Lukuaika
2
Kommenttia
Omat asuinalueen nurkat ja hoodit ovat rempallaan, ja täytyisi tehdä jotain.
Kaupunkikulttuuri kaipaisi uutta piristämistä, ja jonkun todellakin täytyisi tehdä jotain.
Minulla on ihan pähkähullu idea kaikkien asukkaiden iloksi, ja ... nyt on jo suorastaan ihan pakko tehdä jotain.
Kiireellä.
Maailma on muuttunut, ja me olemme muuttuneet sen mukana.
Yhä tyypillisempää yhteiskunnassamme on, että enää ei kysellä kaupungin haalarimiestä tai virkanaista korjaamaan rempallaan oleva paikkaa tai järjestämään kaupunkitapahtuma.
Jos muutamalla, samaan tapaan ajattelevalla on jonkin hyvä idea, joka mahtuu suomalaisten lakien ja sääntöjen puitteisiin, edes jotenkin, tehdään ja toteutetaan se.
Ihan ite.
- Älä kysy, voinko tehdä? Kysy, mitä voin tehdä? Jaakko Blomberg kuuluttaa.
Blomberg on suomalaisen kaupunkiaktivismin pioneeri. Hänen ja hänen kanssaan samaan tapaan ajattelevien ansiosta Helsinki lähes tulvii mielenkiintoisia vapaaehtoisvoimin järjestettyjä tapahtumia.
Helsinki Urban Art. Illallinen taivaan alla. Olohuonenäyttely. Kotiteatterifestivaali. Galleriakeskiviikko.
Pelkästä Blombergin keskustelua herättäneestä ajatuksesta käyntiin lähtenyt Aleksis Kiven kadun kirppis.
Muovin turhaa käyttämistä vastustava Ei pakasteita pieneen pussiin, kiitos -sivusto.
Tai Kallion pääkadut sulkeva ja massatapahtumaksi paisunut Kallio Block Party.
Ihan vain m-u-u-t-a-m-i-a esimerkkejä mainitakseni.
Helsinki Sauna Day on niittänyt kansainvälistäkin mainetta niin, että se on mahtunut Visit Finlandin mainontaan, ja se mainitaan jo Helsingin kaupungin virallisessa markkinointistrategiassakin. Siis kaupunkiaktivismilla käyntiin polkaistu tapahtuma, ou jee.
Kaupunkiaktivisti Jaakko Blombergin kädenjälki näkyy monessa helsinkiläisessä tapahtumassa. (Kuva: Jaakko Blomberg) |
Kaikki alkoi vuonna 2012 Siivouspäivästä, joka paisui lyhyessä ajassa kaksi kertaa vuodessa toteutettavaksi valtakunnalliseksi juhlapäiväksi.
Siivouspäivä käynnistyi Blombergin mukaan yhdestä tavallisesta Facebook-päivityksestä, jossa todettiin, että Helsinkiin tarvittaisiin sellainen rehti, kunnollinen myy ja osta -tapahtuma. Sellainen, jonka aikana kaupunkilaiset voisivat kantaa ulos tarpeettomaksi jääneet tavaransa ja myydä niitä rennossa hengessä halukkaille.
Jos Siivouspäivän järjestäjät olisivat viitisen vuotta sitten nöyrtyneet kaupungin virallisen ohjeistuksen alle, tapahtumaa ei olisi koskaan syntynyt. Helsingin kaupunki myönsi sille virallisen luvan vasta ensimmäisen, ja vastoin virkamiesten ennakkoluuloja, onnistuneen tapahtuman jälkeen.
Kuten Blomberg kiteyttää, varsinkin alkuvuosina Helsingissä oli usein helpompi saada anteeksi kuin etukäteen lupa hyville ideoille - nyt meno on jo muuttunut, onneksi.
Tänään tiedämme, että Siivouspäivästä(kin) tuli historiaa. Tapahtuma on levinnyt koko Suomeen. Siivoaminen on hyvä syy jalkautua ulos sekä tavata tuttuja ja tuntemattomia.
Blomberg korostaa, että vaikka hän on toiminut promoottorina monille tapahtumille, hän ei ole tehnyt yksin mitään.
Yhteistä kaikelle on, että aluksi on ollut tarve. On ollut idea, ja on ollut muutama samaan tapaan ajatteleva, jotka ovat kokeneet, että tarttis tehdä jotain. Kaikki on polkaistu käyntiin vapaaehtoisvoimin.
Blombergin mukaan uusi kaupunkikulttuuri on ennakkoluulotonta, pienellä (tai peräti nolla-) budjetilla toteutettua sekä yhteisöllistä.
Kaupunkitila tai asuinlähiö ei ole asukkailleen enää paikka, joka olisi vain kaupungin: virkamiehille ja kasvottomille paperinpyörittäjille tarkoitettu. Kaupunki ja asuinseudut koetaan tänään yhteisiksi.
Kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat.
Blomberg muistuttaa, että nykyisen kaltaisia, vapaaehtoisvoimin polkaistuja kaupunkitapahtumia ei olisi ilman verkkoa ja sosiaalista mediaa.
Kaupunkikulttuurin kehittymisen on mahdollistanut median murroksen ja siitä seuranneen viestintäkulttuurin muutos. Tänä päivänä kuka tahansa voi osallistua, kuka tahansa voi tuottaa sisältöjä, ja kaikki tieto on tasapuolisesti kaikkien tavoitettavissa.
Samaan aikaan yhä globaalimmassa maailmassa meitä kiinnostaa yhä enemmän se, joka on meitä lähellä. Haluamme vaikuttaa ja haluamme osallistua oman asuinviihtyvyyden kohentamiseen niillä keinoin ja resurssein, jotka ovat meille mahdollisia.
Aino Sibelius (Marika Sampio-Utriainen) Jannen kaupunkijuhlassa Järvenpäässä elokuussa 2015. |
No, minulla on nyt idea, mutta miten ihmeessä polkaisen kaupunkitapahtuman käyntiin?
Kaupunkiaktivisti Jaakko Blombergin seitsemän vinkkiä kaupunkitapahtuman toteuttamiseen
- Puhu ääneen. Jos sinulla on hyvä idea, todennäköisesti joku muu pitää sitä myös hyvänä ja on kiinnostunut samasta asiasta.
- Kysy apua ja jeesiä toteuttamiseen. Sosiaalisen median kanavat auttavat.
- Tee selkeä suunnitelma: kuka, mitä, missä, milloin, ja mitä näiden jälkeen.
- Etsi kumppaneita. Etsi heitä, jotka haluavat ehkä edistää samaa asiaa kanssasi ja/tai joilla on kanssasi yhteinen intressi.
- Hyödynnä resurssit. Mitä itse osaat, mitä muut kiinnostuneet osaavat? Joiltakin voi löytyä piileviä kykyjä, joita he haluaisivat hyödyntää.
- Ota huomioon aina muut: perustele, kerro, avaa, taustoita.
- Pidä ääntä! Viesti aktiivisesti, kerro ja markkinoi.
Jaakko Blomberg luennoi aiheesta Uusi yhteisöllinen kaupunkikulttuuri
keskiviikkona 15.11. Järvenpäässä kaikille avoimessa tapahtumassa,
Rouva Sana on Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen jäsen.
Juttu on julkaistu myös Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen Mun Jäke -blogissa.
Juttu on julkaistu myös Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen Mun Jäke -blogissa.
Hyvä kasvaa Järvenpäässä Jaakko Blomberg Järvenpää kaupunkikulttuuri Keski-Uusimaa
2 comments
Se on just näin. Ja se on hauskaa!
VastaaPoistaSinä Erja, joka olet järvenpääläisen kaupunkiaktivismin pioneeri - sinä, jos joku tiedät <3. Just niin.
PoistaJa se muuten ON hauskaa!
Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!