Oi joi, joi.
Suo anteeksi. Nämä Rouva Sanan sanailut menevät nyt kovin kulttuuripainotteiseksi. Niille on kuitenkin hyvä syy.
Jos et ole vielä notiseerannut, rouva on intohimoinen kulttuurin kuluttaja, ja ovat siihen työtehtävätkin osin viimeisen parinkymmen vuoden aikana liittyneet. Toisekseen, voi pojat, Keski-Uudellamaalla on menossa nyt melkoinen teatteritalvi!
Tiedätkö, mitä tarkoittaa kirjainyhdistelmä SHG150 - tai #SGH150 niin kuin sosiaalisen median puolella ruukataan merkitä?
No, ei se heti Rouva Sanallekaan auennut. SHG150 tarkoittaa samaa kuin Aika pojat!, jota käytetään myös yleisesti.
Molemmat kuvaavat taiteilijakolmikon merkkivuotta. Niin säveltäjämestari Jean Sibelius kuin taiteilijamestarit Pekka Halonen ja Akseli Gallen-Kallela täyttävät tänä vuonna 150 vuotta. Heidän kunniakseen on Suomi kulttuuritapahtumia tulvillaan.
Yksi näistä tapahtumista on Halosenniemessä esityskautensa uudelleen käyntiin pyöräyttänyt Yksi laulu ylitse muiden, joka kuuluu Keski-Uudenmaan teatterin KUT:n ohjelmistoon.
Yksi laulu ylitse muiden näki päivänvalon ensimmäisen kerran jo vuonna 2002. Se palasi kuitenkin ohjelmistoon SHG150:n kunniaksi.
Hyvästä syystä. Sitä oli ehditty odottaa. Tähän asti näytökset ovat olleet esityspäivinä loppuunmyytyjä.
Yksi laulu ylitse muiden kertoo runoilija Eino Leinon (Heikki Lund) ja säveltäjä Jean Sibeliuksen (Ilkka Heiskanen) kohtaamisesta Halosenniemessä. Vaikka teksti on fiktiivinen, se perustuu tositapahtumiin. Käsikirjoitus on näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja Heikki Lundin käsialaa.
Tiedetään, että vaikka Leino ja Sibelius arvostivat toistensa töitä, samaan saliin tai pirttiin he mahtuivat vain harvoin ilman egojensa törmäämistä.
Vuonna 1925 Leinon kunto oli heikentynyt. Kiltti ja ystävällismielinen Pekka Halonen (Markku Hyvönen) halusi toimia ystäviensä erotuomarina ja lähentäjänä. Hän päätti kutsua miehet Halosenniemeen kylään.
Ei Halonenkaan ihan pyyteetön ollut. Hän uskoi, että saattamalla miehet saman työn äärelle, sisällissodan runteleman Suomen ja suomalaisuuden kunniaksi tehtävän yhteisen suurteoksen pariin, sotakirveet taiteilijoiden välillä tulisivat vaivihkaa haudatuksi.
Ajatus oli jalo ja kaunis. Aika vain kääntyi sitä vastaan. Suurteos ei valmistunut koskaan.
No, kyllä tunnelmaa luovat myös ilmiömäisen taidokkaat näyttelijät itse. Mieskolmikon roolitus on mitä mainioin: Lund paatoksellisena runoilijana ja Hyvönen hyväntahtoisena taiteilijana.
Ja vaarallista tai ei, katsojana en osaa välttyä ajatukselta, että Ainolan isäntä on ollut Heiskasen esittämän kaltainen...
Eikä tarinaa vaelleta läpi pelkkien miesten voimin. Naisellista näkökulmaa tuo jämäkkä ja määrätietoinen Mira Kivilä, jonka kaksoisrooliin kuuluvat niin Leinon äiti kuin runoilija L. Onervakin.
Rouva Sana antaa tähän loppuun erään katsojan puhua.
Törmäsin viikko sitten Matkamessuilla kollegaani Pirkko Koivistoon, joka Rouva Sanasta kuultuaan halusi ehdottomasti saada sanoa mielipiteensä Yksi laulu ylitse muiden -esityksestä. Niin vaikuttunut hän siitä oli.
Tässä se tulee, ole hyvä!
Yllä oleva kuva:
Heikki Lund (vas.) on kuin ilmetty Eino Leino ja Ilkka Heiskanen ilmiömäinen Sibelius
Yksi laulu ylitse muiden -näytelmässä (kuva: KUT).
|
2 comments
Hauskaa seurata Rouva Sanan kirjoituksia Sibeliuksesta Järvenpään silmin - Kun samalla seuraan sitä myös Hämeenlinnalaisten silmin. Samaa juhlavuotta kun myös siellä juhlitaan ja pääsen seuramaan sitä aika läheltä ;)
VastaaPoistaPirkolle paljon terveisiä!!
Ihan totta, enpäs olisi osannut ajatellakaan, että olet aitiopaikalla ja kaiken keskiössä Sibeliuksen juhlavuotta ajatellen. Laitapa asia myös korvasi taakse ja bloggaa Sibeliuksen hämeenlinnalaisia kuulumisia Villasukat matkalaukussa -blogiisi viimeistään jahka kesä koittaa. Kotiseutumatkailua siis ;).
PoistaKiitos, terveisesi Pirkolle menevät varmasti tätäkin kautta. Lupaan viedä ne myös perille henkilökohtaisesti. Pirkon vierailu blogissa oli iloinen asia!
Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!