Kauas pilvet karkaavat

27 marraskuuta 2021

                                                                               * Yhteistyössä Järvenpään teatteri

Okei.

Kun kuulin, että Järvenpään teatteri oli valinnut uuden ajan avausnäytelmäkseen Kaurismäen klassikon Kauas pilvet karkaavat, mietin, että tulikohan nyt haukattua liian iso pala kakkua.

Kuinka kukaan voi pistää paremmaksi, tai hyvällä tavalla erilaiseksi, niin ikonisen esityksen. 

Kerrataanpa alkuun.  

Järvenpään teatteri on harrastajateatteri. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella näyttelijällä, ja useimmiten myös taustajoukkoihin kuuluvilla, on päivätyö jossain muualla kuin teatterissa (ohjaaja on Järvenpäässä yleensä ammattilainen, niin nytkin).  

Eli näyttelijät siis vain harrastavat näyttelemistä. 

Ihan samaan tapaan kuin joku pelaa neljä viisi kertaa viikossa futista tai jääkiekkoa, toinen käy upottamassa kerran viikossa kätensä saveen tai harjoittelee viron alkeita.

Järvenpään teatterin näyttelijät kokoontuvat lukemattomia iltoja ja viikonlopun päiviä yhteen, koska teatteri on heille intohimo.

Ymmärrät ehkä nyt ajatukseni tuhdista palasta kakkua. 

Mutta joskus riskinotto kannattaa. On tylsä pelata aina varman päälle. 

Järvenpään teatterin Kauas pilvet karkaavat on paikoin niin syvälle sielujeni syöveriin iskevä, että liikutuksen kyyneleet polttelevat silmiäni vielä pitkään esityksen jälkeen. 

Tarina kuin korona-ajan Suomesta

Katsomossa istuessani oivallan, että 90-luvun lama-ajan kuvauksena tunnettu, ikoninen Kauas pilvet karkaavat on korona-ajan jälkiaallokossa (tai no, ehkä sittenkin korona-ajan ties kuinka monennen aallon harjalla) ajankohtaisempi kuin aikoihin.

Tarinassa Ilona ja Lauri joutuvat lähes samaan aikaan työttömiksi.

Kultaisten aikojen jälkeen yrityksillä ei pyyhi enää hyvin. Ilona irtisanotaan ravintolapäällikön työstään, ja kun linja-autovuoroja joudutaan huonojen aikojen vuoksi supistamaan, ei Laurillekaan löydy enää hommia.

Miten tuttua, eikö?

Kun kumileimasimena toimiva työvoimatoimisto ei onnistu auttamaan (miten tuttua yhä sekin...), Ilona ja Lauri turvautuvat etsimään töitä omin neuvoin.

Sillä kun asunnosta viedään ulosottoon huonekalu huonekalun perään, töitä olisi pakko löytää. 

Pilvet todellakin uhkaavat karata kauas. Ja se, jos jokin, on arkirealismia monelle viimeisen vuoden ajalta.

Hyvä draivi kruunaa esityksen

Järvenpään teatterin versiossa on hyvä draivi. Rakastan näytelmän joukkokohtauksia, joissa mennään eikä meinata. 

Olipa kyse sitten ravintolaillasta tai ruuhkaisesta katukuvasta, menevät kohtaukset ovat tehokkaita, ihon alle uppoavia. Ohjaus on Heini Tolan käsialaa, ja sen huomaa.

Ei ole salaisuus, että olen Heikki-fani. Lauria esittävällä Heikki Simolinilla on jälleen kerran taito uppoutua roolihenkilönsä nahkoihin.

Mitä pidemmälle esitys etenee, sitä enemmän tykkään myös Ilonaa esittävästä Stella Wnukista. Hän on roolissaan Laurin rinnalla järkähtämätön kuin kivi ja silti samaan aikaan niin herkkä, että hän voisi mennä välillä rikki pelkästä pienestä hipaisusta.

Monta kertaa näytelmän aikana itkettää.

On pakko nostaa esiin vielä yksi näyttelijänimi: Tiina Löytynoja, jonka näytteleminen useassa eri sivuroolissa on kertakaikkisen sydämeen uppoavaa. Häntä toivon näkeväni näyttämöllä vielä lisää.

Turvallinen katsomiskokemus

Vielä loppuu muutama sana poikkeusaikojen olosuhteista. Jokainen katsoja päättää toki itse omasta turvallisuudestaan. 

Järvenpään teatterin katsomossa on kuitenkin maskipakko, ja kaikki turvallisuusseikat on muutoinkin huomioitu. Katsomiskokemus on siksi enemmän kuin miellyttävä.

Pendelöinti junalla Järvenpäästä Helsinkiin ja takaisin lienee taatusti suurempi riskitekijä kuin kahden tunnin kulttuurinautinto hyvin ilmastoidussa katsomossa. 

Kauas pilvet karkaavat Järvenpään teatterissa (Hallintokatu 4), viimeinen esitys la 4.12. Liput ja lisätiedot https://www.jarvenpaanteatteri.fi/esityskalenteri.

* Rouva Sana näki esityksen kutsuvieraslipulla

Ilonan (Stella Wnuk) ja Laurin (Heikki Simolin) tarina sopii tähän hetkeen kuin sateenvarjo marraskuun mustaan sateeseen. Kuva: Järvenpään teatteri (Kimmo Virtanen).


0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram