsenäinen Suomi: Suomenhevosen tarina
"Kaikkee mä oo kuullu, hulluks mua on luultu, muttei mulla pleksit ihan pienest huurru. Hommat valkenee, ni naamat kalpenee..."
Jos Keski-Uudenmaan teatteri olisi elävä olento, sanotaan, vaikka artisti nimeltään Koo-uu-tee KUT, olisi se taatusti lauleskellut kuluneen syksyn aikana oheista JVG:n biisiä ja pohtinut: Oi beibi, vielä näet, että kyllä täällä todellakin kohta tarkenee.
Suomenhevosen tarina juhlistaa merkkivuottaan viettävää Suomea ja suomenhevosta. (Kuva: KUT/Kapina Productions) |
Tai että, mistä pesee.
Sillä sen verran ennakkoluuloton, pähkähullu, rohkea - ja samaan aikaan ainoa laatuaan ja koskettava -, Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä viime perjantaina kantaesityksensä saanut Keski-Uudenmaan teatterin Suomenhevosen tarina on.
Äidit barrikadeille, osa 2 - Bad Moms Christmas
Joulu.
Sehän tarkoittaa muun muassa, että:
Pitää leipoa piparit ja tonneittain joulutorttuja. Pitää vaihtaa sohvatyynynpäälliset ja verhot. Ja sitä ennen ne pitää silittää.
Pitää etsiä joulukoristeet ja asetella ne esille. Pitää ostaa lapsille joulukalenterit - ja kaivaa sen päälle varastojen kätköistä SE perinteinen joulusukkakalenteri, ja hankkia niihin pienet yllätykset. Yksi jokaiselle joulukuun päivälle ennen aattoa.
Pitää tehdä joulukranssi ulko-oveen, viritellä viimeisetkin jouluvalot, tehdä adventtikynttilä - tai mieluummin monta eli yksi jokaiselle pöydälle (ja muistaa, että jokaisen uuden adventtisunnuntain kohdalla myös adventin numero vaihtuu).
Niin eli mistä tänä vuonna saan sammaleet adventtikynttilään, varvut kranssiin ja pienen pikkujoulukuusen pöydälle!
Ja pitää siivota, kuurata lattiat, pestä ikkunat, ostaa joulukinkku - ja se KUUSI - sekä tuhannet muut jouluruoat, joista osan valmistuksella alkaa olla kohta jo kiire.
Ja niin, ne joululahjat. Nekin pitää hankkia myös. Eikä yhtään ole vielä ostettu.
Niin, että tingel-tangel sinullekin vain. Niin paljon tehtävää, niin paljon tekemättä.
Kuulostaako tutulle joulunalusajalle?
Sehän tarkoittaa muun muassa, että:
Pitää leipoa piparit ja tonneittain joulutorttuja. Pitää vaihtaa sohvatyynynpäälliset ja verhot. Ja sitä ennen ne pitää silittää.
Pitää etsiä joulukoristeet ja asetella ne esille. Pitää ostaa lapsille joulukalenterit - ja kaivaa sen päälle varastojen kätköistä SE perinteinen joulusukkakalenteri, ja hankkia niihin pienet yllätykset. Yksi jokaiselle joulukuun päivälle ennen aattoa.
Pitää tehdä joulukranssi ulko-oveen, viritellä viimeisetkin jouluvalot, tehdä adventtikynttilä - tai mieluummin monta eli yksi jokaiselle pöydälle (ja muistaa, että jokaisen uuden adventtisunnuntain kohdalla myös adventin numero vaihtuu).
Niin eli mistä tänä vuonna saan sammaleet adventtikynttilään, varvut kranssiin ja pienen pikkujoulukuusen pöydälle!
Ja pitää siivota, kuurata lattiat, pestä ikkunat, ostaa joulukinkku - ja se KUUSI - sekä tuhannet muut jouluruoat, joista osan valmistuksella alkaa olla kohta jo kiire.
Työntäkää koko joulu ahteriinne: huonot äidit Carla (Kathryn Hahn), Amy (Mila Kunis) ja Kiki (Kristen Bell)
irrottelevat (vähän) joulupukin kanssa. (Kuva: SF Studios) |
Ja niin, ne joululahjat. Nekin pitää hankkia myös. Eikä yhtään ole vielä ostettu.
Niin, että tingel-tangel sinullekin vain. Niin paljon tehtävää, niin paljon tekemättä.
Kuulostaako tutulle joulunalusajalle?
Vuosi 2018 Tuusulanjärvellä
Ei näin tietenkään saisi ääneen todeta, mutta sanonpa nyt kuitenkin: Rouva Sanan kuvakalenterin synty oli monen asian summa.
Olin ikuistanut Tuusulanjärven lähitienoota herra ties kuinka monta vuotta.
Ei siinä tietenkään mitään ihmeellistä ole. Niin tekee moni muukin luonnossa liikkumisesta ja valokuvaamisesta pitävä keskiuusmaalainen.
Osa kuvista alkoi päätyä tämän blogini kuvitukseksi nelisen vuotta sitten. Valtaosa jäi kuitenkin biteiksi ja pikseleiksi eri muistien syövereihin. En enää muistanut kaikkia kuvia itsekään.
Kunnes yksi ystävistäni sanoi: "Sinun pitäisi tehdä kuvistasi kalenteri, josta olisi iloa useammallekin."
Hän tiesi, että ottamiani kuviani oli julkaistu myös muualla kuin blogissani: muun muassa journalististen juttujen kuvituksena, aikakauslehden kannessa ja Matkamessuille tehdyssä julisteessa.
Ja niin sitten lopulta tein kuten ystäväni vinkkasi. Mutta meni kolme vuotta ennen kuin toteutin sen ystäväni tarkoittamassa merkityksessä.
Tarvittiin kaksi prototyyppiä ja harjoituskappaletta ennen kuin Vuosi 2018 Tuusulanjärvellä -seinäkalenteri on nyt ensimmäistä kertaa kaikkien ulottuvilla ja ostettavissa.
Olin ikuistanut Tuusulanjärven lähitienoota herra ties kuinka monta vuotta.
Ei siinä tietenkään mitään ihmeellistä ole. Niin tekee moni muukin luonnossa liikkumisesta ja valokuvaamisesta pitävä keskiuusmaalainen.
Osa kuvista alkoi päätyä tämän blogini kuvitukseksi nelisen vuotta sitten. Valtaosa jäi kuitenkin biteiksi ja pikseleiksi eri muistien syövereihin. En enää muistanut kaikkia kuvia itsekään.
Kunnes yksi ystävistäni sanoi: "Sinun pitäisi tehdä kuvistasi kalenteri, josta olisi iloa useammallekin."
Hän tiesi, että ottamiani kuviani oli julkaistu myös muualla kuin blogissani: muun muassa journalististen juttujen kuvituksena, aikakauslehden kannessa ja Matkamessuille tehdyssä julisteessa.
Ja niin sitten lopulta tein kuten ystäväni vinkkasi. Mutta meni kolme vuotta ennen kuin toteutin sen ystäväni tarkoittamassa merkityksessä.
Tarvittiin kaksi prototyyppiä ja harjoituskappaletta ennen kuin Vuosi 2018 Tuusulanjärvellä -seinäkalenteri on nyt ensimmäistä kertaa kaikkien ulottuvilla ja ostettavissa.
Miten Tuusulanjärvi-ilmiöstä tuli The Tapaus - siis noin niinku omasta mielestä?
Rouva Sana on ollut koko syksyn ajan ihmeissään.
Suomessa juhlitaan parasta aikaa 100-vuotiasta kotimaatamme, mutta kuinka moni tietää, että samaan aikaan 120-vuotisjuhliaan viettää Tuusulanjärven taiteilijayhteisö?
Oletko kuullut? Never?
No, eipä ole kovin moni mukaan.
Puhutaan nyt siis siitä monipäisestä, maan ja maailman kuulusta, Tuusulaa ja Järvenpäätä halkovan järven rannalle muuttaneesta taiteilijajoukosta, joka oli osaltaan vahvasti vaikuttamassa siihen, että Suomi parikymmentä vuotta heidän muuttonsa jälkeen itsenäistyi.
Testataanpa.
Sanopa sinä, miten ja milloin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa? Ja mikä merkitys sillä oli Suomelle?
Suomessa juhlitaan parasta aikaa 100-vuotiasta kotimaatamme, mutta kuinka moni tietää, että samaan aikaan 120-vuotisjuhliaan viettää Tuusulanjärven taiteilijayhteisö?
Oletko kuullut? Never?
No, eipä ole kovin moni mukaan.
Testataanpa.
Sanopa sinä, miten ja milloin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa? Ja mikä merkitys sillä oli Suomelle?
5 + 1 menovinkkiä Kirjamessuille
Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät Kirjamessut ovat eittämättä Matkamessujen ohella Rouva Sanan eräät suosikkimessut.
Ja ehdottomasti ennen kaikkea se Kirjamessujen ohjelma!
Vuosi ja kerta toisensa jälkeen messut viehättävät kirjafriikkiä yhä enemmän.
Se teosten paljous. Metri- ja taas metrikaupalla kirjoja notkuvia hyllyjä ja pöytiä.
Se tuoksu, erityisesti antikvariaattisella puolella, ja se tunnelma.
Kirjamessuilla on tänäkin vuonna niin paljon mielenkiintoista tarjontaa, että kirjafanien oikeesti, niillehän tulisi varata koko viikonloppu.
Kun muuan rouva farkkunsa riisui - muutama sana työpukeutumisesta
Miten paljon yksinkertaisempaa - ja aah, niin nautinnollisempaa - elämä olisi, jos voisi kulkea aamusta iltaan, viikosta ja kuukaudesta toiseen t-paidassa, risaisissa farkuissa ja tennareissa.
Tai villapaidassa, farkuissa ja maihareissa.
Mutta kun ei voi. Ei vain enää voi.
Rouva Sanaa enemmän tuntevat tietävät, että en ole ollut piirun vertaa kiinnostunut vaatteista tai muodista, koskaan. No, niin kuin alun johdanto voi jo varmasti antaa olettaa.
Vaatteiden ja pukeutumisen merkitys nousi kuitenkin potenssiin tsiljoona, kun perustin yrityksen.
Aloin freelancertoimittajaplantun (tai kuukausipalkkalaisenkin toimittajan) sijaan hengata asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhtäkkiä yrittäjän roolissa, ja meininkiin tuli vissi ero (perustelut miksi, vaatisi jo ihan kokonaan oman jutun...).
Rouva Sanankin kaltainen pukeutumisen tumpelo ymmärsi pian, että t-paita ja ja farkut eivät vain ole kaikkialle ehkä enää se ihan parhain asu.
Tai villapaidassa, farkuissa ja maihareissa.
Mutta kun ei voi. Ei vain enää voi.
Vaatteiden ja pukeutumisen merkitys nousi kuitenkin potenssiin tsiljoona, kun perustin yrityksen.
Aloin freelancertoimittajaplantun (tai kuukausipalkkalaisenkin toimittajan) sijaan hengata asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhtäkkiä yrittäjän roolissa, ja meininkiin tuli vissi ero (perustelut miksi, vaatisi jo ihan kokonaan oman jutun...).
Rouva Sanankin kaltainen pukeutumisen tumpelo ymmärsi pian, että t-paita ja ja farkut eivät vain ole kaikkialle ehkä enää se ihan parhain asu.
Koska olet todellakin tärkeä itsellesi - I love me -messutärpit
No, säiden puolesta aika tavalla viime aika tavalla tutuksi tullutta lokakuun viikkoa, ystäväinen!
Jos missasit muutama viikko sitten Järvenpäässä järjestetyt Nasta fiilis -hyvinvointimessut, yliviivaa ja varaa vähintään yksi päivä tulevasta viikonvaihteesta vain ja ainoastaan itsellesi.
Syyslomaviikosta huolimatta.
Tai nimenomaan juuri siksi.
Helsingin Messukeskuksessa ensi perjantaina avautuvat I love me - Ole tärkeä itsellesi -messut ovat jälleen tänä vuonna täynnä niin mielenkiintoista ohjelmaa, että todellisuudessa kaiken läpikäymiseen ei riitä yksi päivä.
Jos missasit muutama viikko sitten Järvenpäässä järjestetyt Nasta fiilis -hyvinvointimessut, yliviivaa ja varaa vähintään yksi päivä tulevasta viikonvaihteesta vain ja ainoastaan itsellesi.
Syyslomaviikosta huolimatta.
Tai nimenomaan juuri siksi.
Hei sinä kaunokainen, tuletko kaverikseni?
Oletko sinä törmännyt Facebookissa komean näköiseen, laivaston univormuun pukeutuneeseen mieheen nimeltään John Walker? Tai Michael Warren?
Tai ehkä sinua on lähestynyt joku muu korkea-arvoinen vieraan vallan puolustusvoimien edustaja?
Sama se, kaikilla veijareilla toistuu yhtäläinen kaava. John, Michael ja hänen hengenheimolaisensa lähettävät Facebookissa sinulle viattomanoloisen ja hyväntahtoisen kaveripyynnön.
Hei sinä kaunokainen siellä, ryhdytään somessa kavereiksi.
Yhteistä jokaiselle kaveripyynnön lähettäjälle on se, että he ovat aina jumalaisen atleettisen näköisiä, he asuvat ulkomailla - ja et ole koskaan, missään heitä tavannut aikaisemmin.
Tai ehkä sinua on lähestynyt joku muu korkea-arvoinen vieraan vallan puolustusvoimien edustaja?
Sama se, kaikilla veijareilla toistuu yhtäläinen kaava. John, Michael ja hänen hengenheimolaisensa lähettävät Facebookissa sinulle viattomanoloisen ja hyväntahtoisen kaveripyynnön.
Hei sinä kaunokainen siellä, ryhdytään somessa kavereiksi.
Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää. Komea kapteeni, johtaja Gabriel Lindström (Jari Vainionkukka), vai onko? (Kuva: Kapina Productions) |
Sisältötoimisto Rouva Sanan uudet verkkosivut
Nyt ne ovat sitten vihdoin totta: Sisältötoimisto Rouva Sanan uudet verkkosivut. Voit käydä kurkkaamassa uusia sivuja täältä.
Mitä mieltä olet uusista verkkosivuista?
Rouva Sana ainakin hymyilee - ja leveästi.
Mitä mieltä olet uusista verkkosivuista?
Rouva Sana ainakin hymyilee - ja leveästi.
Rouva Sana uudistuu - blogi hiljenee toviksi
Rouva Sanan piti julkaista tänään päivitys, jonka päätarkoituksena olisi ollut kertoa, kuinka kanavista yksi eli tämä blogi jää hetken tauolle.
Ja se siitä.
Että jääthän taajuudelle odottamaan.
Mutta hitto, sitten mietin, että mitä sitä tässä salaperäisiä päivityksiä oikein julkaisemaan. Kerrotaan asiat suoraan jo nyt niin kuin ne ovat.
Rouva Sanan kanavat kokevat tulevan viikon, kahden aikana historiansa suurimmat muutokset sitten ilmestymisen jälkeen.
Ja se siitä.
Että jääthän taajuudelle odottamaan.
Mutta hitto, sitten mietin, että mitä sitä tässä salaperäisiä päivityksiä oikein julkaisemaan. Kerrotaan asiat suoraan jo nyt niin kuin ne ovat.
Rouva Sanan kanavat kokevat tulevan viikon, kahden aikana historiansa suurimmat muutokset sitten ilmestymisen jälkeen.
Elämässä pitää olla rokkenrollia
Vau.
Vau, vau, vau ja vau.
Vaikka samaan hengenvetoon tuntuu hieman höntille.
Rouva Sanan sanavarastoon kuuluu harvoin vain yksi, yksipuolinen sana.
Järvenpäässä parhaillaan esitettävän Vanja-enon kohdalla sanat ovat kuitenkin loppua tämän rouvan kohdalla pitkästä aikaa kesken.
On vain olo: vau.
Mutta täytyy yrittää purkaa tunnelma jotenkin järjellisiksi perusteluiksi.
Vau, vau, vau ja vau.
Vaikka samaan hengenvetoon tuntuu hieman höntille.
Rouva Sanan sanavarastoon kuuluu harvoin vain yksi, yksipuolinen sana.
Järvenpäässä parhaillaan esitettävän Vanja-enon kohdalla sanat ovat kuitenkin loppua tämän rouvan kohdalla pitkästä aikaa kesken.
On vain olo: vau.
Mutta täytyy yrittää purkaa tunnelma jotenkin järjellisiksi perusteluiksi.
Moikkaa Rouva Sanaa Nasta fiilis -messuilla - mukana myös Kublo
Ruopiiko yrityksesi, yhdistyksesi tai yhteisösi sisältömarkkinointi lähtökuopissaan? Tiedätkö, että jotain tarttis tehdä, mutta et tiedä oikein mitä?
Tai kiinnostaako sinua bloggaaminen?
Haluaisitko perustaa hyvinvointiin, liikuntaan, käsitöihin, matkailuun tai vaikkapa lifestyleen painottuvan blogin, mutta et tiedä, miten se kannattaisi tehdä - tai miten olemassa olevaa blogia olisi hyvä jatkaa?
Ei huolta! Saat kysymyksiisi vastauksen, kun tulet tapaamaan Rouva Sanaa Nasta fiilis -messuille.
Tai kiinnostaako sinua bloggaaminen?
Haluaisitko perustaa hyvinvointiin, liikuntaan, käsitöihin, matkailuun tai vaikkapa lifestyleen painottuvan blogin, mutta et tiedä, miten se kannattaisi tehdä - tai miten olemassa olevaa blogia olisi hyvä jatkaa?
(Kuva: Unsplash) |
Ei huolta! Saat kysymyksiisi vastauksen, kun tulet tapaamaan Rouva Sanaa Nasta fiilis -messuille.
Leo Mechelin, suomalaisen historian suurmies - mutta never höörd
Kuka hiivatin Leo Mechelin? Never höörd.
Näin on kommentoinut tukku Rouva Sanan tuttuja ja ystäviä, kun he ovat kuulleet viikko sitten Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa ensi-iltansa saaneesta näytelmästä Mechelin.
Ei sitten mitään tietoa mistään Mechelinistä.
No eipä sillä, ei ollut ennen viime viikkoa tälläkään rouvalla. Paitsi yksi: Helsingissä sijaitseva Mechelininkatu.
Ja jostainhan katu on tietysti nimensä saanut, sillä ei niitä nyt ihan tavallisten rivityyppien mukaan nimetä.
Näin on kommentoinut tukku Rouva Sanan tuttuja ja ystäviä, kun he ovat kuulleet viikko sitten Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa ensi-iltansa saaneesta näytelmästä Mechelin.
Ei sitten mitään tietoa mistään Mechelinistä.
Kuka on Leo Mechelin? Sitä pohtivat urheilutoimittaja (Seppo Halttunen) ja Tekla Hultin (Anna-Leena Sipilä). (Kuva: Keski-Uudenmaan teatteri KUT/Sebastian Rosenberg) |
No eipä sillä, ei ollut ennen viime viikkoa tälläkään rouvalla. Paitsi yksi: Helsingissä sijaitseva Mechelininkatu.
Ja jostainhan katu on tietysti nimensä saanut, sillä ei niitä nyt ihan tavallisten rivityyppien mukaan nimetä.
Verkon ja somen mahti työnhaussa - Duuniboogie
Jos et ole läsnä verkossa ja somessa läsnä, et ole olemassa.
Se on tuttu lause omia palveluitaan ja tuotteitaan myyville yrittäjille. Mutta se on käypää faktaa ja valuuttaa myös työpaikkaa tai muuten vain uutta suuntaa elämässään etsiville.
Mietipä hetki itse.
Miten sinä erottaudut satojen ja taas satojen ammattitaitoisten työpaikan hakijoiden ja osaajien joukosta, jos lähetät kuukausi toiseen saman aanelosen potentiaalisille työnantajille?
Ei sitä sähköpostilla ja sen muutamalla liitteellä tehdä. Sitä ei tehdä työnantajien verkosta valmiina löytyvillä työnhakulomakkeilla.
Salansana on verkko ja some: jos et ole läsnä verkossa ja somessa, et ole olemassa. Verkko ja some antavat sinulle mahdollisuuden erottua, brändätä.
Se on tuttu lause omia palveluitaan ja tuotteitaan myyville yrittäjille. Mutta se on käypää faktaa ja valuuttaa myös työpaikkaa tai muuten vain uutta suuntaa elämässään etsiville.
Mietipä hetki itse.
Miten sinä erottaudut satojen ja taas satojen ammattitaitoisten työpaikan hakijoiden ja osaajien joukosta, jos lähetät kuukausi toiseen saman aanelosen potentiaalisille työnantajille?
Ei sitä sähköpostilla ja sen muutamalla liitteellä tehdä. Sitä ei tehdä työnantajien verkosta valmiina löytyvillä työnhakulomakkeilla.
(Kuva: Pixabay) |
Salansana on verkko ja some: jos et ole läsnä verkossa ja somessa, et ole olemassa. Verkko ja some antavat sinulle mahdollisuuden erottua, brändätä.
3+1 oppia Markkinoinnin viikolta
Yrittäjän on helppo perustella vetäytymistään töidensä imuun, ja unohtaa sen varjolla kaikki muu: myös oman osaamisensa kehittäminen.
Ei työarjen keskeltä itsensä pois tempaiseminen ole Rouva Sanallekaan helppo, kun pöydällä odottaa sata ja yksi akuuttia asiaa niiden ainutta ratkaisijaansa.
Tällä viikolla vedin kuitenkin kaiken uhalla parhaat mehut irti kaksipäiväisestä Markkinoinnin viikosta.
Ja mikäpä sitä oli omaa ammattitaitoaan ravitessa, kun tapahtuman sisältö oli tänä vuonna hyvin sisältömarkkinointipainotteinen.
Mitä sitten opin tällä viikolla?
Ainakin sen, että on kaksi sanaa, jotka ovat hotimpia kuin kenties koskaan: tavoitteet ja kohderyhmä.
Ei työarjen keskeltä itsensä pois tempaiseminen ole Rouva Sanallekaan helppo, kun pöydällä odottaa sata ja yksi akuuttia asiaa niiden ainutta ratkaisijaansa.
Tällä viikolla vedin kuitenkin kaiken uhalla parhaat mehut irti kaksipäiväisestä Markkinoinnin viikosta.
Ja mikäpä sitä oli omaa ammattitaitoaan ravitessa, kun tapahtuman sisältö oli tänä vuonna hyvin sisältömarkkinointipainotteinen.
(Kuva: Pixabay) |
Mitä sitten opin tällä viikolla?
Ainakin sen, että on kaksi sanaa, jotka ovat hotimpia kuin kenties koskaan: tavoitteet ja kohderyhmä.
Tämä päivä, vain yksi elämä
Rouva Sana luki lapsuudessaan paljon.
Tietenkin.
Ei silloin ollut kaiken maailman pelihärpäkkeitä eikä dvd-levyjä joutilaita hetkiä täyttämään. Telkkarissakin oli vain kaksi kanavaa.
Ja kirjailija Astrid Lindgrenin erilaisten hahmojen kautta luoma maailma, joka upposi syvälle tämän rouvan sielujen syövereihin.
Niin syvälle, että joskus oli aika, jolloin Saariston lapset piti lukea joka ikinen kesä yhä uudestaan ja uudestaan.
Niin syvälle, että joskus oli aika, jolloin Saariston lapset piti lukea joka ikinen kesä yhä uudestaan ja uudestaan.
Mitä sinulle kuuluu tänään?
Mitä sinulle kuulu tänään?
Tämä kliseinen otsikko nousi Rouva Sanan mieleen, kun syysmuuttoon valmistautuvat linnut paiskautuivat vuorotellen olohuoneen suureen ikkunaan, koivujen latvat taipuivat kohti peltoa ja taivas enteili sateen saapumista.
Että kiitos vain kysymästä, mitäpä minulle todellakin tässä.
Tämä kliseinen otsikko nousi Rouva Sanan mieleen, kun syysmuuttoon valmistautuvat linnut paiskautuivat vuorotellen olohuoneen suureen ikkunaan, koivujen latvat taipuivat kohti peltoa ja taivas enteili sateen saapumista.
Yhdessä - Kublo - Meidän Jokela
Tänään on vain yksi sana, ja se sana on kiitos
Minustako bloggaaja? -verkkokurssi myynnissä
Sisältötoimisto Rouva Sanan Minustako bloggaaja? - Näin markkinoin sisällöillä verkossa -verkkokurssi on julkaistu.
Löydät kurssin ja pääset tilaamaan sen kätevästi omalle tietokoneellesi tämän linkin takaa, kliks.
Minustako bloggaaja? - Näin markkinoin sisällöillä verkossa -kurssi on kaikkiaan kuuden viikon mittainen.
Sen avulla opit paitsi blogin perustamisen, tiedät, miten naseva blogijuttu kirjoitetaan ja kuinka kauan siihen menee, mutta saat myös tukun muuta sisältömarkkinointiin liittyvää tietoa.
Sillä blogi on markkinoinnin ja brändäämisen apuväline, ja bloggaamista ei voi harjoittaa ilman muita sisältömarkkinointiin valjastettuja sosiaalisen median kanavia.
Olethan ilmoittautunut? Tervetuloa julkistamistilaisuuteen
Olethan ilmoittautunut jo mukaan ensi keskiviikon Minustako bloggaaja? - Näin markkinoin sisällöillä verkossa -julkistamistilaisuuteen?
Vielä ehdit.
Älä anna nimen hämätä.
Vaikka kilistelemme - ja kyllä, hieman juhlistammekin - maanantaina avautuvalle verkkokurssille, on ensi keskiviikon tilaisuus ennen kaikkea oivallinen pienimuotoinen kurssittautumis- ja samalla myös verkostoitumistilaisuus.
Vielä ehdit.
Älä anna nimen hämätä.
Vaikka kilistelemme - ja kyllä, hieman juhlistammekin - maanantaina avautuvalle verkkokurssille, on ensi keskiviikon tilaisuus ennen kaikkea oivallinen pienimuotoinen kurssittautumis- ja samalla myös verkostoitumistilaisuus.
Elämä, joka ansaitsi tulla kerrotuksi
Seuraa sisäpiiripaljastus, jonka vain sinä Rouva Sanan blogin lukijana saat nyt tietää.
Paljastusta seuraa lyhyt insertti, johdanto.
Tämän rouvan lapsuus- ja nuoruusmaisemissa, pienessä maalaistuppukylässä, ei 30 vuotta ja rapiat sitten ollut muita viihdykkeitä kuin kirjat ja musiikki (ja no, anteeksi, tietysti myös raitis ulkoilma).
Kun ei ollut muuta, 80-luvun alkuvuosina sitä sitten luettiin tai kuunneltiin musiikkia - jos ei hengailtu tyhjillä kylänraiteilla.
Ja silloin erään rouvan jalat alta vei hetkeksi aikaa ihan kokonaan muuan Hanoi Rocks.
Paljastusta seuraa lyhyt insertti, johdanto.
Musiikin- ja kirjojenystävän hyllyillä on... levyjä ja muusikoista kertovia kirjoja. |
Kun ei ollut muuta, 80-luvun alkuvuosina sitä sitten luettiin tai kuunneltiin musiikkia - jos ei hengailtu tyhjillä kylänraiteilla.
Ja silloin erään rouvan jalat alta vei hetkeksi aikaa ihan kokonaan muuan Hanoi Rocks.
Blogi on muutakin kuin julkinen päiväkirja eli blogin maineen kirkastus
On aika kirkastaa blogiin ja bloggaamiseen liittyviä mielikuvia. Kun mietit sanaa "blogi", mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen?
Oman elämän ja arjen esittely? Julkinen päiväkirja?
Kuohuviini ja ilmaiset lahjat? Huulipuna, kynsilakka ja selfiet?
Ei sovi kieltää. Totta toinen puoli.
Ja ihan jokaista lukijaa ja seuraajaa kaikki tuo ylläoleva ei kiinnosta.
Mutta blogi tarkoittaa myös paljon muuta kuin edellä mainittua (vaikka se näkyvin puoli ehkä onkin).
Ja tätä mielikuvaa Rouva Sana haluaa nyt kiillottaa, kirkastaa blogin puolesta.
Oman elämän ja arjen esittely? Julkinen päiväkirja?
Kuohuviini ja ilmaiset lahjat? Huulipuna, kynsilakka ja selfiet?
(Kuva: Pixabay) |
Ja ihan jokaista lukijaa ja seuraajaa kaikki tuo ylläoleva ei kiinnosta.
Mutta blogi tarkoittaa myös paljon muuta kuin edellä mainittua (vaikka se näkyvin puoli ehkä onkin).
Ja tätä mielikuvaa Rouva Sana haluaa nyt kiillottaa, kirkastaa blogin puolesta.
Hyvää matkaa kesä, tervetuloa syksy
Melankolia.
Melankolia on ehkä oikea sana kuvaamaan Rouva Sanan noin kuukauden mittaista suvista blogitaukoa.
Ei sillä, kaikkihan oli tauon aikana oikeasti ihan ookoo. Muistojen arkku täyttyi ihanista uusista kokemuksista ja kohtaamisista, sain mahdollisuuden hidastaa töiden lomassa tahtia - ja silti.
Olo oli heinäkuussa oudon alavireinen.
Olisi helppo keino syyttää puolen Suomen tapaan säätä. Sanoa, että se maankuulu heinäkuinen kesäsää oli oikeasti ihan ahterista, ja suvimoodiin pääseminen ei onnistunut ilmojen vuoksi.
Sään syy.
Melankolia on ehkä oikea sana kuvaamaan Rouva Sanan noin kuukauden mittaista suvista blogitaukoa.
Ei sillä, kaikkihan oli tauon aikana oikeasti ihan ookoo. Muistojen arkku täyttyi ihanista uusista kokemuksista ja kohtaamisista, sain mahdollisuuden hidastaa töiden lomassa tahtia - ja silti.
Olo oli heinäkuussa oudon alavireinen.
Olisi helppo keino syyttää puolen Suomen tapaan säätä. Sanoa, että se maankuulu heinäkuinen kesäsää oli oikeasti ihan ahterista, ja suvimoodiin pääseminen ei onnistunut ilmojen vuoksi.
Sään syy.
Rouva Sanan kesän bucket list 2017 - blogitauko
Jos seuraat Rouva Sanan edesottamuksia säännöllisesti, tiedät, että tämä rouvahan se suorastaan rakastaa erilaisia listoja.
(...Hmm, siitä samasta asiastako johtuu, että Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin upposi aikanaan sielujeni syövereihin - ja kovaa? On muuten oiva kesäkirja, jos et ole vielä lukenut, vink vink.)
To do -listat pitävät muuten aika kaaosmaisena näyttäytyvät, erilaisesta silpusta koostuvat työpäivät jollakin tapaa hallinnassa, ja kauppalistat varmistavat, että vessapaperi ei pääse kriittisellä hetkellä loppumaan.
Leffa- ja kirjalistat muistuttavat suosikkiteoksista. Etteivät vain nekään pääse unohtumaan tuoreesta muistista.
Nyt on aika laatia suosittu kesän bucket list 2017.
Eikä tällä kertaa todellakaan siksi, että seuraavien viikkojen aikana olisi niin runsain määrin tehtävää vaan siksi, että listaus on muistutus, note to myself, suven ihanuudesta.
Kesä kun on nopeammin ohi kuin toivoisikaan...
(...Hmm, siitä samasta asiastako johtuu, että Mia Kankimäen Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin upposi aikanaan sielujeni syövereihin - ja kovaa? On muuten oiva kesäkirja, jos et ole vielä lukenut, vink vink.)
To do -listat pitävät muuten aika kaaosmaisena näyttäytyvät, erilaisesta silpusta koostuvat työpäivät jollakin tapaa hallinnassa, ja kauppalistat varmistavat, että vessapaperi ei pääse kriittisellä hetkellä loppumaan.
Leffa- ja kirjalistat muistuttavat suosikkiteoksista. Etteivät vain nekään pääse unohtumaan tuoreesta muistista.
Nyt on aika laatia suosittu kesän bucket list 2017.
Eikä tällä kertaa todellakaan siksi, että seuraavien viikkojen aikana olisi niin runsain määrin tehtävää vaan siksi, että listaus on muistutus, note to myself, suven ihanuudesta.
Kesä kun on nopeammin ohi kuin toivoisikaan...
Järki ja ennakkoluulottomuus ne yhteen sopii - erilaiset ystävät Mimmi-lehmä ja Varis
Kautta pyrstösulkani! Tätä hetkeä ON odotettu.
Mimmi-lehmä ja Varis ovat näyttämöllä!
Vihdoin.
Ja miten ja missä muodossa he ovatkaan.
Varttuneemmankin äiti-ihmisen sydän lähes sykähtyy hämmästyksestä, kun hän huomaa osaavansa katsomossa osan repliikeistä lähes ulkoa.
Miten ihmeessä tässä näin on päässyt käymään...?
Mimmi-lehmä ja Varis ovat näyttämöllä!
Vihdoin.
Mimmi-lehmän ja Variksen ystävyys kestää erilaisuudesta huolimatta. (Kuva: Keski-Uudenmaan teatteri/Kapina Productions, Sebastian Rosenberg) |
Ja miten ja missä muodossa he ovatkaan.
Varttuneemmankin äiti-ihmisen sydän lähes sykähtyy hämmästyksestä, kun hän huomaa osaavansa katsomossa osan repliikeistä lähes ulkoa.
Miten ihmeessä tässä näin on päässyt käymään...?
Hankoon, arkea pakoon matkaan Hankoon
Tuntuu jollakin tapaa sykähdyttävältä palata vuosien... vuosikymmenten jälkeen maisemiin, jotka ovat olleet joskus pieni osa omaa nuoruutta.
Kävellä katuja ja pohtia, missä se eräs luokkaretkellä otettu kuva olikaan lopulta otettu? Onko penkki yhä edelleen samassa paikassa merenrannassa?
Mittailla silmillä mäntymetsää ja pohtia, minkä kahden puun väliin auto oli kesätapahtumassa kahden päivän ajaksi pysäköity?
Palata tunnelmiin, jolloin sitä eli monta päivää makkaraperunoilla eivätkä suihku tai kunnon patja olleet edellytyksiä onnistuneelle kesälomamatkalle vaan hyvät ystävät, vapaus ja auringonpaiste.
Ja astua takaisin vuosikymmenten takaiselle hiekkarannalle, haistella maata ja ilmaa ja todeta: kyllä, tämä se edelleenkin on.
Se on yhä se Hanko, jonka minä muistan.
Kävellä katuja ja pohtia, missä se eräs luokkaretkellä otettu kuva olikaan lopulta otettu? Onko penkki yhä edelleen samassa paikassa merenrannassa?
Mittailla silmillä mäntymetsää ja pohtia, minkä kahden puun väliin auto oli kesätapahtumassa kahden päivän ajaksi pysäköity?
Palata tunnelmiin, jolloin sitä eli monta päivää makkaraperunoilla eivätkä suihku tai kunnon patja olleet edellytyksiä onnistuneelle kesälomamatkalle vaan hyvät ystävät, vapaus ja auringonpaiste.
Ja astua takaisin vuosikymmenten takaiselle hiekkarannalle, haistella maata ja ilmaa ja todeta: kyllä, tämä se edelleenkin on.
Se on yhä se Hanko, jonka minä muistan.
Suuri, huikaiseva Kielletty kaupunki
Tampereella tulee käytyä nolostuttavan vähän, semminkin, kun ottaa huomioon, miten lähellä keskistä Uutttamaata se sijaitsee.
Mutta sen kerran kun tämän rouvan tie Manseen vie, syynä on lähes poikkeuksetta kulttuuri.
Kuinkas muutenkaan.
Takavuosilta muistan erityisesti Tampereen taidemuseossa järjestetyt kaksi huikaisevan upeaa inkanäyttelyä (ja tjaa, toki myös vuosien takaa Muumimuseon, joka on muuten avattu vain jokunen viikko sitten Tampereelle uutena ja uljaana).
Jos sinäkin näit inkanäytteyt, sinulla on hyvä syy palata Tampereelle.
Museokeskus Vapriikissa on tarjolla samaa näyttelytasoa oleva historiallinen esittely Kiinan Kielletystä kaupungista.
Mutta sen kerran kun tämän rouvan tie Manseen vie, syynä on lähes poikkeuksetta kulttuuri.
Kuinkas muutenkaan.
Takavuosilta muistan erityisesti Tampereen taidemuseossa järjestetyt kaksi huikaisevan upeaa inkanäyttelyä (ja tjaa, toki myös vuosien takaa Muumimuseon, joka on muuten avattu vain jokunen viikko sitten Tampereelle uutena ja uljaana).
Jos sinäkin näit inkanäytteyt, sinulla on hyvä syy palata Tampereelle.
Museokeskus Vapriikissa on tarjolla samaa näyttelytasoa oleva historiallinen esittely Kiinan Kielletystä kaupungista.
Suomalaisen kulttuurin taustavaikuttaja: Elisabeth Järnefelt
Rouva Sana tykkää oman kotikaupunkinsa Järvenpään taidemuseon raikkaasta ja jollakin tapaa usein aika poikkeuksellisesta tavasta lähestyä omia näyttelyaiheitaan.
Valitaan teema ja sen joukosta poimitaan ajatusmyrskyn jälkeen aihe, joka ei nousisi ehkä muutoin ihan ensimmäisenä mieleen.
Järvenpään taidemuseo juhlisti oman säveltäjämestarinsa Jean Sibeliuksen valtakunnallista merkkivuotta taannoin aiheella, jonka moni muu museo olisi varmasti hyllyttänyt.
Säveltäjän ja Ainolan elämää valotettiin emännän Aino Sibeliuksen kautta.
Remontin jälkeen avautunut Järvenpään taidemuseo juhlistaa 100-vuotista Suomea, ei Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä löytyvien merkkitaiteilijoiden vaan kas, Elisabeth Järnefeltin kautta.
Ja miten se juhlistaakaan.
Tämä näyttely vaatii lähes pakosta kaksi visiittiä museoon.
Taas kerran.
Valitaan teema ja sen joukosta poimitaan ajatusmyrskyn jälkeen aihe, joka ei nousisi ehkä muutoin ihan ensimmäisenä mieleen.
Järvenpään taidemuseo juhlisti oman säveltäjämestarinsa Jean Sibeliuksen valtakunnallista merkkivuotta taannoin aiheella, jonka moni muu museo olisi varmasti hyllyttänyt.
Säveltäjän ja Ainolan elämää valotettiin emännän Aino Sibeliuksen kautta.
Remontin jälkeen avautunut Järvenpään taidemuseo juhlistaa 100-vuotista Suomea, ei Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä löytyvien merkkitaiteilijoiden vaan kas, Elisabeth Järnefeltin kautta.
Ja miten se juhlistaakaan.
Tämä näyttely vaatii lähes pakosta kaksi visiittiä museoon.
Taas kerran.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön into, toivo ja rohkeus
Rouva Sanan blogin puolella on luvassa pari tuhtia kulttuurista ja matkailullista viikkoa, jotka käynnistyvät n-y-t NYT.
Ihan vain siksi, että:
jemmassani on tukku mielenkiintoisia kesäaiheita, jotka ovat jääneet vielä esittelemättä,
siellä näyttöruutujen takana on suuri joukko kesälomalle jääneitä tai viimeistään ensi viikolla jääviä onnellisia
ja myös siksi, että parin viikon jälkeen tämä kanava hiljenee toviksi, ja latailen kirjoittajan akkujani perinteeksi muodostuneella syvimmän suven aikaisella blogitauolla.
Rouva Sanan kulttuurin ja matkailun teemaviikot käynnistää vähintään kerran kesässä koettava Halosenniemi ja sen kesänäyttely Into, toivo, rohkeus.
Ihan vain siksi, että:
Halosenniemen suuri ateljee on yhtä vaikuttava jokaisella käyntikerralla. (Kuva: Tuusulan museot/Halosenniemi) |
siellä näyttöruutujen takana on suuri joukko kesälomalle jääneitä tai viimeistään ensi viikolla jääviä onnellisia
ja myös siksi, että parin viikon jälkeen tämä kanava hiljenee toviksi, ja latailen kirjoittajan akkujani perinteeksi muodostuneella syvimmän suven aikaisella blogitauolla.
Rouva Sanan kulttuurin ja matkailun teemaviikot käynnistää vähintään kerran kesässä koettava Halosenniemi ja sen kesänäyttely Into, toivo, rohkeus.
Ja ulkona kesäyö
"Istuin hämärässä.
Alkoi hetki, joka tuntui
kuin ei se loppuisi milloinkaan.
Satoi kasvoille kyyneleitä."
Kesäyö
-Pariisin Kevät
Levollista ja rentouttavaa juhannusviikonloppua!
Jutun kuva on ikuistettu Tuusulanjärven rannalla
hotelli Gustavelundissa kesällä 2016.
Niskavuorella räpätään ja nautitaan drinksuja
Keskinen Uusimaa on nyt kesäteatteria tulvillaan, ja Rouva Sanan esittelyvuorossa on tänään Järvenpään kesäteatterin Niskavuoren nuori emäntä.
Jos odotat esitykseltä jykevää draamaa alkuperäisesityksen malliin, yllätyt.
Jos odotat esitykseltä yhtä painavaa otetta kuin teatterin kahden vuoden takaisessa Niskavuori-sovituksessa, yllätyt todennäköisesti myös silloinkin.
Järvenpään kesäteatterin tuoreessa Niskavuori-versiossa on sikin sokin vinksallaan muukin kuin näytelmien kronologia.
Jos odotat esitykseltä jykevää draamaa alkuperäisesityksen malliin, yllätyt.
Jos odotat esitykseltä yhtä painavaa otetta kuin teatterin kahden vuoden takaisessa Niskavuori-sovituksessa, yllätyt todennäköisesti myös silloinkin.
Järvenpään kesäteatterin tuoreessa Niskavuori-versiossa on sikin sokin vinksallaan muukin kuin näytelmien kronologia.
"No kun kerran niin halvalla sain" eli ihmisiä kesähuoltamolla
Juuri syvämmälle suomalaisuuden ytimeen ei Krapin kesäteatteri olisi onnistunut ilmeisesti enää iskemään.
Kesäteatteri toi keskisellä Uudellamaalla, Krapin idyllisillä mailla Tuusulassa sijaitsevalle suviselle näyttämölleen lähes ikonisen Tankki täyteen -näytelmän, ja mitä tekivät katsojat?
Menivät alta aikayksikön pähkinöiksi.
Näytelmän ensimmäiset esitysviikot myytiin ennätyspikaisesti loppuun ennen kuin näyttelijät olivat hädin tuskin saaneet potkista persauksilleen tulevan ensi-illan kunniaksi.
Mitä Krapin kesäteatterin Tankki täyteen -joukkohurmoksesta voi sitten päätellä?
Ainakin sen, että 70-luvulla ensiesityksensä saanut tv-sarja elää selvästi uutta tulemistaan. Tankki täyteen -sarjan ensimmäisestä esityksestä tulee ensi vuonna kuluneeksi pyöreät 40 vuotta.
Klassikon ensihetkistä televisiossa on kulunut ilmeisesti tarpeeksi pitkä aika, jotta 60-70-luvulla varttuneet ja tv-sarjan parissa kasvaneet, viittä kymppiä lähestyvät teatterikatsojat kokevat esityksen riittävän nostalgiseksi.
Esitys uponnee yhä vanhempaan väkeen, joka ei voi olla muistamatta Sulo Vilénin ja Artturi Reinikaisen ikimuistoisia kohtaamisia.
Ja ehkä esitys uppoaa nyt myös nuorempaan sukupolveen, joka haluaa silkasta mielenkiinnosta ottaa selvää, mistä hokemassa "kun kerran niin halvalla sain" on oikein kysymys.
Krapin kesäteatterin Tankki täyteen on hauska, raikas ja jollakin tapaa hieman erilainen, siis hyvällä tavalla erilainen esitys.
Teatterin katsomossa pitkään istuneena en voi välttyä ajatukselta, että Jarkko Pajusen valinta Sulo Viléniksi ja Sanna Saarijärven Emmi Viléniksi on ollut teatterilta loistava veto.
Molemmat paitsi istuvat täydellisesti omiin rooleihinsa (ja ovat hieman yllättäenkin alkuperäisten esikuviensa oloisia), mutta pääosissa on nyt myös teatterin säännölliselle katsojalle uutta, piristävää katsottavaa.
Kaikki kunnia Keski-Uudenmaan teatterin näyttämöllä säännöllisesti nähdyille, tutuille kasvoille, joita tässäkin näytelmässä onneksi riittää. He ovat kaikki rautaisia näyttelemisen ammattilaisia, joilta taittuu lähes rooli kuin rooli.
Mutta pienessä teatterissa samojen kasvojen kierrättäminen roolista toiseen voi olla joskus myös taakka. Siis nimenomaan katsojan näkökulmasta. Asiakas kaipaa vaihtelua muuallakin kuin ravintolan ruokalistoja selatessa.
Krapin kesäteatterin Tankki täyteen on oivallista ja mainiota kesäteatteria. Ne, jotka ovat varanneet itselleen lipun esitykseen, tulevat tuskin pettymään.
Pettyneitä ovat korkeintaan ne, jotka jäävät Tuusulanjärven rannalle huhuilemaan, jos Krapin Vilén-hurmos jatkuu läpi kesän samankaltaisena.
Tarinassaan Krapin kesäteatterin esitys on uskollinen esikuvalleen.
Sulo Vilén (Jarkko Pajunen) on ostanut huoltamon korjaamoineen, kun kerran halvalla sai. Huoltamon ainoa ongelma on, että siellä ei käy asiakkaita. Se sijaitsee hiljan avatun ohikulkutien ulottumattomissa.
Huoltamon baaria emännöi Sulon vaimo Emmi (Sanna Saarijärvi) sekä Ulla-apulainen (Inka Kallén).
Vilénien aikamiespoika Juhana (Kalle Tahkolahti) toimii isänsä apuna ja siinä sivussa kipuilee "jäädäkö kotiin vaiko eikö jäädä" -syndooman kanssa.
Vaikka asiakkaat eivät löydä Vilénien huoltamoon, pitkäksi aika ei siellä käy.
Tutuin vieras on tietysti konstaapeli Artturi Reinikainen (Seppo Halttunen) - joka muuten osoittautui alkuperäissarjassa niin suosituksi hahmoksi, että hänelle tehtiin 80-luvulla oma tv-sarjakin.
Tankki täyteen on saanut ohjaaja Milko Lehdon käsissä napakan ja hyvin eteenpäin soljuvan otteen. Lehto vastaa myös näytelmän sovituksesta.
Näytelmässä eniten viehättääkin peräti neljän kertojan voimalla eteenpäin viety, dravikas ote, jonka ansiosta näytelmään ei jää yhtään tyhjää kohtaa.
Esitys on yhtä aikaa nostalginen puvustustaan ja lavastustaan (kiitos Heini Maarasen) myöten ja silti uusi.
Pajunen ja Saarijärvi ovat napakymppejä Tankki täyteen -näytelmän päärooleissa, mutta onnistuvat esityksessä muutkin.
Kun Halttunen avaa Renikaisena suunsa, sieltä ei tule yhtään omaan rooliin harkitsematonta repliikkiä. Tämä rouva tykkää.
Suuri synti olisi jättää mainitsematta ilmiömäisen Johannes Korpijaakon viidestä roolista suorituminen.
Näytelmän perusteella Korpijaakkoa olisi helppo pitää Suomen virallisena pellekoomikkona, ellei tietäisi, että hän taitaa mestarillisesti myös draaman eri vivahteet.
Mainio valinta on myös Kalle Tahkolahti Juhanan rooliin. Tahkolahti vetää sen hyvin, vaikka Tankki täyteen kuuluu hänelle ikänsä puolesta good grief -osastoon.
Ja hei, tähän loppuun vielä yksi asia: kesäteatteri ja sää on suvisesta teatterista keskusteltaessa aina valtakunnan ikuisuusaihe.
Varatako lippu etukäteen vaiko eikö varata, jos esityspäivänä sittenkin sataa?
Kerron seuraavan kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Tankki täyteen -kutsuvierasesityksessä satoi kaatamalla sen ensiminuuteista loppuminuutteihin asti. Näytelmässä eivät kastuneet mistään ketkään muut kuin näyttelijät.
Jos siis jätät Tankki täyteen -lippusi varaamatta, tee se korkeintaan myötätunnosta näyttelijöitä kohtaan, älä itsesi kastumisen pelosta.
Krapin kesäteatterin katsomo on katettu - ja tiiviisti vasta onkin.
Kesäteatteri toi keskisellä Uudellamaalla, Krapin idyllisillä mailla Tuusulassa sijaitsevalle suviselle näyttämölleen lähes ikonisen Tankki täyteen -näytelmän, ja mitä tekivät katsojat?
Menivät alta aikayksikön pähkinöiksi.
Näytelmän ensimmäiset esitysviikot myytiin ennätyspikaisesti loppuun ennen kuin näyttelijät olivat hädin tuskin saaneet potkista persauksilleen tulevan ensi-illan kunniaksi.
Mitä Krapin kesäteatterin Tankki täyteen -joukkohurmoksesta voi sitten päätellä?
Ainakin sen, että 70-luvulla ensiesityksensä saanut tv-sarja elää selvästi uutta tulemistaan. Tankki täyteen -sarjan ensimmäisestä esityksestä tulee ensi vuonna kuluneeksi pyöreät 40 vuotta.
Klassikon ensihetkistä televisiossa on kulunut ilmeisesti tarpeeksi pitkä aika, jotta 60-70-luvulla varttuneet ja tv-sarjan parissa kasvaneet, viittä kymppiä lähestyvät teatterikatsojat kokevat esityksen riittävän nostalgiseksi.
Esitys uponnee yhä vanhempaan väkeen, joka ei voi olla muistamatta Sulo Vilénin ja Artturi Reinikaisen ikimuistoisia kohtaamisia.
Ja ehkä esitys uppoaa nyt myös nuorempaan sukupolveen, joka haluaa silkasta mielenkiinnosta ottaa selvää, mistä hokemassa "kun kerran niin halvalla sain" on oikein kysymys.
Krapin kesäteatterin Tankki täyteen on hauska, raikas ja jollakin tapaa hieman erilainen, siis hyvällä tavalla erilainen esitys.
Teatterin katsomossa pitkään istuneena en voi välttyä ajatukselta, että Jarkko Pajusen valinta Sulo Viléniksi ja Sanna Saarijärven Emmi Viléniksi on ollut teatterilta loistava veto.
Molemmat paitsi istuvat täydellisesti omiin rooleihinsa (ja ovat hieman yllättäenkin alkuperäisten esikuviensa oloisia), mutta pääosissa on nyt myös teatterin säännölliselle katsojalle uutta, piristävää katsottavaa.
Kaikki kunnia Keski-Uudenmaan teatterin näyttämöllä säännöllisesti nähdyille, tutuille kasvoille, joita tässäkin näytelmässä onneksi riittää. He ovat kaikki rautaisia näyttelemisen ammattilaisia, joilta taittuu lähes rooli kuin rooli.
Mutta pienessä teatterissa samojen kasvojen kierrättäminen roolista toiseen voi olla joskus myös taakka. Siis nimenomaan katsojan näkökulmasta. Asiakas kaipaa vaihtelua muuallakin kuin ravintolan ruokalistoja selatessa.
Krapin kesäteatterin Tankki täyteen on oivallista ja mainiota kesäteatteria. Ne, jotka ovat varanneet itselleen lipun esitykseen, tulevat tuskin pettymään.
Pettyneitä ovat korkeintaan ne, jotka jäävät Tuusulanjärven rannalle huhuilemaan, jos Krapin Vilén-hurmos jatkuu läpi kesän samankaltaisena.
Tarinassaan Krapin kesäteatterin esitys on uskollinen esikuvalleen.
Sulo Vilén (Jarkko Pajunen) on ostanut huoltamon korjaamoineen, kun kerran halvalla sai. Huoltamon ainoa ongelma on, että siellä ei käy asiakkaita. Se sijaitsee hiljan avatun ohikulkutien ulottumattomissa.
Huoltamon baaria emännöi Sulon vaimo Emmi (Sanna Saarijärvi) sekä Ulla-apulainen (Inka Kallén).
Vilénien aikamiespoika Juhana (Kalle Tahkolahti) toimii isänsä apuna ja siinä sivussa kipuilee "jäädäkö kotiin vaiko eikö jäädä" -syndooman kanssa.
Vaikka asiakkaat eivät löydä Vilénien huoltamoon, pitkäksi aika ei siellä käy.
Tutuin vieras on tietysti konstaapeli Artturi Reinikainen (Seppo Halttunen) - joka muuten osoittautui alkuperäissarjassa niin suosituksi hahmoksi, että hänelle tehtiin 80-luvulla oma tv-sarjakin.
Tankki täyteen on saanut ohjaaja Milko Lehdon käsissä napakan ja hyvin eteenpäin soljuvan otteen. Lehto vastaa myös näytelmän sovituksesta.
Näytelmässä eniten viehättääkin peräti neljän kertojan voimalla eteenpäin viety, dravikas ote, jonka ansiosta näytelmään ei jää yhtään tyhjää kohtaa.
Esitys on yhtä aikaa nostalginen puvustustaan ja lavastustaan (kiitos Heini Maarasen) myöten ja silti uusi.
Pajunen ja Saarijärvi ovat napakymppejä Tankki täyteen -näytelmän päärooleissa, mutta onnistuvat esityksessä muutkin.
Kun Halttunen avaa Renikaisena suunsa, sieltä ei tule yhtään omaan rooliin harkitsematonta repliikkiä. Tämä rouva tykkää.
Suuri synti olisi jättää mainitsematta ilmiömäisen Johannes Korpijaakon viidestä roolista suorituminen.
Näytelmän perusteella Korpijaakkoa olisi helppo pitää Suomen virallisena pellekoomikkona, ellei tietäisi, että hän taitaa mestarillisesti myös draaman eri vivahteet.
Mainio valinta on myös Kalle Tahkolahti Juhanan rooliin. Tahkolahti vetää sen hyvin, vaikka Tankki täyteen kuuluu hänelle ikänsä puolesta good grief -osastoon.
Kari (Johannes Korpijaakko) yrittää tehdä Juhanasta (Kalle Tahkolahti) miehen. (Kuva: Krapin kesäteatteri/Jussi Virkkumaa) |
Ja hei, tähän loppuun vielä yksi asia: kesäteatteri ja sää on suvisesta teatterista keskusteltaessa aina valtakunnan ikuisuusaihe.
Varatako lippu etukäteen vaiko eikö varata, jos esityspäivänä sittenkin sataa?
Kerron seuraavan kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Tankki täyteen -kutsuvierasesityksessä satoi kaatamalla sen ensiminuuteista loppuminuutteihin asti. Näytelmässä eivät kastuneet mistään ketkään muut kuin näyttelijät.
Jos siis jätät Tankki täyteen -lippusi varaamatta, tee se korkeintaan myötätunnosta näyttelijöitä kohtaan, älä itsesi kastumisen pelosta.
Krapin kesäteatterin katsomo on katettu - ja tiiviisti vasta onkin.
Tankki täyteen Krapin kesäteatterissa (Rantatie 1, Tuusula) 13.8.2017 asti.
Katsojia palvelee alueella idyllinen Krapihovi ja Krapin Paja.
Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla.
Jutun pääkuva:
Vilénien huoltamolla ei ole huolta ruuhkasta, joten Sulo (Jarkko Pajunen) ehtii hyvin Emmin (Sanna Saarijärvi) herkuille.
(Kuva: Krapin kesäteatteri/Jussi Virkkumaa)
Kysytty Minustako bloggaaja? -kurssi tulossa verkkoon
Hello folks!
Lomat jälleen toviksi lomailtu, ja on tuskin parempaa tapaa käynnistää työt kuin juuri tämä seuraava.
Sillä Rouva Sanalla on sinulle uutisia.
Tykätty, paljon kysytty ja toivottu Minustako bloggaaja?- Näin markkinoin sisällöillä verkossa -kurssi siirtyy pian myös verkkoon.
Lomat jälleen toviksi lomailtu, ja on tuskin parempaa tapaa käynnistää työt kuin juuri tämä seuraava.
Sillä Rouva Sanalla on sinulle uutisia.
(Kuva: Pixabay) |
Tykätty, paljon kysytty ja toivottu Minustako bloggaaja?- Näin markkinoin sisällöillä verkossa -kurssi siirtyy pian myös verkkoon.
Elinvoimaa - ja kesäkroppa kuntoon
Kaupallinen yhteistyö: Bioteekki
Kesän alku on kuin uusi vuosi kropalle.
Tammikuuta pidetään perinteisesti eräänlaisena puhdistautumiskuukautena.
Jouluisten juhlapäivien ylensyönti tekee mieli karistaa vyötäröltä pois, ja joutilaat päivät pitää piiskata unholaan kuntosaleilla.
Kuulostaako tutulle?
Aika monelle ainakin kuulostaa.
Seuraava h-hetki koittaa näin alkukesästä.
Monen suussa sama muotoutuu bikini- tai rantakunnoksi.
Kesän alku on kuin uusi vuosi kropalle.
Tammikuuta pidetään perinteisesti eräänlaisena puhdistautumiskuukautena.
Jouluisten juhlapäivien ylensyönti tekee mieli karistaa vyötäröltä pois, ja joutilaat päivät pitää piiskata unholaan kuntosaleilla.
Kuulostaako tutulle?
Aika monelle ainakin kuulostaa.
Seuraava h-hetki koittaa näin alkukesästä.
Monen suussa sama muotoutuu bikini- tai rantakunnoksi.
Sisällöntuottajan sormiharjoituksia
Miten kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi ja tarinankertojaksi?
Rouva Sana saa tasaisin väliajoin viestejä, jotka kiteytyvät yllä olevan yhden lauseen ympärille.
Niistä samoista syntyi myös edellisessä postauksessa esittelemäni Sisältötoimisto Rouva Sanan blogianalyysi.
Ja viestitkös tämän rouvan sydäntä aidosti lämmittävät.
Tässä globaalissa maailmassa, jossa jokaisen on käytännössä mahdollisuus julkaista tätä nykyä mitä vain, tuntuu poikkeuksellisen hyvälle, kun sanoista viehättyneet ovat kiinnostuneita oman kirjoitustaitonsa kehittämisestä ja sisältöjensä laadusta.
Että ihan mikä tahansa julkaistu sana ei sisällöntuottajalle itselleen välttämättä enää kelpaa.
Jes!
Rouva Sana saa tasaisin väliajoin viestejä, jotka kiteytyvät yllä olevan yhden lauseen ympärille.
Niistä samoista syntyi myös edellisessä postauksessa esittelemäni Sisältötoimisto Rouva Sanan blogianalyysi.
Ja viestitkös tämän rouvan sydäntä aidosti lämmittävät.
Tässä globaalissa maailmassa, jossa jokaisen on käytännössä mahdollisuus julkaista tätä nykyä mitä vain, tuntuu poikkeuksellisen hyvälle, kun sanoista viehättyneet ovat kiinnostuneita oman kirjoitustaitonsa kehittämisestä ja sisältöjensä laadusta.
Että ihan mikä tahansa julkaistu sana ei sisällöntuottajalle itselleen välttämättä enää kelpaa.
Jes!
Palvelu bloggaajille: Rouva Sanan blogianalyysi
Kuluneessa talvessa ja keväässä on ollut maagista energiaa. Se on näkynyt Rouva Sanan kohdalla useammallakin rintamalla.
Liekö sitten syynä piirun verran kohentuneet taloudelliset näkymät vai mitkä, mutta muutosta on selvästi ilmassa.
Otetaan ensin kohta aa: yritykset.
Vaikkapa vain vuoden takaiseen verrattuna pk-yritykset ovat nyt merkittävästi aikaisempaa kiinnostuneita sisältömarkkinoinnin harjoittamisesta ja sisältöjen tuottamisesta markkinointi- ja brändäämismielessä.
Ja sitten kohta bee: sisällöntuottajat.
Sisällöntuottajat suorastaan janoavat nyt tietoa oman työnsä kehittämiseen.
Rouva Sana on saanut koko kevään ajan viikottain yhteydenottoja, joissa sisällöntuottajat tiedustelevat, miten temppu lopulta tehdään.
Millainen on oikeasti hyvä blogijuttu?
Liekö sitten syynä piirun verran kohentuneet taloudelliset näkymät vai mitkä, mutta muutosta on selvästi ilmassa.
Otetaan ensin kohta aa: yritykset.
Vaikkapa vain vuoden takaiseen verrattuna pk-yritykset ovat nyt merkittävästi aikaisempaa kiinnostuneita sisältömarkkinoinnin harjoittamisesta ja sisältöjen tuottamisesta markkinointi- ja brändäämismielessä.
Sisällöntuottajat suorastaan janoavat nyt tietoa oman työnsä kehittämiseen.
Rouva Sana on saanut koko kevään ajan viikottain yhteydenottoja, joissa sisällöntuottajat tiedustelevat, miten temppu lopulta tehdään.
Millainen on oikeasti hyvä blogijuttu?
Elä onnellisemmin - luovan joutilaisuuden ylistys
xx Rouva Sanan hyvinvointiviikko xx
Rouva Sanalta on ollut täydellinen synti jättää tämä onnellisuutta ja hyvinvointia raikkaalla otteella valottava teos esiteltäväksi vasta tähän alkukesään.
Saatat kenties muistaa, kun Suomi kohahti viime vuonna maailmalla mainetta niittäneestä psykologian tohtorista Emma Seppälästä?
Siis mitä, mitä, mitä?
Suomalaisen nimen omaava tutkija, kirjailija ja puhuja tunnetaan iästään huolimatta runsaista onnellisuuteen painottuneista tutkimuksistaan.
Kotoisan nimen ei kannata antaa johtaa harhaan. Seppälän juuret ovat vahvasti Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Suomalaisuutta on vain häivähdys: sukutausta - ja siis kovin tutulta maistuva nimi.
Rouva Sanalta on ollut täydellinen synti jättää tämä onnellisuutta ja hyvinvointia raikkaalla otteella valottava teos esiteltäväksi vasta tähän alkukesään.
Saatat kenties muistaa, kun Suomi kohahti viime vuonna maailmalla mainetta niittäneestä psykologian tohtorista Emma Seppälästä?
Siis mitä, mitä, mitä?
Kotoisan nimen ei kannata antaa johtaa harhaan. Seppälän juuret ovat vahvasti Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Suomalaisuutta on vain häivähdys: sukutausta - ja siis kovin tutulta maistuva nimi.
(Itsestään)selvyyksiä hyggestä
Muistatko, kun viime vuodenvaihteessa koko Suomi kohisi hyggestä?
Hygge on synonyymi kotimaiselle kotoilullemme. Siis sellaiselle ihanalle fiilikselle, jossa ollaan vaan ja ihmetellään ilman sen kummempaa.
Nautitaan elämästä vailla pingottamista.
Kaikki piti talvella olla hyggeä, ja pieni mustasukkaisuuden aalto nosti monen suomalaisen niskavillat pystyyn Tanskan vuoksi, joka tuntui olevan erityisen hip hyggen vuoksi.
Tee omannäköinen elämä
xx Rouva Sanan hyvinvointiviikko xx
"Matkalle pääsee se, joka pysähtyy."
Näin osuvasti starttaa paitsi Omannäköinen elämä - Näin teet hyviä valintoja -teoksen ensirivit, mutta myös Rouva Sanan tänään alkava, kokonaisen viikon kestävä hyvinvoinnin teemaviikko.
Caramba!
Tällä viikolla täällä blogin puolella puhutaan siis vain ja ainoastaan hyvinvoinnista erilaisten teosten kautta.
Koska me olemme keskustelun ja ajatuksen herättelyn arvoisia.
"Matkalle pääsee se, joka pysähtyy."
Näin osuvasti starttaa paitsi Omannäköinen elämä - Näin teet hyviä valintoja -teoksen ensirivit, mutta myös Rouva Sanan tänään alkava, kokonaisen viikon kestävä hyvinvoinnin teemaviikko.
Caramba!
Koska me olemme keskustelun ja ajatuksen herättelyn arvoisia.
Pirates Of The Caribbean -faneja hemmotellaan: Salazar´s Revenge on helmi
Ohoi, POTC-fanit. Nyt on mannaa tarjolla.
Jos erehdyit Pirates Of The Caribbean- elokuvasarjan neljännen osan kohdalla Rouva Sanan lailla reilut viisi vuotta sitten ajattelemaan, että tämä tarina oli nyt sitten tässä, niin ehei.
Se ei todellakaan ollut siinä.
Kaikkien POTC-fanien yllätykseksi merirosvoseikkailut saivat uuden osan, ja vieläpä erittäin, erittäin onnistuneen sellaisen.
Sarjan viides osa, Pirates Of The Caribbean: Salazar´s Revenge -elokuva sai ensi-iltansa suurimmassa osassa maailmaa eilen keskiviikkona.
Niin myös Suomessa.
Jos erehdyit Pirates Of The Caribbean- elokuvasarjan neljännen osan kohdalla Rouva Sanan lailla reilut viisi vuotta sitten ajattelemaan, että tämä tarina oli nyt sitten tässä, niin ehei.
Se ei todellakaan ollut siinä.
Ei ole POTC-elokuvaa ilman Jack Sparrowta (Johnny Depp). (Kuva: Filmikamari) |
Kaikkien POTC-fanien yllätykseksi merirosvoseikkailut saivat uuden osan, ja vieläpä erittäin, erittäin onnistuneen sellaisen.
Sarjan viides osa, Pirates Of The Caribbean: Salazar´s Revenge -elokuva sai ensi-iltansa suurimmassa osassa maailmaa eilen keskiviikkona.
Niin myös Suomessa.
Krapin Paja - Tuusulanjärven kulttuurikaramelli
On aika korjata yksi suuri puute.
Rouva Sana ei ole puhunut täällä blogin puolella halaistua sanaa uudesta keskiuusmaalaisesta kulttuurin kehdosta, maan mainiosta kulttuurikaramellista Krapin Pajasta.
En, vaikka olen käynyt kuuntelemassa siellä jo ensimmäisen keikan, ja olen tullut muutenkin tutuksi Tuusulan Rantatiellä sijaitsevan Krapin Pajan kanssa.
Rouva Sana ei ole puhunut täällä blogin puolella halaistua sanaa uudesta keskiuusmaalaisesta kulttuurin kehdosta, maan mainiosta kulttuurikaramellista Krapin Pajasta.
En, vaikka olen käynyt kuuntelemassa siellä jo ensimmäisen keikan, ja olen tullut muutenkin tutuksi Tuusulan Rantatiellä sijaitsevan Krapin Pajan kanssa.
Manse mielessäin eli 5 + 1 vinkkiä Tampereelle
Keski-Uudeltamaalta on lyhyt matka kauas.
Tai ainakin kovin kaukaiselta tuntuvaan.
Rouva Sana havahtui ennen toukokuista Tampereen visiittiään, kuinka edellisestä vierailusta Mansen ytimeen oli ehtinyt vierähtää pitkä aika.
Luvattoman pitkä aika.
Mikä siinä on, että radanvarresta tulee helpommin lähdettyä kohti toista ihanaa kesäkaupunkia Turkua (tässä lauseessa Helsinki on jo itsestäänselvyys, eikä sitä edes mainita), mutta ei sitten millään siihen toiseen suuntaan?
Tampere, joka on yhtä lähellä kuin Turku - saattaa olla jopa muutaman kilometrin verran lähempänäkin - unohtuu, vaikka sinne on vähintään yhtä helppo matkata kuin Varsinais-Suomen perukoille.
Keski-Uudeltamaalta junan kyytiin hypätessä ei tarvitse Tampereelle matkatessa parhaimmillaan vaihtaa edes junaa!
Se on paljon se.
Tai ainakin kovin kaukaiselta tuntuvaan.
Rouva Sana havahtui ennen toukokuista Tampereen visiittiään, kuinka edellisestä vierailusta Mansen ytimeen oli ehtinyt vierähtää pitkä aika.
Luvattoman pitkä aika.
Mikä siinä on, että radanvarresta tulee helpommin lähdettyä kohti toista ihanaa kesäkaupunkia Turkua (tässä lauseessa Helsinki on jo itsestäänselvyys, eikä sitä edes mainita), mutta ei sitten millään siihen toiseen suuntaan?
Tampere, joka on yhtä lähellä kuin Turku - saattaa olla jopa muutaman kilometrin verran lähempänäkin - unohtuu, vaikka sinne on vähintään yhtä helppo matkata kuin Varsinais-Suomen perukoille.
Keski-Uudeltamaalta junan kyytiin hypätessä ei tarvitse Tampereelle matkatessa parhaimmillaan vaihtaa edes junaa!
Se on paljon se.
Keski-Uudemaan blogit -yhteisöllä on alueellinen merkitys
Silloin, kun on kaiken keskipisteessä, on usein vaikea nähdä metsää yksittäisiltä puilta.
Erottaa kokonaisuutta.
Hahmottaa tilannetta, kun kaikki on itselle viimeistäkin piirua myöten ihan selvää.
Joitain tuon suuntaisia ajatuksia kumpusi Rouva Sanan mieleen viime lauantaina Järvenpää-päivän jälkeen.
Tammikuussa perustettu Keski-Uudenmaan blogit eli Kublo teki ensiesiintymisensä päivän aikana julkisuudessa.
Erottaa kokonaisuutta.
Hahmottaa tilannetta, kun kaikki on itselle viimeistäkin piirua myöten ihan selvää.
Joitain tuon suuntaisia ajatuksia kumpusi Rouva Sanan mieleen viime lauantaina Järvenpää-päivän jälkeen.
Tammikuussa perustettu Keski-Uudenmaan blogit eli Kublo teki ensiesiintymisensä päivän aikana julkisuudessa.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)