"Sulla on ollut laastari peffassa aika pitkään."

Tuijotin eräänä viikonlopun päivänä Mr. Long Hairia kesken edestakaisen suhaukseni.  

"Laastari? Siis niinku missä?"

"You have been a pain in the ass, woman."

Kunnes tajusin. Aa niin(kö, sellaisenako se lähellä oleville näyttäytyy). 

"Loppusuora häämöttää, darling", vastasin. "Koeta kestää."

Ja hävisin takaisin omiin puuhiini.

Erilainen syyskauden startti

Elokuu on kuin toinen uusivuosi. Se on ollut sitä aina. 

Elokuussa kaivetaan kalenterit esiin ja tehdään seuraava puolivuotissuunnitelma. 

Mietitään omia haaveita ja toiveita elokuusta joulukuuhun. Suunnitellaan konkreettisia tekoja, tehdään merkintöjä kalenteriin. 

Silmäillään, millaiseksi syksy muodostuu, ja katsellaan hiukan uuden vuoden puolelle.

Tänä vuonna elokuu ei todellakaan ollut viime vuoden toisinto: sitä pelkkää suoraa viivaa. 

Toisaalta se ei ollut paluu entiseenkään (ja mietin, onko se sitä enää koskaan - ja tarvitseeko sen ollakaan).

Tänä vuonna syyskauden startti oli erilainen.

Kuin manian vallassa

Helteisen kesän jälkeen minut valtasi valtaisa energiapiikki, ja se piikki kohdistui kotiin (tämän rouvan kohdalla se on harvinaista, sillä takavuosikymmenien kiinnostukseni muun muassa sisustukseen on herännyt vasta viimeisen vuoden aikana uudelleen).

Piikki, paine ahterissa, oli nyt erilainen.

Tiedätkö sen tunteen, kun tajuat olevasi kuin manian vallassa.

Järjestelet, kierrätät, uudistat, vaihdat tavaroiden paikkaa, koluat Facebook-kirppiksiä ja Tori.fi:n eri osastoja, teet löytöjä omalla ullakollasi, kihnutat, siivoat talon kirjaimellisesti lattiasta kattoon ja puunaat jopa lattialistatkin, siirryt ulos, toteutat ulkona tukun pitkäaikaisia toiveitasi, ja lopuksi laitat olohuoneessa lattialle puhtaat, yhä mäntysuovalle ja kesälle tuoksuvat matot, ostat pöydälle auringonkukkia, nostat jalat sohvalle ja viinilasillisen ääressä toteat, että kyllä, nyt se on siinä.

Monta viikkoa siinä kaikessa meni, mutta se kannatti.

Sellaista se elämä joskus on, kun asuu kolme kuukautta kuin lehmälauma pellossa tekemättä kotona yhtään mitään ja nauttii kauniiden kesäilmojen hyvää tekevästä vaikutuksesta.

Paine ahterissa saattaa ottaa syksyllä vallan. 

Yleensä se on kuitenkin ohimenevää.

Onneksi.