Yhteistyössä Instrumentarium

Tämä rouva on kulkenut silmälasit päässä lähes niin kauan kuin aatokset jaksavat kantaa.

En nimittäin muista, milloin rillit jäivät päähäni pysyvästi. Elettiin muistini mukaan vahvasti alakouluaikaa. Siis kauan aikaa sitten.

On sanomattakin selvää, että tuossa ajassa silmälaseista on tullut osa identiteettiäni.

Semminkin, kun en ole löytänyt vielä ainoitakaan silmilleni sopivia piilolaseja, joita pystyisin käyttämään kokonaisen päivän huomaamatta niiden olemassaoloa.

Silmälasit ovat osa persoonaani siinä missä kaulaani juurtunut huivi, risaiset farkut, tennarit tahi ne mustat maiharit.

silmälasit
Rouva Sanan kanssa aurinkolasikehyksiä Inspiration Blog Awards -tapahtumassa sovittamassa oli
ihana bloggaajakollega Saaran lautasella. (Kuva: Instrumentarium/Jere Viinikainen)


Siihen nähden on oikeastaan hämmästyttävää, miten vähän silmälasit jaksavat kiinnostaa minua ja miten harvoin vaihdan niitä.

Edellisen optikkokäynnin yhteydessä yhdessä totesimme, että useammin ehkä kannattaisi.

Kun runsaaseen likinäköisyyteen yhdistää pahenevan ikänäön, käy niin kuin tälle rouva ässälle, joka ei hetkeen nähnyt hyvin oikeastaan mihinkään muuhun kuin 20 senttimetrin päähän eteensä - ja silloinkin vain ilman silmälaseja.

Ei ihme, että otsarypyt saivat hyvää vahvistusta.

Kaikkeen tähän kiemurteluun on kuitenkin yksi ainoa syy ja se tulee tässä: vihaan silmälasien sovittamista.

Hei aikuisten oikeasti, kysynpä alkuun toisin päin: onko jossain joku ikänäköä poteva vahvasti likinäköinen ihminen, joka rakastaa silmälasien sovitusta?

Edustan vahvasti näkökantaa, jonka mukaan jokaisen rouvan kaapissa pitäisi olla silmälaseja aina sen verran, että niitä saisi vaihdettua kuin paitaa.. Tai no, farkkuja ainakin.

Ja kun jopa tällaisella antipukeutujallakin on kuitenkin farkkuja enemmän kuin kahdet.

Mutta minkäs teet, jos silmälasien sovittaminen ei vain maistu.

On sama minkälaiset kaunokaiset asetat päähäsi, lämpimien valaisimien alla sovitusruuhkassa toisen asiakkaan selän takaa kaikki kehykset näyttävät tuikisamanlaisilta.

Ja vain, koska ei näe yhtään mitään.

Rouva Sana
Rouva Sanan omat silmälasit on päivitetty tuoreeltaan Instrun valikoimasta,
ja ne olivat käytössä ensi kertaa Inspiration Blog Awards -tapahtumassa.
Siksi olin kuin satumaassa sisällöntuottajille suunnatussa huhtikuisessa Inspiration Blog Awards -tapahtumassa, jossa Instrumentarium esitteli uusia kehysmallistojaan.

Taustalla soi inspiroiva musiikki, ympärillä oli tukku minut tuntevia bloggaajakollegoita, ja lähellä oli Instrumentariumin henkilökuntaa samalla aaltopituudella kanssani valmiina kertomaan oma mielipiteensä.

Älä ymmärrä väärin. Toki optikkoliikkeissä palvellaan aina. Kyse ei ole siitä.

Inspiration Blog Awards -tapahtuman jälkeen kuitenkin ymmärsin, että silmälasien ostotapahtuma ei ole vain samanlainen kuin ostaisit farkut: sovita parista mallista, valitse niistä parhaat, maksa ja lähde ulos kaupasta.

Silmälasien hankinta vie aikaa. Sen tulisi muistuttaa enemmän elämystä.

Sellaista kuin vaikka jokin hyvää oloa tuottavaa kasvohoito, jonne saavutaan rauhassa ajan kanssa, jonka aikana on aikaa puhua muustakin kuin siitä, kuinka näkö rapistuu, ja josta lähtisi kotiin voimaantuneena jo, vaikka itse pääasia eli tässä tapauksessa silmälasit jäisivät odottamaan lopullista valmistumistaan.

Tätä kaikkea tarjosi Instrumentarium sisällöntuottajille huhtikuussa, ja sekös innosti tämän rouvan testailemaan.

Jopa siinä määrin, että palasin pisteelle henkilökunnan hämmästykseksi vielä toistamiseen. Se, että tämä rouva sanoo uusien kehysmallien sovittamisen olevan kivaa, on paljon se.

Kaikkien vuosien (=vuosikymmenten) jälkeen löysin rillien sovittamisen ilon. Kuka toteuttaa ensimmäisen elämyksellisen silmäkehysliikkeen inspiroivalla house-musiikilla, kahvikupillisella ja upottavilla nojatuolilla suurentavien peilien ääressä?

Olen jonossa heti.

Huhtikuisen sovitustyön lopputuloksen näet alla. Mustaa ja kookasta? Vai väritöntä ja lähes huomaamatonta? Tai kenties sittenkin päheät aurinkolasit peileillä?

Kevään ja kesän uutuuksissa on lähes taivas rajana. Jokaiselle jotakin.

Mihin lopulta päädyin, se selviää tulevan kesän aikana. Seuraa Instagramia tunnuksella @rouvasana.