Selfietaidetta

09 heinäkuuta 2015

Tänään seuraa tunnustus.

Tässä hommassa on suuri ilo tutustua, verkostoitua ja myös päästä uimaan pintaa syvemmälle uusien ja erilaisten kollegojen blogeihin. Upea ja mahtava asia, josta nautin.

Asialla on myös kääntöpuolensa.

Rouva Sana on ajoittain kovinkin kateellinen ja juu-u, ehkä jopa mustasukkainenkin bloggaajakollegoilleen, jotka julkaisevat viikottain itsestään freessejä, kauniita ja hekumoivia kuvia.

Niin, siis nimenomaan itsestään.

He poseeraavat kauniissa (uusissa) vaatteissa, ovat aina virkeän ja raikkaan näköisiä ja antavat itsestään rennon vaikutelman. He ovat niin cool.

(No joo, tiedän kyllä mitä kaikkea nuo kuvat vaativat, mutta hei silti.)

Ei onnistu tältä rouvalta. Ei sitten niin millään.

Kotoa löytyy arsenaali tyyppejä, joiden mielestä itsensä - tai bloggaavan perheen äidin - kuvaaminen milloin missäkin niemen notkelmassa uudet asusteet päällä on maailman omituisinta puuhaa.

Eipä sillä, rehellisyyden nimissä on sanottava, että ei tämä rouvasäiti kovin luontevasti sellaisissa kuvissa osaisi ollakaan: uudet tai vanhat vaatteet päällä.

Ja se niiden selfieiden ottaminen vasta tuskaisaa sitten onkin.

Suurimmalle osalle bloggaajia selfiet ovat rutiini. Kuvia sipaistaan ohimennen sieltä ja täältä. Joillekin ne ovat suoranaista taidetta: huikean kauniita kuvia.

Rouva Sanalle selfiearki on tätä:

Rouva Sanan otsa (ja saksalainen roska-auto ja no, aika paljon muutakin ylimääräistä)
Brandenburgin portin edessä Berliinissä.
Julkaise tämä sitten Instagramissa - tai blogissa.

Niin, että ei tämä bloggaaminen ja siihen liittyvien selfiekuvien ottaminen aina kovin helppoa ole.

Osuvimmillaankin selfieistä voi tulla tällaisia:



Ehkä tämä on sitten sitä taidetta, kun sitä katselee oikein silmin.

8 kommenttia

  1. Ai herran jestas kun sai kikatella tätä lukiessa ja varsinkin tuon Saksassa otetun kuvan näkeminen oli ihan huippua. Selfien otto on helppoa, mä opetan sen sulle kun nähdään (tytär opetti tän taiteenlajin mulle) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Outi, jos sain sinut nauramaan. Se oli lopulta postauksen tarkoituskin. Ei itseään saa ottaa liian vakavasti. Oikein röhöhekotukset olisivat parhaimmat :).

      Ja hei koppaan opit selfieihin sinulta heti, kun nähdään. Sinun on suorastaan velvollisuus jakaa ne näin tumpelolle bloggaajakollegallesi ;).

      Poista
  2. Hahahaa! Ihania kuvia!! Vaikka kyllähän se niin on, että perheenäidin asukuvaukset ovat jatkuva ihmetyksen aihe... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Minttu, jos sain sinutkin nauramaan <3!! Kiitos kuvakehuista. Otan ne yksinomaan kohteliaisuutena ;).

      Perheen äidin asukuvaukset ehkä todellakin ovat ihmetyksen aihe, juu. Tohtiikohan tässä edes mainita? Postasin tänään Instagramin puolelle elämäni ensimmäisen asukuvan (kas, että se sattuikin juuri tälle päivälle ;)...). Käy kurkkaamassa, jos innostut! Tuon asukuvauksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut niinkään tehdä tutuksi tämän perheenäidin vaatetusta vaan se oli pikemmin oodi eräälle vaatekappaleelle. Luulen, että vähintään jokainen naishminen tietää, mistä puhun, kun tunnistaa vaatekappaleen ja päivityksen syyn ;)..

      Poista
  3. Mä sanon ainakin suoraan sen, että some on ihan ehdoton paikka, jos alemmuudentuntoa haluaa aikaansaada =D Eikä tarvitse edes olla teinityttö pahimmassa angstivaiheessa. Mä onnistun kehittämään huonominä -fiilikset milloin mistäkin ja olen ihan valmis pistämään blogin nippuun just sillä sekunnilla.

    Selfieitä en osaa ottaa, jos sillä tarkoitetaan kuvan ottamista omasta lärvistä lähietäisyydeltä. En osaa, en muista enkä totta puhuen edes kovasti ole sellaisia itse kiinnostunut ottamaan. Asukuvien ottamiseenkin tarvitaan hikeä ja kiukun kyyneliä ajoittain toimimattoman tekniikan takia. Sekä tukeva jalusta, kaukolaukaisin, kääntyvä näyttö ja rauhallinen paikka. Ei meilläkään kotiväki ymmärrä tätä touhua ja se ainoa joka ymmärtää, hallitsee vain selfieiden ottamisen kännykällä. Ai niin, en mäkään ymmärrä ;)

    Ja tuo viimeinen kuva ON taidetta :)) Valokuvaamisen perusteissa opetetaan, että etsi aina erikoinen kuvakulma :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, oikeassa olet PauMau. Jos olisi yhtään herkempinahkainen ja arka, täällä somessa varmasti voisi todellakin pahoittaa mielensä mennen tullen ja päivittäin. Syitä löytyisi taatusti lukuisia.

      Olen tehnyt kuitenkin lähes kaksi vuosikymmentä julkista työtä, joten rehellisesti sanoen totean vain, että antaa kaikkien kukkien kukkia vain <3. Minulle tämä blogi ja somekanavat ovat yksi julkaisualusta muiden joukossa.

      Arvostan itselleen nauramisen taitoa. Se on yksi parhaista huumorin muodoista - ellei parhain. Ja ehkä ikävä kyllä, toteutan sitä arjessa oikeastaan päivittäin. Olisihan se mukava olla joskus edes jossakin selfiessä säällisen näköinen, mutta kun ei niin ei. Sitä paitsi huomasin itse, että näistä puolikkaista päistä (siis silloin kun ne onnistuvat ilman roska-autoja ja muuta ylimääräistä kohinaa) on tullut jollakin tapaa jo tavaramerkkini;)..

      Kiitos PauMau viimeisistä sanoistasi. Ne lämmittävät minua oikeasti. Semminkin, kun olet itse kuvaajana pro <3 <3!! Pidän niin sinun kuvistasi <3!!

      Poista
  4. Hihi no ei kuules onnistu täälläkään nuo kuvat, täytyy pikemminkin olla vahinkolaukaus jos naama on hyvin kuvaan asettunut eli ensin tuhat yritystä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Tiia, hengenheimolaiseni - selfieissäkin <3!

      Poista

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram