Mr. Long Hair totesi viikonloppuna ruokapöydän ääressä: "Sinut pitäisi lukita vähäksi aikaa neljän seinän sisälle."
Tuijotin häntä pöydän yli. Siis niinku mitä. Neljän seinän sisälle?
Eihän tässä ole muuta viimeisen puolen vuoden aikana tehtykään kuin oltu nel-jän sei-nän sisällä.
Mr. Long Hair kuuli kiihtyvän moottorini, viittilöi jalallaan ruokapöydän alla olevaa mattoa kohti ja sanoi: "Korona on saanut sinut ihan sekaisin."
Ymmärsin yskän. Hän oli oikeassa.
Jos mittapuuna käyttäisi normiarjen määritystä, kulunut puolivuotinen on sekoittanut pääni totaalisti.
Normaalistihan tilanne olisi tämä -
Selailisin kalenteriani ja kävisin taistelua kelloa vastaan. Päivät täyttäisi työ ja työhön liittyvät menot, iltaisin rakkaat harrastukset: niistä säännöllisimpänä salilla käyminen.
Viikonloppuisin juoksisin kulttuuririennoissa ja näkisin ystäviäni.
Tasaisin väliajoin arjen rutiinit pätkäisisi hieman lyhyempi tai pitempi loma, jolloin olisimme koko perhe jossain muualla kuin tutuissa arkiympröissä.
Siis niinku normaalisti.
Kuten vaikka viime tammikuussa.
Mutta nyt tilanne on tämä -
Kalenterissani on yhtä vähän merkintöjä kuin viimeksi äitiyslomalla. Jopa minä, oman pahvipääni kera, muistan ulkoa ne vähät ja tärkeät. Siihen ei nyt kalenteria tarvita.
Arki on yhtä suoraa viivaa. Se, mitä tapahtui eilen, tapahtuu todennäköisesti tänään ja huomenna. Ainoa, mikä muuttuu, on sää - eikä aina sekään.
Päivistä puuttuvat highlightit, kohokohdat, piikit viivasuoralla janalla, jotka ovat pitäneet minut elossa.
Nyt niitä on pitänyt itse luoda.
Kuten esimerkiksi tällaisia:
Piha ja puutarha
Olen maalla asuneen perheen vesa, ja olin itse pitkään siinä uskossa, että puutarhassa ahertaminen on minun juttuni.
Kattia kanssa. Intoa kesti ensimmäiset kymmenen omakotitalovuotta. Sen jälkeen hehku hiipui.
Tarvittiin yksi virus, ja oma piha alkoi kiinnostaa jälleen. Jos olisin lukenut seuraavan listan vuosi sitten kesällä, olisin nauranut itseni hengiltä.
Nyt pihalla kasvaa kaksi uutta omenapuuta noin kymmenen vuotta sitten kuolleiden tilalla sekä yksi marjapensas olemassa olevien marjapensaiden lisäksi, vaikka vannoin, että ei-ikinä-koskaan-yhtään-uutta-enää.
Pihasta on kaadettu yksi massiivinen tuija (toinenkin oli tarkoitus, mutta muiden mielestä tälle kesälle sai jo riittää..), ja yksi suuri kukkapenkki on uudistettu.
Kasvihuonettakin suunniteltiin, mutta se jäi.
Onneksi.
Koti ja sisustaminen
Menetin intoni ja kiinnostukseni sisustamista ja kodin laittamista kohtaan vajaat kymmenkunta vuotta sitten, henkilökohtaisista syistä.
Mutta nyt. Nyt on jälleen sisustettu.
Eteinen on remontoitu tavalla, jolla se piti rempata vajaat 20 vuotta sitten muuton yhteydessä.
Keittiön kaapit on siivottu ja päivitetty, turhat tavarat on myyty erilaisilla kirpputoreilla ja uutta on ostettu vastaavista paikoista tilalle.
Huushollimme on ostettu kierrätettynä muun muassa pieni pöytä olohuoneeseen, itämainen matto ruokailutilaan, tukku ruokailuastioita sekä kaksi jälkiruokakalustoa. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Ai niin - ne uudet viherkasvit olivat unohtua.
Liikunta
Jos rouva ei voi mennä kuntosalille, kuntosali tulee tietysti rouvan luo. Olen täydentänyt kotikuntosaliani kesän aikana yhdellä slam ballilla, kahvakuulalla, pumppitangolla, voimaköydellä ja bolsterilla.
Merkillistä kyllä, kaikki ovat olleet myös käytössä.
Samaan tapaan kuin autotallin nurkkaan unohtuneet kävelysauvat, joilla olen vuosien jälkeen paiskonut menemään muun kotiliikunnan ohessa.
Tuunaus
Ahkeralla kierrätyspalstoilla ja kirppiksillä kiertämisellä on ollut lievepuolensa. Matkaani on reissuiltani tarttunut myös sellaista, joiden tarpeellisuutta en ole etukäteen tiennyt.
Toisten romuista tuunaamalla käyttöön olen kesän aikana saanut yhden ulkokaluston sekä rottinkitarjottimen.
Aika päheitä, molemmat.
Marjamania
Kulunut vuosi toi mukanaan myös marjamanian. Olen hillonnut, säilönyt, pakastanut ja pussittanut kesän satoa niin, että syömme sitä varmasti vielä viiden vuoden kuluttua.
Niin, että laittakaa tämä huusholli - tai rouva - eristyksiin neljän seinän sisälle vain.
Kyllä me nyt kesän jälkeen pärjätään.
Eräänlaisia edeltäviä jatkostooreja ja ainakin samaa tematiikkaa ovat aikaisemmin ilmestyneistä tämä juttu ja tämä juttu. Lue, jos olet kiinnostunut!
6 comments
Mun mielestä sun korona-arki kuulostaa aikas hyvältä. Remppaa, tuunausta, liikuntaa ja puutarhailua, ihan parasta...siis mun mielestä :)
VastaaPoistaIhanaista keskiviikkoa ystäväiseni <3
Aah, olen kyllä kanssasi samaa mieltä - minäkin tykkään. Toisaalta joku saattaa nyt ihmetellä, että mitä sitten oikein valitan (viittaan: Pelkkää suoraa viivaa).
PoistaEn kuitenkaan tällä hetkellä elä juurikaan itseni näköistä elämää. Olen hiukan itsekin häkeltynyt, miten omituinen arki nyt on. Siitä puuttuu tolkuttomasti itselleni tärkeitä asioita.
No, en taida olla kuitenkaan ainoa..
Ihan mahtavaa, sähän olet kunnostautunut niin monella eri alalla, hyvä Minna!
VastaaPoistaTuo työpuoli on kyllä ihan hanurista, jos ymmärsin oikein, toivottavasti kalenterisi alkaa pikku hiljaa täyttymään.
Mitä parhainta syksyä sinulle rakas kamuni <3.
Tuossa yllä Outille jo totesinkin, että tykkään kyllä kesäpuuhasteluistani, mutta eivät ne oikein omannäköisiäni silti ole. Siitä puuttuu paljon. Normisti arkeni olisi toisen näköinen.
PoistaJa joo - ihan työarjesta alkaen... Tämä aika on monellakin tapaa ihan hanurista. Kyllä! No, onpahan ollut aikaa sellaisellekin, joka on tullut työnnetyksi toistuvasti eteenpäin. Bloggaajan työkirjan käsikirjoitus on vihdoin loppusuoralla :D.
Btw, piti vielä palata, ihana mahtava tää uusi ulkoasu, tekis mieli ihan nappaista itsellekin <3.
VastaaPoistaKerro, jos kaipaat vinkkejä! Jeesaan mielelläni. Ihanaa, että olet <3!
PoistaJaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!