Se on jälleen todistettu: kuutisen viikkoa on erittäin, erittäin lyhyt aika. Sen verran kesti Rouva Sanan tämän vuotinen Ekopaasto (jonka siis aloitin hieman virallista starttia myöhemmin).

Jos missasit ensikertalaisen ekopaastoajan alkutunnelmat, voi lukea niistä edelleen täältä. 

Postauksen lukeneet muistavat, että tänä vuonna Ekopaaston pääteemana oli ruoka: muun muassa lähi- ja luomuruoan suosiminen, lihan vähentäminen, ympäristöystävällisemmät kauppareissut ja kaikenlainen muu ekoilu.

Rouva Sana laati Ekopaaston alussa seitsemän henkilökohtaista tavoitetta. Kun paasto on nyt ohi, on aika tehdä tiliä, miten tavoitteet onnistuivat.

kevät


1. Kasvisruokien valmistaminen aina, kun se on mahdollista

Glups, haasteellisin tavoite tuli ensimmäisenä. 


Rouva Sana sanoo suoraan, että tavoite ei onnistunut, mutta eivät sen oletuksetkaan olleet korkealla - johtuen perheen miesjoukon lihapainotteisista toiveruuista.

Kasviksia oli kuuden viikon ajan rouvan ja perheen lautasella kyllä juu, päivittäin, ihan samaan malliin kuin normaaliarjessakin, mutta kokonaisia kasvisruokia oli ihan liian vähän, jotta niillä pääsisi elvistelemään tai kehumaan.

Lopputulos: ei hyvä

2. Ruokajätteiden vähentäminen erityisesti jämäruokien kautta 

Napakymppi!

Tosin arvoitukseksi jää, kenen ja minkä ansiosta. Ajoittuiko jälkikasvun jokin henkinen kasvukehityksen paikka kuin sattuman oikusta juuri Ekopaaston aikaan?

Paras muutos näkyi nimittäin jälkikasvun ruokailutottumuksissa, vaikka jämäruokien valmistuskin sai ihan uutta pontta.

Ehkä kun sitä hokee kymmenen vuotta lähes päivittäin, että ota lautaselle vain sen verran kuin jaksat syödä - ja hae lisää, jos jää nälkä, alkaa hokeminen todennäköisesti tuottaa pikkuhiljaa tulosta.

Onnekkainta oli talvilomamatkallamme huomata hotelliaamiaisella, kuinka aamiaispöytään jäi vain tukku likaisia astioita, kananmunan kuoria ja rullattuja serviettejä.

Ei yhtään ainutta syömätöntä leivänkannikkaa tai tomaattiviipaletta. Jes!

Lopputulos: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, erityisesti jälkikasvulle

3. Ruokaostosten keskittäminen 

Kun perheen viikottainen ruoankulutus on tätä nykyä lähes maksimissaan, on kohtalaisen suurta toiveajattelua odottaa, että yksi kunnon kauppapäivä viikossa riittäisi (vaikka niin tämä rouva toiveikkaana kuusi viikkoa sitten ajatteli).

Teini-ikäisten perheessä jääkaappi lähes aina tyhjä ja jokin on lopussa: useimmiten maito, leipä tai vessapaperi.

Ekopaaston aikana pyrin yhteen kauppapäivään viikossa, ja saavutin sen vain kaksi kertaa. No, ei kai huono tulos sekään.

Samasta alun syystä ympäristöystävälliset keinotkaan eivät ole aina ihan mahdollisia. Pyörän sarvissa tai pulkassa ei saata yhtä ostoskärryllistä (ja julmetun kallista) ruokaa. Onneksi kauppaan on sentään vain muutama kilometri matkaa.

Lopputulos: +/- 0

4. Kotimaisten ruokatuotteiden sekä luomun ja lähiruoan vaaliminen 

Tämä kohta oli tuttua juttua arjesta, ja tavoite toteutui toivotulla tavalla.

Kotimainen ruoka menee Rouva Sanan perheessä poikkeuksetta ulkomailla tuotetun edelle (se on vähintä, mitä suomalaisten ruoantuottajien ja maanviljelijöiden eteen voi tehdä), ja lähellä ja luomuna tuotettua tulee valittua mahdollisimman paljon.

Esimerkiksi luomukananmunat ovat asia, josta ei tingitä. Koskaan.

Plussaa on annettava päivittäistavaraketjuille viime vuosina kasvaneesta lähiruokatuotteiden valikoimasta. Kuluttajan on aidosti mahdollisuus tehdä valintoja.

Lopputulos: normiarkimeninikiä


kevät

5. Kulutushyödykkeiden ostamisen vähentäminen 

Kuutisen viikkoa sitten tein pitkää listaa siitä, mitä en osta - ja mille annan itselleni luvan ostaa, jos sopiva tulee vastaan.

Listan toteuttaminen oli Rouva Sanalle ehkä hieman liiankin helppoa huttua. Tosin myönnän, että en ole pro-ostaja, kauppakeskuksissa viihtyjä tai lohtushoppaaja. Aika poikkeava rouva siis.

En nauti shoppailusta yhtään. Menen mieluummin museoon kuin hengaan kaupassa.

Ekopaaston viides tavoite oli täydellinen napakymppi. Se onnistui yli odotusten.

En ostanut vaatteita, en kenkiä, en kosmetiikkaa - en edes työtuoliakaan, jonka aioin ostaa kierrätettynä (ja vain koska en vain jaksanut etsiä sitä).

Ostin koko kuuden viikon aikana ruoan lisäksi vain kahdet jumppatrikoot, joille oli huutava tarve (ja joiden ostamiseen annoin siis itselleni luvan sopivien osuessa kohdalle) sekä kirpputorilta (kohdan kuusi saattelemana...) yhden kirjan (Thaimaa-oppaan  a´1,50 e).

Lopputulos: napakymppi

6. Muu ekoilu

Kirjahyllyn konmarittamiseen ei ollut aikaa, eikä oikein viitseläisyyttäkään, mutta lasten pieneksi jääneiden ulkoiluvälineiden, vaatteiden, lelujen ja muiden tavaroiden karsimiseen Ekopaaston kuusi viikkoa riittivät lopulta hyvin.

Osan tavaroista myin erinomaisin lopputuloksin Facebookissa olevan kirpputorin kautta, ja osan laitoin myyntiin fyysiselle kirpputorille. Lasten pieneksi ja tarpeettomiksi jääneet vaatteet ja tavarat kiinnostavat ostajia.

Lopputulos: jes! Täydellinen napakymppi!

7. Hiljentyminen, telkkarin dissaaminen ja kalenterin tyhjentäminen

Asetin viimeisiksi Ekopaaston tavoitteiksi kaikenlaisen hiljentymisen ja rauhallisen olemisen. Ja kas, onnistuin siinä aika hyvin monista, kohtalaisen hektisistä ja pitkään iltaan venyneistä työpäivistä huolimatta.

Telkkaria en katsonut yhtään enempää kuin aikaisemminkaan, ja satsasin Ekopaaston aikana elokuviin elokuvateatterissa. Ihanaa arjen luksusta.

Liikunta jäi helmikuussa normaalia vähemmälle venähtäneen flunssajakson vuoksi, ja hektiset työviikot muistuttivat migreenin kautta olemassaolostaan ja veivät useina päivinä pakkolepoon sohvalle, halusinpa sitä tai en.

Kuuden viikon aikana syntyi melkein kaksi kokonaista sukkaparia.

Lopputulos: olosuhteet huomioon ottaen ihan ookoo


juoksulenkki



Summa summarum: Rouva Sanan historian ensimmäinen Ekopaasto oli kuin harjoituskierros tulevaa varten. Selvää on, että tämä ei jää tähän.

Ensi vuonna Rouva Sana ottaa Ekopaaston uusiksi. Ja ensimmäisestä virallisesta starttipäivästä alkaen.

kevät


Ensi viikolla täällä blogin puolella viivähdetään tärkeässä aiheessa. 

Rouva Sanaa Facebookissa seuraavat tietävätkin, että sain Äiti yrittää -blogin takaa löytyvältä yrittäjä Heidi Ekholm-Talakselta hiljan haasteen. 

Rouva Sana on haastettu mukaan Huippunaiset. Menestystarinoita -yhteisön #nostanainenpäivässä-kampanjaan. 

Mitä haaste tarkoittaa Rouva Sanan osalta käytännössä, se selviää ensi viikolla.

Mukavaa viikonloppua!