Bridget Jones on 2000-luvun kolkyt ja risat -naisten ikoni.

Kuningatar ja comedy queen.

Roolimalli, joka on koko 2000-luvun alkupuolen muistuttanut maailman naisia, että vaikka elämä kaataa suurella saavilla sontaa niskaan, ei muuta kuin korkkarit jalkaan vain ja menoksi.

Bridget Jones´s Baby
(Kuva: Filmikamari/Finnkino)


Jonesin haihattelu miesten perään, ikuinen huoli naimisiin pääsystä, jatkuva taistelu liikakilojen kanssa sekä muutoinkin lievästi sekoileva elämäntyyli on piirtynyt syvälle nyt jo keski-ikäistyneiden naisten mielikuvia ja tuntoja.

Niin syvälle, että ainakin Rouva Sanaa alkoi jo ihan hirvittää. Ettäkö Bridget Jonesille suotaisiin kaikkien näiden vuosien ja sekoilujen jälkeen vauva?

Yhtäkkiä, 12 vuotta viimeisen elokuvan jälkeen. Mitä siitä nyt oikein tulee? Ehkä ikoni olisi pitänyt jättää rauhaan, ja antaa meidän pitää mielikuvamme kolmikymppisestä Bridgetistä?

Bridget Jonesin elämä nousi parrasvaloihin 2000-luvun alussa, kun englantilaisen kirjailijan Helen Fieldingin 90-luvulla kirjoittamat, alunperin pakinoiksi luomat tarinat ja niistä myöhemmin syntyneet kirjat tuotiin valkokankaalle.

Loppu onkin historiaa.

Rouva Sana on monen muun nelikymppisen, sittemmin rouvashenkilöksi muuttuneen naisen lailla lukenut ja katsonut omat bridgetinsä vuosien aikana playbackinä alusta loppuun ja lopusta alkuun.

Bridgetistä on ehtinyt muodostua lähes reliikki, ja siihen koskeminen tuntuu kaikkien vuosien jälkeen pyhäinhäväistykseltä.

Mutta huoli pois. Elokuvasarjan kolmas osa, Bridget Jones´s Baby on kaikilla tavoin loistavaa katsottavaa.

Vaikka meitä keski-ikäisiä naisia on hemmoteltu elokuvatarjonnalla monin tavoin (niistä enemmän klikkaamalla vaikkapa blogin elokuva-tunnistetta), uusin Bridget Jones on itse asiassa koko alkusyksyn ehdottomasti riemukkainta antia.

(Ja siksi eräs rouva tietää jo, mitä se veivaa tulevina vuosina alusta loppuun ja lopusta alkuun yhtä suurella innokkuudella kuin aikaisemmin...).

Elokuvan tarina on lyhykäisyydessä tämä:

Bridget Jones (Renee Zellweger) on edelleen, 43-vuotiaana, sinkku. Elämä ei ole siis mennyt ihan niin kuin hän sitä päiväkirjoissaan kolmikymppisenä suunnitteli.

Bridget ei olisi kuitenkaan Bridget, jos hän jäisi asiaa murehtimaan, ja hän päättää ottaa oman syntymäpäivänsä kunniaksi ilon irti tulevista hetkistä.

Ja hyvin hän sen tekeekin, sillä pian Bridget huomaa olevansa raskaana, ja isäehdokkaita on kaksi: jenkkimiljonääri Jack (Patrick Dempsey) ja vanha tuttu Mark (Colin Firth).

Elokuvan lopussa syntyy Jones Jr., ja tarina saa onnellisen lopun.

The End. Se siitä.

Mutta hei näinkin yksinkertaisista ja helpoista aineksista voi leipoa hauskan ja viihdyttävän komedian, kun sen osaa tehdä.

Bridget Jones´s Baby -elokuvassa on monta asiaa kohdallaan, ja Rouva Sanan makuun yksi on ylitse muiden: elokuvassa on mukana kaikki, siis ihan kaikki vanhat tutut näyttelijät.

Ketään avainroolissa olevaa ei ole korvattu uudella näyttelijällä niin kuin aika usein tällaisissa tilanteissa ruukataan tehdä (tai no, yksi on joukosta poissa, mutta sillekin on elokuvassa selitys...).

Ja rouvan sydän ihan hyrisee onnesta.

Elämä on heitellyt roolihenkilöitä Bridgetin lailla 12 vuoden aikana, ja heidän elämäntilanteensa ovat muuttuneet - niin kuin reilussa 10 vuodessa pitää. Kuluneet vuodet näkyvät ihmisten kasvoilla, olkapäillä ja miehillä varsinkin hiuksissa (Mark...).

Ja juuri tämä kaikki tekee elokuvasta niin elämänmakuisen. Vuodet vierivät, mutta ihmiset ovat ja pysyvät - ilonaiheineen ja murheineen, tuttuinen piirteineen kaikkineen.

Bridget Jones´s Baby on edelleen taattua bridgetkamaa. Sen supliikki on sanavalmista ja nokkelaa - niin kuin aina.

Elokuva on soljuu jouhevasti eteenpäin - niin kuin aina.

Ja se on yksinkertaisesti vain hauska ja hulvaton parituntinen.

No - ihan niin kuin aina.



Bridget Jones´s Baby -elokuvaa esitetään parhaillaan ympäri Suomen.
Keskisellä Uudellamaalla elokuva kuuluu Studio 123:n ohjelmistoon.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Studio 123:n kanssa.