Vähänpä jälleen kerran ymmärsin, millaisen esityksen äärelle kahdeksi tunniksi asetun, kun tälläsin ahterini Kerava-salin katsomon penkkiin.
Luulin meneväni katsomaan kevyttä hupaelmaa, mutta näinkin otteita 2020-luvun ihmiselon ihanuudesta - ja aika paljon sen kurjuudestakin.
Vaikka Keski-Uudenmaan teatterin Kampaamo ui paikoin erittäin syvissä vesissä, se on silti kuvaus elämän syrjässä kiinni roikkuvista huumorin keinoin.
Kampaamoa voisi nimittää tragikomediaksi. Suru ja ilo kulkevat kirjaimellisesti käsi kädessä.
 |
| Kanniston kampaamossa Keravalla sattuu ja tapahtuu, kun paikalla ovat huoltomies (Jari Vainionkukka), yrittäjät Raikku (Nora Raikamo) ja Ansku (Anna-Leena Sipilä) sekä siivooja-Sisko (Minna Kivelä). Kuva: Kristiina Männikkö/KUT |
Kampaamo
Keravan Kannistossa
Kampaamo perustuu Kansallisteatterin pääjohtajan, dramaturgin Mika Myllyahon käsikirjoitukseen (2021). Näytelmää on esitetty aiemmin ainakin Kansallisteatterissa.
Kampaamo on itsenäinen jatko-osa Myllyahon kirjoittamalle Korjaamolle (2018). Tarina jatkaa nykyihmisen ongelmien ja ongelmaratkaisujen saagaa, mutta tapahtumapaikka ja tapahtumat ovat erilaiset.
Mikä mielenkiintoisinta, KUT:n Kampaamon tapahtumapaikka on kirjaimellisesti erilainen missään aiemmin nähtyihin verrattuna.
Tarinan pääpaikka sijaitsee Keravan Kannistossa, ja käänteissä vilahtelevat muutoinkin keravalaisille tutut maisemat.
Kampaamo on itsenäinen jatko-osa Myllyahon kirjoittamalle Korjaamolle (2018). Tarina jatkaa nykyihmisen ongelmien ja ongelmaratkaisujen saagaa, mutta tapahtumapaikka ja tapahtumat ovat erilaiset.
Mikä mielenkiintoisinta, KUT:n Kampaamon tapahtumapaikka on kirjaimellisesti erilainen missään aiemmin nähtyihin verrattuna.
Tarinan pääpaikka sijaitsee Keravan Kannistossa, ja käänteissä vilahtelevat muutoinkin keravalaisille tutut maisemat.
Tarina elämän
ja elämisen syrjistä
Kampaamo on tarina oman elämän syrjässä kiinni roikkuvista… no, tässä tapauksessa siis keravalaisista työläisistä.
Ansku (Anna-Leena Sipilä) ja Raikku (Nora Raikamo) ovat pyörittäneet asuinlähiössä, Kanniston kerrostalon kivijalassa sijaitsevaa kampaamoaan yhdessä ainakin 15 vuotta.
Asiakkaita riittää, miten riittää. Katsomoon vaikuttaa, että ei ainakaan ihan ruuhkaksi asti.
Kampaamoa siivoamassa käy Sisko (Minna Kivelä).
Anskua, Raikkua ja Siskoa yhdistää yhteinen koulumenneisyys. Ansku ja Raikku pärjäisivät ilman Siskoa, ehkä jopa paremmin, mutta te tiedätte: ystävyys velvoittaa.
Erityisesti Ansku haluaa tukea ystäväänsä, sillä Siskolla (sen enempää kuin muillakaan tarinan henkilöillä) ei mene kovin hyvin.
Erityisesti Ansku haluaa tukea ystäväänsä, sillä Siskolla (sen enempää kuin muillakaan tarinan henkilöillä) ei mene kovin hyvin.
Kamelin selkä katkeaa
jöötiin
15 vuoden aikana kampaamossa ei ole tehty juuri muuta kuin leikattu kaksihaaraisia ja tehty permanentteja.
Liiketila on rapistunut fyysisesti: tapetit roikkuvat, home puskee esiin nurkista ja vessa menee tukkoon, kun banditosmotoristi käy viikonlopun kunniaksi puskemassa pönttöön kunnon jöötin.
Kampaamoon tarvitaan avuksi Kanniston isännöintiyrityksen huoltomies Erkin (Jari Vainionkukka) palveluksia, vieläpä monta kertaa.
Liiketila on rapistunut fyysisesti: tapetit roikkuvat, home puskee esiin nurkista ja vessa menee tukkoon, kun banditosmotoristi käy viikonlopun kunniaksi puskemassa pönttöön kunnon jöötin.
Kampaamoon tarvitaan avuksi Kanniston isännöintiyrityksen huoltomies Erkin (Jari Vainionkukka) palveluksia, vieläpä monta kertaa.
Kaikki ei ole sitä
miltä näyttää
Kampaamon arkisten tapahtumien myötä katsojat syväsukeltavat niin Anskun ja Raikun kuin Siskon ja Erkinkin todelliseen elämään.
Ja kuten yleensä, nelikon elämä ei ole sitä, miltä se ulospäin näyttää. Tarina kuvaa sitä, kun elämä on tuulta ja räntää.
Anskulla on lähisuhdeväkivaltaan taipuvainen ex-mies ja alkoholistiäiti, joka kiinnostuu Anskusta vain, kun omat rahat ovat loppu.
Raikku on kerryttänyt elämänkokemustensa myötä sisälleen sellaisen määrän negatiivisia ajatuksia ja puhdasta vihaa, että ne purkautuvat ulos hieman yllättävällä tavalla.
Tässä on nainen, joka ei pelkää mitään - tai korkeintaan sitä, että hän jää ilman rakkautta.
Sisko on velkaongelmainen yksihuoltajaäiti, ja Erkki aikuisesta iästään huolimatta etsii elämässään elämässään omaa paikkaansa.
Sisko on velkaongelmainen yksihuoltajaäiti, ja Erkki aikuisesta iästään huolimatta etsii elämässään elämässään omaa paikkaansa.
Parhaimmillaan taidokkaasti
toteutettuja kohtauksia
Alun startin ja taustoituksen jälkeen Kampaamo starttaa kuin juna, joka seuraavan parin tunnin ajan pyyhältää tuhatta ja sataa, seisahtaa asemalle ja odottaa vastaantulevan junan ohittamista ja ampaisee uuteen vauhtiin niin, että hetkeen ei sitten seisoskellakaan.
Hiljaisimpina hetkinä näytelmä ja sen stoori jäävät polkemaan paikoilleen. Mietin, että tjaa, okei selvä, mutta mihinhän esitetty palanen nyt oikein sitten liittyy.
Hiljaisimpina hetkinä näytelmä ja sen stoori jäävät polkemaan paikoilleen. Mietin, että tjaa, okei selvä, mutta mihinhän esitetty palanen nyt oikein sitten liittyy.
Hitaimmillaan KUT:n versio on arkisia tarinanpätkiä jonossa.
Parhaimmillaan Kampaamo on taas niin taidokkaasti toteutettuja kohtauksia ja mieltä järisyttävää tarinankerrontaa, että silmät häikäistyneenä tuumin: näinkin voi siis tapahtumia ja tunteita kuvata.
Parhaimmillaan Kampaamo on taas niin taidokkaasti toteutettuja kohtauksia ja mieltä järisyttävää tarinankerrontaa, että silmät häikäistyneenä tuumin: näinkin voi siis tapahtumia ja tunteita kuvata.
Ohjaus on Kaisa-Liisa Logrenin.
Nostoja
taidokkaista kohtauksista
Ohessa muutamia nostoja Kampaamon taidokkaista kohtauksista:
Hissikohtaus: Sisko matkustaa Tikkurilaan kerrostalon kahdeksanteen kerrokseen keskustelemaan pikavippien yhdistämisestä ja samaan velkaneuvontaa.
Täyteen ahdettu hissi ja pitkä matka nostavat Siskon mieleen kouluajan kiusaamiskokemukset. Miten nerokkaasti kohtaus esitetäänkään ja vain neljän ihmisen voimin.
Kohtaus velkaneuvonnassa: Siskon päänsisäiset kummitukset nostavat velkaneuvonnassa päätään ja ruoskivat lukivaikeuksisen Siskon epätoivoon. Sipilä ja Raikamo onnistuvat esittämään niin huikean upealla tavalla kakofonian Siskon pään sisällä, että katsomossa alkaa lähes ahdistaa.
Väkivaltakohtaukset: Väkivaltaa kuvaavat kohtaukset ovat kuin hidastetusta animaatiosta, jossa myös ääniefekteillä on merkittävä rooli (hyvää työtä äänisuunnittelijoilta Tero Arnbergilta ja Maura Korhoselta).
Kohtaus velkaneuvonnassa: Siskon päänsisäiset kummitukset nostavat velkaneuvonnassa päätään ja ruoskivat lukivaikeuksisen Siskon epätoivoon. Sipilä ja Raikamo onnistuvat esittämään niin huikean upealla tavalla kakofonian Siskon pään sisällä, että katsomossa alkaa lähes ahdistaa.
Väkivaltakohtaukset: Väkivaltaa kuvaavat kohtaukset ovat kuin hidastetusta animaatiosta, jossa myös ääniefekteillä on merkittävä rooli (hyvää työtä äänisuunnittelijoilta Tero Arnbergilta ja Maura Korhoselta).
Voin vain kuvitella millaisen määrän harjoitusta kohtaukset ovat näyttelijöitään vaatineet. Huikeaa katsottavaa.
Ja vielä yksi: Kivelä esittämä alkoholistiäiti. Sydämeni ihan pakahtuu.
Tarvitaan vain yksi talvitakki, punainen baskeri ja silmälasit, ja Kivelä muuntautuu niin sydäntä riipovaksi alkoholistimummiksi, etten tiedä kumman puolella olen enemmän: Anskun ja hänen tyttärensä Alman vai sittenkin mummin, vaikka hän kaljaan menevä onkin.
Kampaamo jää mieleen
Ei mitään niin ikävää, ettei jotain hyvääkin. Kampaamolla on onnellinen loppu, omalla tavallaan.
Se on hyvä.
Kampaamo on KUT:lta erilainen veto pikkujoulunäytelmäksi. Valinta on teatterilta uskalias, sillä nyt katsomossa ei pelkästään kikateta vedet silmissä.
Tarinan pienestä epätasalaatuisestakin huolimatta toivon totisesti, että Kampaamo löytää katsojansa.
Ei ole mitään niin virkistävää kuin vielä seuraavanakin päivänä pohtia näyttämöllä näkemäänsä.
Pikkujoulujen jälkeenkin.
Kampaamo Keski-Uudenmaan teatterissa KUT:ssa Kerava-salissa 3.12. asti.
* Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla
0 comments
Mitä ajatuksia tarina sinussa herätti? Kiitos, kun kerrot.