Muistan lapsuudestani monien muistojen lisäksi kilometrien mittaisen kirjahyllyn.

Tai siltä se ainakin silloin tuntui. Pienen alhaalta hyllyjä ylös katsovan lapsen mielestä. Todellisuudessa kirjahylly peitti olohuoneesta yhden kokonaisen seinän.

Vaikka muutimme muutamaan kertaan, kirjahylly ja kirjat kulkivat mukana aina. Sama hylly löytyy kaikkien vuosikymmenten jälkeen lapsuudenkodistani edelleen. Sittemmin se on saanut kaverikseen muutaman muun.

(Lapsuudessani saamaani mallia noudattaen yksi tärkeimmistä huonekaluistani omassa kodissani on yhä edelleen seinän mittainen, ääriään myöten täyteen ahdettu kirjahylly. Oli lohdullista törmätä tammikuussa Facebookissa lehtikirjoitukseen, jonka mukaan isot kirjahyllyt ovat nyt trendikkyyden huippu...

Lähes mistä tahansa muusta huonekalusta voisin luopua - televisiosta nyt ihan ensimmäisenä -, mutta en kirjahyllystä, enkä sen vieressä olevasta nojatuolistani. Niin tylsää, kulunutta ja epätrendikästä, mutta kuitenkin totisinta totta.)

En muista olleeni nuorena koskaan mikään superhimolukija, vaikka lapsuudenperheessäni luettiin aina.

En ole se kirjanörtti, joka kahlasi aluksi koti- ja koulun kirjaston läpi ja sen jälkeen siirtyi kotikunnan kirjaston aikuisosaston superlainaajaksi vanhempien erityisluvalla, kun lukeminen loppui kesken.

En todellakaan.

Mutta olen aina, ihan aina lukenut (ja melkein aina kirjoittanut).

Siitä lähtien, kun ymmärsin, mitä peräkkäin asetetut kirjaimet merkitsevät, ja millaisen maailman ne kätkevät taakseen.


Lukeminen kannattaa aina

Tein hiljan juttua lukemisen hyvää tekevistä vaikutuksista. Oli kuin tuttuja oppeja olisi käynyt läpi.

Kirja opettaa, neuvoo, auttaa ymmärtämään, samastumaan ja asettumaan toisen asemaan ja tilanteeseen. Kirja kuljettaa meidät erilaisiin maailmoihin - tuttuihin tai tyystin vieraisiin.

Kirja treenaa pääkoppaa. Väitetään, että lukeminen auttaa muun muassa Alzheimerin taudin ennalta ehkäisyssä.

Kirja auttaa keskittymään, lievittää stressiä ja tasaa sykettä sekä helpottaa nukahtamista.

Ääneen lukeminen lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Erityisen hyvin se toimii pienten lasten kohdalla, mutta asiaa ei sovi väheksyä aikuistenkaan kohdalla.

Yle Areenassa tarjolla oleva mainio Jane Austenin ihana Sanditon-sarja on saanut minut jälleen miettimään, miksi emme lue enemmän toisillemme ääneen...

Kirja viihdyttää!

Joskus kirja myös suututtaa, mutta turvallisella ja hyvällä tavalla. Maailma ei ole aina lintukoto, ja onneksi kirja paljastaa myös sen.

Kirja parantaa ja edesauttaa lukutaidon kehittymistä - ja mikä itselleni merkittävintä, on oikeastaan lähes ainoa keino treenata omaa kirjallista ilmaisua, kirjoittamisen taitoa.

Edesmenneen Jörn Donnerin sanoin: lukeminen kannattaa aina.

Päivä aikaa lukemiselle

Suomen Kirjasäätiö on julistanut helmikuun toisen sunnuntain valtakunnalliseksi Lukurauhan päiväksi. Päivää vietetään sunnuntaina kuudetta kertaa.

Lukurauhan päivän tarkoituksena on kannustaa suomalaisia lukemaan ja rauhoittumaan hyvän kirjan äärelle.

Aivan sama, minkä kirjan ja minkälaisessa muodossa. Pääasia, että kirja kuluu käytössä ja lukemista eivät häiritse mitkään ulkoiset häiriötekijät kuten avoinna olevan television silmäileminen tai somettaminen.

Tosiasia on, että vain harva suo itselleen säännöllisesti (viikottain) aikaa lukemiselle. Kirjaan syventymisestä on tullut meille arjen luksutuote, jota tarjoilemme itsellemme vain poikkeustapauksissa kuten jouluisin.

Onneksi on siis edes yksi lukemiselle varattu päivä vuodessa.

Mihin kirjaan sinä aiot sunnuntaina tarttua?

Itse arvon yllä olevan kuvan kirjojen kesken. Tarttuisinko aavistuksen kesken olevaan Kissani Jugoslaviaan vai lukupinossa odottavaan Frida Kahlon elämänkertaan?

Tai lukisinko Stephen Kingin ajatuksia kirjoittamisesta?

Ainakin jossakin välissä lupaan pyöräyttää jotain bloggaajakollegani Peggyn pienen punaisen keittiön Peggyn Juhlakirjasta. Tai jos posti kiikuttaa tilaukseni ajoissa perille, Annin uunissa -blogin Annin samannimisestä leivontakirjasta.

Sillä oli kokkaajaluonne tai ei, kyllä antikokkaajakin saa Lukurauhan päivänä kokkikirjoista hieman innostua.

Lukurauhan päivää vietetään ensi sunnuntaina 9.2.

Lukurauhan päivä, lukeminen, kirja, Rouva Sana