"Taas tultiin jouluun, ja riemuita saa. Kun vuosi on mennyt, käy uusi oven taa.." 

Näin lauletaan Joulun rauhaa -klassikkobiisissä, ja sen tunnelmat sopivat tähän hetkeen kuin mistelinoksa takkahuoneen oven ylle.

Taas tultiin jouluun, vaikka juurihan sitä edellistä vietettiin ihan hetki sitten.

Uuden vuoden kynnyksellä on tapana pitää henkilökohtainen välitilinpäätös. Uuden edessä tuntuu kuin kaikki on jälleen mahdollista.

Rouva Sana ei välitilinpäätöstä bloginsa osalta tee vaan tyytyy edellisvuoden tapaan sanomaan kiitos. Mennyt vuosi on ollut kirjaimellisesti vaiherikas täällä blogin sivuilla, ja teitä uusia lukijoita on tullut rutkasti lisää.

Kiitos jokaisesta ihmisestä, jonka olen kuluneen vuoden aikana tavannut: joko kasvokkain tai täällä blogin puolella. Rouva Sana on vilpittömän onnellinen jokaisesta teistä.

Kiitos yhdessä vietetyistä hetkistä, kiitos kommenteistasi, kiitos ajatuksistasi, kiitos ilonaiheista (ja joskus suruista - niitä saa jakaa jatkossakin...) ja kiitos lukemattomista nauruista, joista olen päässyt kanssasi osalliseksi.

Kiitos siitä, että olet.

Ensi vuonna jatketaan!

Rouva Sana vetäytyy näiden toivotusten myötä perheensä kanssa joululomalle niin täältä blogin puolelta kuin somekanaviltakin (no, sitä rakasta Instagramia lukuun ottamatta, jonne saattaa pölähtää loman aikana muutama - mutta toivottavasti ihan vain muutama - kuva), ja palaa tälle taajuudelle juhlakauden ja loppiaisen jälkeen arjen alkaessa tammikuussa. 

Ensi vuonna on luvassa jotain vanhaa, ehkä jotain käytettyä ja lainattuakin, ja jos tähtien asennot ovat rakettien leiskuessa suotuisat myös paljon uutta.

Rentouttavaa ja levollista joulunaikaa sinulle ja läheisillesi!

PS. Oheinen alla olevan joulukortin kuva on ikuistettu Tuusulanjärveltä 
viime vuoden joulupäivänä. Juuri nyt ei ehkä ihan uskoisi, vai mitä?

Joulu