Lukuaika
26
Kommenttia
Bloggaajakollegani Lady of the Mess kirjoitti viime vuoden loppupuolella mielenkiintoisen ja aika sävähdyttävänkin kirjoituksen hitaasta bloggaamisesta.
Se teki vaikutuksen myös muihin kuin Rouva Sanaan. Juttu on kerännyt tähän mennessä noin 150 kommenttia.
Hitaassa bloggaamisessa on kyse ulkomailla virinneestä ajatuksesta, kuinka nykyisessä kiireisessä ja nopearytmisessä maailmassa pitäisi olla edes jotain hidasta ja ennen kaikkea huolella tehtyä.
Se on aika paljon vaadittu. Yksinomaan bloggaajien joukossa vain pari kertaa viikossa kirjoittava on harvinaisuus, outolintu ja kummajainen.
Blogipostauksia suolletaan parhaimmillaan (tai pahimmillaan) seitsemän, jopa kymmenen kertaa viikossa eli parhaimpina päivinä kaksi tarinaa.
Just.
Jokainen sisällöntuottamisen ammattilainen tietää, että kun bloggaajan päätyö on toisaalla kuin omassa blogissa, maksimivauhdilla harrastuksena syntyneiden blogipostauksien määrällä ei ole juuri yhteistä laadun kanssa.
Hyvää, laadukasta tekstiä ja kuvia ei synny liukuhihnalta, keneltäkään. Jos syntyy, vire ei kestä loputtomiin.
Lady of the Mess julistautui viime vuoden lopussa hitaaksi bloggaajaksi, ja päätti blogata vain silloin, kun hänellä on asiaa: ei silloin, kun on näennäisesti, ulkoisista syistä pakko. Bloggaaminen on hänelle harrastus.
Rouva Sana nii-in arvostaa.
Rouva Sana ei julistaudu sanaparin varsinaisessa merkityksessä hitaaksi bloggaajaksi, mutta on rehellisesti laitettava käsi sydämelle ja tunnustettava, että juuri nyt aika ei riitä kaikkeen.
Niin paljon kuin bloggaamista rakastankin, ja se on toinen luontoni, työminäni sisällöntuottajana vaatii nyt enemmän aikaa ja panostamista.
Ei, Rouva Sana ei todellakaan lopeta bloggaamista. Ei mitään sinnepäinkään. En edes vaienna tätä kanavaa hetkeksi.
Ehei, johan tässä tulisi rouvalle vieroitusoireita.
Perustettuani sisältötoimisto Rouva Sanan kuitenkin huomaan, että minun on aika hidastaa bloggaamistahtiani, ja antaa aikaa ja tilaa myös toiselle unelmalleni: omalle yritykselleni.
Blogin sisältösuunnitelmani suorastaan pursuaa mielenkiintoisia juttuaiheita sinulle, mutta silti tästä viikosta alkaen, tämän hitaan postauksen myötä, siirryn julkaisemaan juttujani noin kaksi kertaa viikossa entisen, keskimäärin kolmen jutun postaustahdin sijaan.
Haluan Ladyn tapaan uskoa, että blogissa vähemmän on todellakin enemmän ja laatu korvaa määrän.
On elettävä todeksi omia ajatuksia ja luotettava, että ne kantavat.
Keväistä maaliskuun viikkoa sinulle!
Rouva Sana palaa tälle taajuudelle seuraavan kerran poikkeuksellisesti vasta loppuviikosta
- ja jatkossakin keskimäärin noin kahdesti viikossa!
Pysythän mukana!
bloggaaminen
blogi
hidas bloggaaja
Rouva Sana
sisältötoimisto Rouva Sana
Rouva Sana palaa tälle taajuudelle seuraavan kerran poikkeuksellisesti vasta loppuviikosta
- ja jatkossakin keskimäärin noin kahdesti viikossa!
Pysythän mukana!
26 comments
Täällä pysytään ehdottomasti mukana! Hidastamisen ymmärrän oikein mainiosti, sillä aika on todellakin rajallista. Oli helpottavaa myös kuulla, että et ole lopettamassa. Blogiasia on ollut niin mukava seurata ja jotenkin sinun blogistasi on tullut myös minun "tiennäyttäjä". Omat rohkeat valintasi ovat avanneet myös minun ajatusmaailmaani. Jatka valitsemallasi tiellä ja niin kuin sinusta hyvältä tuntuu.<3
VastaaPoistaJuu, en todellakaan lopeta kokonaan bloggaamista. Tämä on minulle melkein kuin toinen luontoni. Mitä minä tekisin, jos en saisi kirjoittaa? Olisin ainakin aika kärttyinen rouva, hih :).
PoistaKiitos ihan mielettömän kauniista ja kannustavista sanoistasi <3! Sydämeni lähes sykertyy. Kiitos Satu <3!
Kyllähän blogin on joustettava elämäntilanteiden mukana. Uskon että lukijat sen yleensä hyvin ymmärtävät. Minulle se on ainakin selvä juttu.
VastaaPoistaKirjoitin muuten sen postauksen aloittelevan bloggaajan näkemyksistä:
https://yrtteily.wordpress.com/2016/03/06/aloittelevan-bloggaajan-ajatuksia/
Pistäydy katsomaan, kun ehdit! Muikeaa alkavaa viikkoa!
Lukijoissa asuu suuri ymmärrys ja voima <3.
PoistaKiitos Yrtteilijä <3! Ja hei nytkö jo blogikirjoituksesi on valmis, oho. Olitpa tosi nopea. Ehdottomasti tulen käymään kylässä :).
Ihanaa viikkoa sinullekin!
Mukana roikutaan vaikka vauhti hidastuisikin.
VastaaPoistaKivaa viikkoa Rouvalle ♡
Kiitos ihana Outi <3! Keväistä viikkoa ja lintujen laulua sinulle!
PoistaKuvittelin ennen kuin 40+ -yhteisöön tutustuin, että kolmella, max neljällä, jutulla per viikko olisin ollut aika tuottelias bloggaaja. Mutta sitten totesin, ettei edes taida olla sitä.
VastaaPoistaNyttemmin mennään ehkä lähempänä tuota 3 juttua viikko, kun töitten takia ei aina ehdi. Tämä on sopinut minulle. Genrekin on tietysti vähän erilainen minulla, kun kirjoitan lähes pelkästään matkustamisesta.
Mutta asiasta toiseen, ihanasti olet saanut valon tuohon kuvaan!
No, minusta rehellisesti sanoen Pirkko 3-4 bloggausta viikossa on jo kovinkin tuotteliasta eli vauhtia sinullakin silloin on. On vain paljon bloggaajia, joilta syntyy juttuja viikossa jopa puolet enemmän. Silloin 3-4 juttua tuntuu niiden rinnalla pieneltä määrältä ;).
PoistaEnkä minäkään sido itseäni edelleenkään mihinkään tiettyyn määrään. Jos joskus tuntuu, että aikaa ja asiaa on, bloggaan varmasti jatkossakin useammin. Juuri nyt vain tuntuu, että kaksi juttua viikossa on aika passeli määrä muun tekemisen (ja siihen satsaamisen) ohessa.
Kiitos Pirkko! Kuvat ovat kaikki Tuusulanjärven rannalta ja sen ympäristöstä. Tänä talvenahan on siis joskus paistanut meidän kaikkien iloksemme aurinko, vaikka juuri tänään tuntuu, että tjaa, milloinkohan se oikein olikaan... :).
Ei se tahti vaan sisältö...
VastaaPoistaAiemmin postasin miltei aina kerran päivässä, nyttemmin yleensä joka toinen päivä, tosin viime viikolla taisi tahti olla tiheämpi. Jostain olen kuitenkin joutunut tinkimää eli instassa ja muiden blogeissa en ole ehtinyt viime aikoina olemaan niin paljon kuin välillä. Pari yhteistyötarjouksestakin olen kieltäytyntyt, kun innostus ja aika ei ole riittänyt. Elämää kun on muuallakin kuin verkossa.
No, todellakin sisältö edellä, juu. Komppaan niin.
PoistaOlen huomannut täsmälleen saman kuin sinä, että aika ei riitä aina kaikkeen, ja kun pitää tinkiä Insta-tili ja muiden blogien lukeminen ja kommentoiminen jää heti vähemmälle.
Elämää on todellakin muuallakin kuin verkossa, ja se pitäisi jokaisen bloggaajan muistaa. Niin ihanaa hommaa kuin tämä onkin.
Syksyisen blogitauon jälkeen palatessani tähän maailmaan päätin, että en kirjoita kuin silloin, kun on jotain oikeasti kirjoitettavaa -tai enemmänhän mulla perustuu noihin kuviin. Myönnän, olen hitaista hitain bloggaaja. Perhe, työ ja muu elämä vie varmasti suurimalla osalla sen verran aikaa, että päivittäinen, edes joka päiväinen päivittämienen ei ole mielekästä. Tai sitten se on pois jostain muusta. Rouva Sana, juuri sillä nopeudella sinäkin kuin koet sen mielekkääksi. Tsemppiä sisällöntuottajalle :)
VastaaPoistaSinähän se toden totta PauMau otit kunnollisen irtioton bloggaamisesta ja palasit tauon jälkeen kuitenkin takaisin. Sinua ehti tulla muuten ikävä <3. Mutta niin taisi tulla monelle muullekin, sillä kommentteja ainakin postauksesi keräävät hienosti :).
PoistaHyvän päätöksen olet tehnyt, kun bloggaat nyt oman ajan ja voimavarojen mukaan. Aika moni bloggaaja taitaa käydä jossain vaiheessa lähes loppuunpalamisen partaalla ja perheessä/ihmissuhteissa keskustellaan painavasti bloggaamisen nappaamasta ajasta ja sen mielekkyydestä. Bloggaaminen, kun on kuitenkin aina, ihan aina, pois jostain muusta.
Kiitos ihana PauMau ja tsemppiä sinullekin blogisi puolelle <3!
Fiiliksellä mennään on mottoni. Blogiani jo kauemmin seuranneet tietävät, että kyllä sieltä postaus pullahtaa inspiraation iskettyä tai tekstin tarpeeksi kauan hauduttua. Tämä hämäläinen systeemini toimii! Kukin taaplaa tyylillään ja hyvä niin! Erilaisuus ja omaperäisyys on elämän rikkaus. Kevättä kohti, Tuija
VastaaPoistaSinulla on viisaita lukijoita Tuija <3! Ihan mahdottoman viisaita.
PoistaKukin taaplaa tyylillään on hienosti sanottu. Se sopii muuhunkin bloggaamiseen. Kuten sanottu, loppuviimeksi lukijat arvioivat ja päättävät. Jos he tykkäävät, ratkaisut ovat oikeita.
Ihanaa maaliskuun viikkoa Tuija ja kiitos, että kävit kommentoimassa <3!
Viisaita ajatuksia ystäväiseni :)
VastaaPoistaMinäkin olen yrittänyt tai antanut nyt itselleni luvan hidastaa tahtia. Olen tehnyt tästä maanantaista "pakollisen" vapaapäivän. Kyllä tärkeintä on laatu eikä määrä. Minullakin on niin intensiivinen aika menossa opiskelujen kanssa. Kirjoitan tekstiä koko päivän nyt loppytyöhön niin tuntuu, että illalla ei enää synny tekstiä! Huhtikuussa olen menossa töihin ja se taas tuo uudet haasteet kirjoittamiselle, koska minulla on vielä tenttejä suoritettavana.
Vähän tahtia hidastamalla saa todellakin parempia juttuja aikaan. Olen päässyt nyt siihen, että kuukaudessa tulee n.20 postausta mutta vieläkin voisi pudottaa määrää.
Täällä ollaan ja Rouva Sana bloggaa sillä nopeudella kuin sinulle sopii.
Tsemppiä uudelle yrittäjälle!
Hei, tuo on muuten totta; kirjoittaa ei voi määräänsä enempää ilman, että tehtailu näkyy jossain. Jos joutuu kirjoittamaan jo muutoinkin, jää harvoin kunnon paukkuja enää blogikirjoittamiseen. Totta.
PoistaAika on kuitenkin ehkä se suurin haaste, ja kun elämää Lumon sanoin on todellakin muuallakin kuin täällä, hektisinä aikoina on parempi hidastaa tahtia kuin roiskia menemään.
Olen muuten ollut aina sitä mieltä, että roiskimalla tehdyt jutut ovat lukijoiden aliarvostamista. Blogikirjoitukset tehdään (no, ainakin pääsääntöisesti) lukijoille, ja heitä pitää aina, aina, arvostaa.
20 postausta kuukaudessa on iso määrä, todella iso määrä, mutta se on ihan ok, jos aika riittää. Sinä olet löytänyt sellaisen ihanan tavan tehdä visuaalisesti kauniita makupaloja: usein lyhyitä, mutta pohdiskelevia ja esteettisiä postauksia.
Kiitos ihana Tuulanneli <3! Keväisiä ajatuksia täältä!
Ihan mahtavaa, että olet toteuttamassa unelmaasi yrittäjänä! Minusta kaksi postausta viikossa on jo paljon ja ihan varmasti lukijasi malttavat odottaa useammankin päivän uutta postaustasi. Pidän siitä, että tekstisi ovat niin hyvin kirjoitettuja ja kaiken krruunaavat kauniit kuvat - juuri sellaiset ihanat kuin tässäkin postauksessa on. Esteetikko kiittää <3.
VastaaPoistaNyt tuli niin kauniita ja rohkaisevia sanoja, että kannan niitä sydämessäni varmasti lopun ikääni. Isosti kiitos Heidi ja terkkuja sinne Maailman äärelle ;) <3!
PoistaMukana pysytään <3 Itsellä postausten tahti riippuu ihan siitä miten aikaa riittää. Välillä saattaa tulla joka päivä, välillä taas kaksi kertaa viikossa. Itselläkin bloggaaminen on harrastus. Kuvat ovat itselle todella tärkeitä eli nekin vievät ison ajan :)
VastaaPoistaArgh, juu, tuo valokuvaaminen... Tälle rouvalle on syntynyt siihen viime vuosien aikana lähes viha-rakkaussuhde. Rakastan valokuvaamista ja kaikkea kaunista, ja kameran kanssa heiluminen ulkona on nykyään lähes yhtä tärkeä elinehtoni kuin kirjoittaminen.
PoistaMutta se kuvien purkaminen koneelle ja niiden käsitteleminen. Ei kukaan haluaisi ottaa itselleen sitä hommaa?! Täällä olisi yksi työ tarjolla. Miten tylsää ja erityisesti aikaavievää puuhaa kuvien käsitteleminen on. En tykkää yhtään.
Mutta lopputulos aina palkitsee. Rakastan ja arvostan visuaalisuutta, ja kyllä kaunis kuva on vain kaunis kuva - melkein kuin kaunis lause ;).
Ihanaa kevätviikkoa ystäväiseni <3!
Lady on vallan otettu - ja aika lailla hämilläänkin, sillä ihan aina ei se hidas tahtikaan näytä sitä laadukasta tekemistä takaavan;)
VastaaPoistaTosin lohduttelen itseäni, että millaista hölynpölyä ne tekstit olisivatkaan, jos useammin postailisin!
Bloggaamisen pitää olla hauskaa puuhaa - etenkin kun se elanto ei siitä tule. Eikä tietysti haittaa vaikka se työnäkin hauskaa olisi. Kaikkeen ei aika maailmassa riitä ja kyllä täällä seuraillaan, vaikka tahtisi hieman hidastuisikin. Ja seuraillaan muuten yrityksen touhuja;)
Hyvää Naistenpäivää sinulle!
No joo, oikeassa olet Lady; hitaudella ja laadulla ei välttämättä ole mitään suoraan yhteyttä. Ensin pitää olla tietysti taito ja kyky ilmaista. Mutta toisaalta toisin päin: kun on aikaa, on myös hyvä mahdollisuus tehdä laatua.
PoistaBloggaamisen todellakin pitää olla hauskaa, ja väitän, että silti aika moni vetää tällä hetkellä itsensä burnoutin partaalle - ilman toivoakaan, että bloggaaminen toisi koskaan aidosti voita leivän päälle.
Kaikessa työssä ja tekemisessä - olipa se sitten harrastus tai työ - on tärkeä löytää ilo. Tekemisen tavat pitää muokata niin, että ilo ja intohimo, myös laatuun, säilyvät. Blogeissa se on samalla lukijoiden arvostamista <3.
Ihanaa naistenpäivän jälkeistä arkea Lady!
Minä kirjoitin pitkään vain yhden postauksen per viikko. Sitten pääsin mukaan innostavan +40 lipun alle ja aloin kirjoittaa 2 postausta viikossa. Joskus harvoin on syntynyt kolme juttua.
VastaaPoistaMinusta tuo 2x viikossa on hyvä määrä lukijankin kannalta. Jos yrittää lukea useampaa blogia, niin tuo määrä on ainakin minulle riittävä bloggaajalta.
Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogista. Blogistasi välittyy lukijoitten arvostaminen, jutut eivät ole hutaisten tehtyjä.
Mukavaa loppuviikkoa, rouva Sana! <3
.
Oi, ihana kuulla, että joku on suorastaan tiivistänyt bloggaamistahtiaan <3 :D.
PoistaJos bloggaamisen rinnalla on päivätyö ja yhtään miettii myös muuta elämää, kaksi postausta viikossa on jo ihan kelpo määrä. Kolmekin menee, kun muu arki soljuu leppoisasti mukana.
Kiitos kauniista sanoistasi Tuula <3! Ihanaa viikonloppua <3!
Egotripin viisaita sanoja lainatakseni
VastaaPoista"Niin älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot
Hei älä koskaan ikinä muutu
kun täällä on jo liikaa sellaisia jotka tekevät niin" :)
Ihanaa kuulla ettei Rouva Sana ole katoamassa mihinkään eikä yritä jakaa itseään liian monen jutun kesken vaan keskittyy asioihin ja tuottaa jatkossakin äärimmäisen laadukasta ja hyvää luettavaa. Mi piace!
Lady of the Mess teki uraauurtavan postauksen siitä, että voi olla myös hidas bloggaaja ja kirjoittaa silloin kun siihen on aikaa ja todella asiaa. Blogimaailmassa törmää nykyään liian usein postauksiin, jotka ovat ilman sekä päätä että häntää ja joskus niitä lukiessa tunnen vain myötähäpeää kirjoittajaa kohtaa. Väkisin ei mielestäni synny hyvää tekstiä ja kuviinkin kannattaa panostaa erottuakseen blogitulvasta. Lukijat huomaavat minunkin mielestä liian heppoisasti kyhätyt jutut ja näkevät kiireen niistä tai väkisin vääntämisen. Luovuuteen ei nimittäin voi pakottaa...
Itse bloggaan 2-3 kertaa viikossa. Joskus on tekstejä ajankohtaisista asioista tullut tiuhempaankin tai jos itsellä on ollut polttava tarve kirjoittaa. Muiden blogeja ja Instaa yritän seurata ja olla vastavuoroinen unohtamatta kuitenkaan ettei elämä ole pelkästää vaan somessa. Kuten jo aiemminkin taisin jossain kirjoittaa voidakseen blogata täytyy elää sitä oikeaa, aitoa elämää kaukana kuvaruudusta ja älypuhelimesta oikeiden ihmisten ja tapahtumien pyörteissä. Näistä tilanteista kun syntyvät ne parhaimmat blogijutut.
Jatkan Rouva Sanan seuraamista vaikka hitaalla mentäisiinkin. <3
UGH - olen puhunut!
Voi sinä ihana Marjo miten viisaita, suoraan sydämestä tulevia sanoja. Kommenttejasi on aina niin mukava lukea. Niistä saa aina itselleen jotakin.
PoistaIsosti kiitos, että lupaat olla siellä vastakin <3. Mee laav <3!
Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!