#valiokuukausi - ja muita ajatuksia uuden vuoden kunniaksi

07 tammikuuta 2019

Viisi päivää ennen Valiokuukauden alkua


Alan pyöritellä mielessäni, mitä kaikkea olen unohtanut. Hemmetti! Kampaaja.

Kampaaja!

Olen joulukiireisiin vedoten (siis laiskuuttani) skipannut loppuvuoden aikana kaiken itseeni liittyvän. Joulukuu oli työ- ja joulukiireissä kuin sumussa taivaltamista.

Kampaajalla käynti jäi, vaikka se ei olisi saanut jäädä. Hiukseni ovat kohta kilometrin mittaiset.

Syöksähdän epätoivoisena nettiin ja avaan kampaamon ajanvaraussivun. Arvasin.

Seuraavat vapaat ajat ovat vasta, kun arki alkaa. Silloin on jo liian myöhäistä.

Olen luvannut itselleni, että seuraavan kuukauden aikana karsin minimiin kaiken. Ihan kaiken. Siis myös kulutuksen.

Olen ristinyt kuukauden Valiokuukaudeksi. 

Valio. 

On siinäkin nimi kuukaudelle, joka monen mielestä muistuttaa piinaviikkoja.

Mutta itsepähän olen nimen luonut.

Alan epäillä, että yritän luvata itselleni sittenkin ehkä liikaa. 

Valiokuukauden aatonaatonaatto

Pyörittelen treenitrikoita pesun jälkeen käsissäni. Joku muu olisi antanut niille viimeisen tuomion aika päiviä sitten, mutta minä säästän loppuun asti melkein kaiken.

Myös risaiset treenitrikoot.

Housujen saumat repsottavat, vyötärönauha on löystynyt ja polvien kohdalle jää pussit. Niistä ei ole enää edes jatkokäyttöön.

Tänään on se päivä. Työnnän trikoot enempää miettimättä roskiin. 

Kunnes muistan jälleen: se saakelin Valiokuukausi. 

Mietin, onko minulla aikaa ostaa uusia treenitrikoita ennen Valiokuukauden käynnistymistä? Pärjäänkö yhden kuukauden ajan vanhoilla trikoilla, jos en ehdi hankkia uusia tilalle?

Kaivan housut roskiksesta, pyörittelen niitä hetken käsissäni ja päätän: olkoon. Käytän samoja hikisiä treenihousuja vaikka kuukauden, mutta päätöksestäni en enää laista.

Se, mikä on roskiksessa, pysyy roskiksessa.


Kuukauden mittaisessa keventämisessä ja hyvän olon hakemisessa normaaliarkea terveellisemmin keinoin ei ole minulle mitään uutta.

Olen startannut uuteen vuoteen jo monen tammikuun ajan vähin äänin keventämällä: lisäämällä ruokavaliooni kasviksia ja hedelmiä ja jättänyt alkoholin kokonaan, siis kokonaan-kokonaan, pois.

Antanut kehon levätä aika tavalla mättöisen juhlalomakauden jälkeen.

Vaikka eipä sillä, että epäterveellinen arki olisi minulle jotenkin ongelma. Ei ole salaisuus, että en ole normiarjessakaan mikään herkkujen ja sokerin ystävä.

Itseään haastamalla tekee kuitenkin uusia havaintoja. On ollut jännittävä huomata, kuinka ihminen on lopulta tapojensa orja.

Sauna ei tunnu saunalta ilman kahta löylyjen jälkeistä olutta, ja viikonlopun ruokahetki jää kruunua vaille ilman viinilasillista.

Asioita tulee tehtyä, koska niin on vain aina tapana. Mieli tottuu ja oppii kaipaamaan totuttua, kun ei tiedä muusta.

Viime vuonna kevennyskuukauteni tavoitti jonkinlaisen lakipisteensä, kun se venähti huomaamattani kuukaudesta vajaaseen kahteen kuukauteen.

Ei vain tehnyt enää mitään mieli! Saunakin tuntui saunalle ihan vain alkoholittoman oluen kera.

Ja juuri siksi olen tänään tässä.

Koska viime vuosi sujui niin hyvin, olen ristinyt seuraavat piinaviikkoni mahtipontisesti Valiokuukaudeksi, ja tuon aikomukseni esiin kaikelle kansalle.

Ja aivan kuin siinä ei olisi kylliksi, aikaisempien vuosien tapaan bannilistalla olevien sokeriherkkujen (siis karkkien, jälkkäreiden, kakkujen ja mitä kaikkea niitä nyt onkaan) ja alkoholin lisäksi olen lisännyt joukkoon kuluttamisen.

Kyllä, siis omaan itseen satsaamisen rahallisessa muodossa (joku muu voisi puhua tuhlaamisesta).

Seuraavan kuukauden aikana edellä mainittujen tilalla on enemmän kasviksia ja hedelmiä sekä niistä tehtyä kasvisruokaa (haaste!) sekä erilaisia tapoja viettää aikaa niin, että se ei edellytä tai edes luo tilaisuuksia herkuttelulle, kilistelylle tai rahan tuhlaamiselle.

Kuulostaa juuri niin ylevälle ja tavallisen ihmisen tavallisesta arjesta poikkeavalle kuin se on.

Niinpä.

Mihin sitä ihminen hyvänolon tavoittelun nimissä vapaaehtoisesti itsensä työntääkään.

Näköjään ainakin Valiokuukauteen.


Rouva Sanan #valiokuukausi 7.1. - 6.2.2019.

Valiokuukausi on Rouva Sanan hyvänolon kuukausi. 
Sen aikana on tarkoitus tehdä pieniä valintoja oman jaksamisen ja terveellisemmän elämäntavan hyväksi
sekä kiinnittää huomiota henkilökohtaisiin ostosvalintoihin ja rahankäyttöön. 

Valiokuukauden aikana pannassa ovat paitsi herkut ja alkoholi myös henkilökohtainen kulutus 
lukuun ottamatta lähimarketin ruoka- ja päivittäistavaraosastoa sekä 
kuukausilaskutuksella tapahtuvaa itseensä satsaamista 
(käytännössä jumppakorttia lähisalille sekä Spotify- ja leffakanavatilauksia).

Seuraa Valiokuukauden tunnelmia seuraavan kuukauden ajan blogin puolella
sekä Instagram Storiesissa tunnuksella @rouvasana.


Jutun kuvat on ikuistettu Tuusulanjärvellä joululoman aikana 2018.




2 kommenttia

Jaa ajatuksesi, anna palautetta, kerro tarina. Kiitos, että viestit!

My Instagram