Olen usein miettinyt, miksi blogin käynnistäminen ja bloggaamisen aloittaminen oli minulle aikanaan niin turkasen vaikeaa.
Perustin ensimmäisen blogini, tämän Rouva Sanan, reilut neljä vuotta ja puoli vuotta sitten.
Olin ammattiylpeä toimittaja, ja vastustin blogia viimeiseen saakka.
Viitisen vuotta sitten bloggaaminen niitti suosiota. Yhä suuremmat joukot halusivat blogata. Se näkyi ja kuului. Yhteistä suurimmalle osalle bloggaajia oli, että he olivat harrastajakirjoittajia.
Bloggaaminen oli hieman julkisuushakuisten ja -kipeiden ihmisten maineessa: "Perusta blogi ja raivaa tiesi ohi vip-jonojen kohti elämäsi kultaa ja kimallusta."
Just.
Eihän kukaan itseään kunnioittava journalisti sellaiseen halua lähteä. Siis asiakirjoittaja, joka on tottunut viestimään objektiivisesti ja kantamaan vastuunsa lukijoilleen.
Että siis johonkin, jossa on vaarana joku glamour. Pois kaikenlaiset blogit minusta.
Onneksi kuitenkin sanoi, sillä ilman sitä olisin jäänyt paitsi ihan mielettömiä bloggaamisen tähtihetkiä.
On oikeastaan täysin mahdotonta nimetä yhtä bloggaamisen tähtihetkeä. Niitä mahtuu vajaan viiden vuoden bloggaajantaipaleelleni lukemattomia.
Olen saanut tutustua mielenkiintoisiin asioihin, olen kuullut uskomattomia tarinoita, olen poikennut mieleen jääneissä paikoissa.
Oman bloggaajataipaleeni tähtihetkiä ovat olleet kuitenkin aina kohtaamiset. Olen saanut tutustua blogini kautta niin uskomattomaan määrään uusia ihmisiä, että se saa paatuneemmankin rouvan suorastaan liikuttumaan.
Journalistikin tapaa työssään uusia ihmisiä: käytännössä lähes joka päivä. Mutta sillä erotuksella, että he kaikki tulevat ja sen jälkeen menevät.
Viimeksi eilen muistelin ääneen, kuinka olen toimittajana jututtanut joskus Tonttu Toljanteria esittävää Kunto Ojansivua, mutta en kuolemaksenikaan muista, koska ja ennen kaikkea miksi.
Ehkä juuri Tonttu Toljanterin rooliin liittyen. Tai sitten johonkin muuhun, näyttelijästä kun on kyse.
Mutta kun eipä ole jäänyt mieleen.
Enkä ole nähnyt tai kuullut Kuntokaan kuulumisista sitten sen kerran. Eli se siitä.
Pointtini siis on, että journalistin työssä haastateltavat tulevat ja sen jälkeen yleensä katoavat elämästäsi. Sama pätee moniin kollegoihin. Vain harvat ihmiset tarttuvat journalistin elämään, jäävät mukaan kulkemaan yhteistä matkaa.
Blogistania on kuin yhtä suurta heimoa, perhettä, jossa kohtaamisten jälkeen ei unohdetakaan toinen toisiaan vaan muodostetaan entistä tiiviimpiä klaaneja.
Klaaneja voi olla monta. Ne voivat muodostua blogiyhteisöjen ja -portaalien pohjalta, blogin genren mukaan tai ihan vain sen perusteella, kenet on missä joskus tavannut ja miten heidän kanssaan on kerran synkannut.
Yhteistä suurimmalle osalle klaanin jäseniä on, että kun on kerran tavattu:
- kannustetaan ja kompataan
- jaetaan ja annetaan omasta
- verkostoidutaan jokaisen iloksi, mutta samalla ennen kaikkea myös hyödyksi
- hymyillään ja halataan aina, kun tavataan.
Bloggaamisen tähtihetki vuodelta 2017: KUBLO osallistui Meidän Jokela - Suomen 100-vuotistapahtumaan elokuussa 2017. |
Siispä #blogiperjantai18-päivän alla en tyydy nimeämään yhtä bloggaamisen tähtihetkeäni vaan lausun vain sanan kiitos.
No niin, oletko valmiina?
Kiitos ihana Dioriina ja samalla yrittäjäkollegani, jonka kanssa teemme joulukuussa järjestyksessä neljännen yhteisen joulumatkan Tallinnaan ja ruodimme sen aikana paitsi blogistaniaa myös yrittäjäelämää ja tutustumme hetken ehkä kaupunkiinkin, Marjon matkassa Marjo, joka on ollut vuosia henkinen bloggaajatukeni ja ikuinen kulttuurin (ja Flown) hengenheimolaiseni, Outi´s Lifen Outi, jonka sydän on aina, kaikessa ja jokaisessa tilanteessa täyttä kultaa, Saaran lautasella Sari, jonka huikeat ruokakuvat ovat terapiaa niissä hetkissä, jolloin emme näe, Pullo hunajaa -blogin Sari, josta tuli myös yhteistyökumppanini Keski-Uudenmaan blogit - KUBLOn perustamisen myötä, kaikki KUBLOn 30 sisällöntuottajaa, jotka ovat ihan huikeita tyyppejä omalla kotiseudullani, Food by Marika -blogin Marika, joka ei enää bloggaa, mutta joka on jäänyt ilokseni ja onnekseni osaksi elämääni, huikea PauMaun Pauliina ja Tuulannelin Tuula, jotka molemmat ovat esikuviani monellakin tapaa sekä iki-ihanien Maailman äärellä -matkablogin Heidi ja Maisemaonnellinen-blogin Johanna, joita kumpaakin tulee nähtyä ja tavattua ihan liian harvoin, mutta aina tavatessamme halaus on yhtä lämmin.
Siispä siis te - ja kaikki te muut, jotka olen omalla blogiurallani tavannut ja kohdannut - juuri te olette bloggaamiseni tähtihetki.
Kiitos, että olette!
Juttu on julkaistu muokattuna ja lyhennettynä myös Sisältötoimisto Rouva Sanan blogin puolella.
#blogiperjantai18 bloggaaminen blogi elämästä
16 comments
Kiitos Rouva Sana ihanista sanoistasi ♥ ♥ ♥
VastaaPoistaKuinka monta kertaa olemmekaan jutelleet niistä lukuisista kiemuroista, joissa me bloggaajat saamme päivittäin painia blogatessamme. Sinulta saatu vertaistuki ja ajatustenvaihto ovat kultaakin kalliimpia. Joskus jos on tuntunut, että omaa päätä on hakattu seinään jo riittävästi soitto Rouva Sanalle on ollut apuna. Olet aina osannut tarjota vaihtoehtoisen lähestymistavan ja asiat ovat ratkenneet puhumalla, puntaroimalla ja kuuntelemalla.
Meidän elokuinen Flow on jatkumoa tälle blogin kautta syntyneelle ystävyydelle ja kyllähän se niin on, että ensi vuonna taas ja lauantai päivälle eikös niin - ellei sitten hurjaksi heittäydytä ja olla peräti kaksi päivää :D Täditkin jaksaa heilua eikös niin!
Kiitän haasteesta ja otan sen vastaa mielelläni ♥ ♥ ♥
Apua, miten kauniisti kirjoitettu Marjo <3. Olet täyttä kultaa ja rautaista hengenheimolaisuutta pitkistä ihanista hiuksistasi aina yhtä upeisiin kenkiisi asti <3.
PoistaMietin usein, miten paljon synkempi paikka tämän rouvan maailma olisikaan ilman teitä ihania bloggaajakollegoja, joista jokainen on omanlainsensa, ja siksi yhtä tärkeä. Kiitos, että Marjo olet <3.
Voi kiitos sinulle Ihana! <3
VastaaPoistaEn malta odottaa meidän mahtavaa matkaa ja varsinkin sitä, että pääsemme taas kasvokkain höpöttämään asiaa ja paljon myös asian vierestä. :D
Meidän yhteisistä kokemuksista on tullut sellainen perinne, että niitä ei voi oikein edes katkaista :D.
PoistaSitä paitsi sisältöyrittäjä arvostaa aina toisen sisältöyrittäjän hengenheimolaisuutta - välillä asiasta ja aika usein myös asian vierestä, kyllä :).
Eikä kukaan ole muuten neuvonut tätä kauneusasioissa yhtä tumpeloa rouvaa niin paljon ja niin hyvin kuin sinä. Olet <3. Kiitos!
Voi kiitos kauniista sanoistasi. Vaikka emme ole aina aktiivisesti yhteydessä, niin se meidän sielujen siskous säilyy! Se on jotain ihmeellistä ja ainutlaatuista :)
VastaaPoistaKiitos sinulle tästä ihanasta blogiystävyydestä. Arvostan tätä suuresti, koska meidän arvomaailmat ovat samoilla aaltopituuksilla. Arvostan ihmisiä, jotka seisovat sanojensa takana ja toimivat myös omien arvojensa mukaisesti.
Rentoa ja kaunista viikkoa sinulle ihanuus!
Meidän kohdalla voi sanoa, että ei se määrä eikä etäisyys vaan laatu <3. Ja onneksi on blogi. Kiitos <3!
PoistaKiitos ihaNainen <3
VastaaPoistaSulta on aina saanut niin rakentavaa palautetta kun omassa mudassaan on möyrinyt ja ihmetellyt mihin suuntaan pitäisi kiivetä :) Toivottavasti päästään halaamaan vielä tämän vuoden puolella <3
Ilo ja onni on molemminpuolinen. Parhaat, sujuvat suhteet tunnistaa siitä, että ne eivät tarvitse lämmittelyjä ja ylläpitämistä ylläpitämisen vuoksi. Kaikki jatkuu aina siitä, mihin ne ovat edellisellä kerralla jääneet.
PoistaVaikka päiviä on vähän (kääk! siis tämän vuoden puolella...), yritetään halata. Virtuaalisesti vähintään <3.
No nyt kyllä onnistuit minut saamaan kyyneliin, onneksi onnenkyyneliin <3 Kiitos sinulle Rouvaseni, sinun kanssasi on ollut helppoa olla ystävällinen ja sydämellinen. Meillä klikkasi kivasti heti ensikohtaamisella. Haleja viikkoosi ja kiitos myös sinulle <3
VastaaPoistaSinä ihana Outi, jolla on sydän täyttä kultaa. Ota kehuni ja sanani vastaan, sillä sinä, jos joku, olet aidosti kaiken sen arvoinen - ja enemmän <3.
PoistaAivan mahtavia sanoja sinulta ihanainen. Voi miten onnellinen olen kun olen sinuun saanut tutustua <3. Kiitos ystävyydestäsi ja kannustavista sanoistasi <3. Iloa viikkoosi!
VastaaPoistaJa btw taidampa ottaa kopin tuosta haasteesta.
Ota kehuni ja palautteeni rinta rottingilla vastaan, sillä sinun ottamia ruokakuvia upeimpia ja tunnelmallisempia saa keskisellä Uudellamalla hakea - ja Järvenpäästä varsinkaan. Olet ruokabloggaajien eliittiä <3.
PoistaKiitos ihana <3 Bloggaamisen parasta antia ovat ihmiset, joihin en muuten olisi ikinä tutustunut. Ajatustenvaihto kanssasi on aina virkistävää ja uutta luovaa!
VastaaPoistaYstävyys kanssasi on parasta bloggaajien a-luokkaa.
PoistaOsaltasi blogi on tullut ja mennyt (siis toistaiseksi - sano minun sanoneeni, että saamme lukea sinulta vielä erinomaista asiantuntijablogia, mutta se hautuu ja kypsyy hyvällä tulella ja tulee uunista ulos myöhemmin :)..), mutta blogista ja bloggaamisesta syntynyt ystävyytemme se vain kestää.
Ihanaa, että kuljet yhä mukanani <3.
Upeasti kirjoitettu! Niin se vain voi käydä, kun yrittää sanoa ei koskaan. Bloggaaminen vie ja
VastaaPoistaihmiset ovat <3. Olet upea!
Ilman blogia ja bloggaamista emme mekään (!) olisi tutustuneet. Maailman ihanin, lempein ja suurisydämellisin Maria <3. Kiitos, että olet <3!
PoistaJaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!