Mutta muuten kaikki menee ihan hyvin

Viimeiset puoli vuotta ei ole ollut ihan samanlaista aikaa niin kuin ennen.

Annahan, kun kerron.

Tuusulanjärvi, Ainola, Järvenpää
Olen huomannut elämässäni kummallisia muutoksia.

En tunnista niistä itseäni.

Olen unohtanut asioita. Aivan kuin en olisi koskaan kuullutkaan unohtamiani asioita.

Olen puhunut kuulijoille puutaheinää, ja olen jälkikäteen miettinyt, kuka lauseita suustani oikein laskettelee.

Olen istuttanut kuulijoita luennollani yli puoli tuntia sovittua pitempään.

Olen ollut paikoissa joko liian myöhään tai liian aikaisin, mutta en aikoihin oikeaan aikaan. Tavoista kumpikaan ei ole minulle tavanomainen. Olen normaalisti jämpti kuin mikä.

Jämptiydestä ei ollut tietoakaan sinä eräänä iltapäivänä, kun lupasin hakea kuopuksen omista menoistaan. Seisoin ulkona sovitussa paikassa odottamassa, ja ihmettelin, kun häntä ei kuulunut.

Olin häntä vastassa 45 minuuttia liian aikaisin.

Ainola, Järvenpää, Tuusulanjärvi

En ole todellakaan mikään murehtijatyyppi, mutta nyt olen herännyt toistuvasti keskellä yötä seuraamaan tuntiviisareiden kulkua ja vatvomaan asioita, jotka aamulla lähinnä vain naurattavat.

Jos en ole herännyt kesken yöunien, olen muuten vain nähnyt mielipuolisia unia, joita näen muuten harvoin. Unista valtaosa on sekavia tai muuten vain outoja.

Kuten esimerkiksi se, kun olohuoneemme ikkunan väliin oli muuttanut suuri kissapoikue, ja minun kävi sitä sääli. Asua nyt vieraassa talossa ikkunan välissä, jonne porottaa aurinko.

Ryhdyin unessa kissaperheen pelastusaikeisiin, mutta kuten arvata saattaa siinä ei käynyt hyvin. En kerro, miten.

Vaikka toisaalta - kenen unet ne nyt aina kirkkaita ja selviä ovat kuin pläkki.

Nukahtanut olen kuitenkin aina kuin tukki.

Onneksi. Sentään jotain tuttua entisistä ajoista.

Tuusulanjärvi, Järvenpää, Rouva Sana


Ilmeisesti huonosti (tai vilkkaasti) nukuttujen öiden vuoksi olen nukkunut pommiin viime aikoina oikein urakalla. Myös se on asia, jota kohdallani tapahtuu normaalisti aniharvoin.

Sääliksi kävi herätyskelloa jälleen viime viikolla, kun se lensi kädestäni epähuomiossa seinään tajutessani, että tein sen jälleen.

Pommiin nukkumisen kestäisin kuten joten, jos sen seuraukset kohdistuisivat vain yksin minuun. Pitkäksi venyneet aamun tunnit saavat kuitenkin yleensä sekaisin nelihenkisen perheemme jäsenistä kolmen startin päivään.

Koti on pommiin nukkumiseni jälkeen puolen tunnin ajan yhtä kaoottinen kuin juna-asema ruuhka-aikana. Kaikki singahtelevat päättömästi paikasta toiseen sillä erotuksella, että kukaan ei puhu toisilleen mitään.

Ei edes ulko-ovella.

Tuusulanjärvi, Järvenpää, Rouva Sana


Kummalliseksi muuttuneen elämäni kamelin selän katkaisi taannoinen sienipiirakka.

Olimme saamassa vieraita, ja intouduin tavoilleni tyypillisesti valmistamaan suolaisen piirakan. Valmistushetki oli merkityksellinen, sillä siihen tallentuivat minun ja kuopuksemme yhteiset kädenjäljet.

Sienipiirakka valmistui ja vieraat tulivat ja myöhemmin menivät, mutta tapahtui itse sienipiirakalle? Se unohtui koko vierailun ajaksi lieden päälle.

Piirakan uusi mahdollisuus ilmaantui kuin salaman iskusta, kun ystävä ilmoitti pikavierailustaan seuraavana päivänä. Jes!

Kun sienipiirakka löytyi viikkoa myöhemmin jääkaapista koskemattomana ja siirsin sen riipivin tuntein biojäteastiaan, romahdin keittiössä polvilleni ja taoin päätäni tiskialtaaseen.

Mitä hiivattia talomme huoneilmassa oikein leijuu? Mistä tässä ajassa on oikein kyse?

Mutta hei, muuten kaikki menee ihan oikein hyvin.

Meneehän myös sinulla?



4 kommenttia

  1. Minulle stressi aiheuttaa vastaavaa toimintaa. Se on välillä jopa pelottavaa.
    Minun pahin stressiuni oli sellainen, jossa entinen luokkakaveri jahtasi minua kala kädessä ja halusi lyödä minua sillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, niinkö? Nuo unet ovat kyllä merkillisiä. Ensin sitä pyörii sängyssä monta tuntia vatvoen olemattomia ja lopuksi näkee niin poskettomia kauhu-unia, että aamulla lähes tikahtuu nauruun.

      Itse olen ounastellut, että oma omituisuuteni kumpuaa vuosien karttumisesta. Pää ei kulje tekojen ja tekemisten kanssa enää samaa tahtia. Toki kiireellä saattaa olla osamausteensa sopassa. Syksy on ollut hektisin aikoihin. Pitäisi osata hiljentää niin pääkin pysyisi menossa mukana :D.

      Poista
  2. Kiire, stressi ja vähäiset yöunet saavat minut unohtelemaan ja sekoilemaan sanoissa ja tekemisissä. Ja stressi vielä huonontaa yöunia, joten kierre on valmis.
    Rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihminen on kokonaisuus, ja kiire ja stressi saavat kummallisuuksia aikaan. Eikä aina niin hyviä asioita. Onneksi tulee pian hetki aikaa hengähtää - siis ihan meille kaikille :).

      Iloista, että poikkesit kylässä! Levollista itsenäisyyspäivää!

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!